Ristikoiden arviointiperusteeni

Tyyppi: Opastus
Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #18465
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Loin uuden arviointiperusteen. Laitan kaksoisarvioinnin tämän tyylisesti: 7 1/2 | 10.

    Vasemman puolen merkitys.

    Suomen kielen sanojen kohdalla arvioin sitä, miten sanat toimisivat tavallisessa tekstissä tai tavanomaisessa puhekielessä.

    Pääkuvalauseet muodostavat arvioinnissani pienen poikkeuksen. Ne on tarkoituksella usein hieman ”vinksahtaneita”, humoristisia. Mutta muualla sana, jota ei minun arvioni mukaan toimi tavallisessa elämässä, heikentää antamaani arvosanaa. Sinne tänne sijoitellut sanat, jotka eivät ole käytössä, rikkovat minun mielestäni reilun pelin henkeä (ks. myös eräs blogikirjoitus).

    Samoin siihen vaikuttaa se, miten ulkomaiset erisnimet on löydettävissä. Jos esim. jokin ulkomainen henkilö löytyy vain englanninkielisestä Wikipediasta, se osoittaa, että henkilö on suomalaisille ainakin yleisesti ottaen sangen tuntematon. 

    Jos käytetään käytöstä poistunutta kieltä, sekin pudottaa arvosanaa. Sanoja, joita löytyy vain Nykysuomen sanakirjasta, mutta jota ei ole otettu enää mukaan Kielitoimiston sanakirjaan, Wikisanakirjaan eikä Suomisanakirjaan, pitäisi mielestäni luopua myös ristikoissa.

    Oikean puolen merkitys.

    Arvioin vihjeitä ja ratkaisusanoista puhtaasti sen perusteella, miten ristikko toimii älytehtävän suhteessa sille annettuun vaikeustasoon. Sillä, ovatko sanat käytössä olevaa kieltä tai ei, ei ole merkitystä.

    Arvostusta lisää, jos pelkät hoksottimet riittävät. Jos ratkaisusana on outo erisnimi, vihje saattaa olla laadinnallisesti hyvä, jos laatija on laittanut hyvän piilistyyppisen vihjeen. Näin ratkoja ei joudu googlaamaan, jos ei halua tarkistaa, onko laatija googlannut oikein. Tällä tavalla hyvin laadittuja vihjeitä on mm. Toni Pitkälän 11.4.2020 IS:n kovisristikossa (ks. analyysi siitä ratkaisusanoille SIAN ja LUKES).

    Liiallinen ns. rakennevihjeiden käyttö voi arvosanaa laskea, sillä se voi vaatia ylipitkän oppimisprosessin ristikon ratkontaan (ks. tästä näkökulmasta lisää täältä).

    Ylivaikeus voi myös pudottaa arvosanaa. Jos ristikko poikkeaa mielestäni hyvin paljon siitä, mikä on annettu vaikeusasteeksi, silläkin on merkitystä.

    Arvioin siis myös vaikeustason osuvuutta. Se ei kuitenkaan vaikuta antamaani arvioon, jos annettu vaikeustaso vain lievästi poikkeaa minun mielestäni oikeasta vaikeustasomäärittelystä. Vaikeustasot määritellään aina ns. mututuntumalla eikä niitä pidä ottaa ehdottomina totuuksina. Antamani arvio on vain minun arvioni.

    Esimerkki.

    7 1/2 | 10. Tuo tarkoittaa, että ristikossa on oudosti rakennettuja sanoja tai outoja erisnimiä, mutta vihjeet on älytehtävinä arvioituna erittäin hyviä. Kokonaisarvio on siten 9-, joka on em. kahden arviointiperusteen keskiarvo.

    Ensimmäinen ristikko, jota tätä olen soveltanut, on Toni Pitkälän 11.4.2020 IS:n kovisristikko.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18677
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Laitan vanhasta ristikosta esimerkin huonosti laaditusta vihjeestä:

    MALMISEOS > LIMMA

    Kun ratkojalta tulee tällainen kommentti:

    Sain vihjeeseen ”malmi-seos” vastaukseksi sanan LIMMA. Mitähän se tarkoittaa? Vai tarkoittako vain sitä, että olen täyttänyt väärin.. .

    Tuo osoittaa jo itsessään, että vihje on huono. Ristikossa on kyse paljon siitä, että laatijan pitää antaa hyvä kokemus ratkojalle.

    Oudon sanan käyttäminen ristikossa saa ratkojassa turhaan tunteen, että on ratkonut väärin vaikka onkin ratkonut oikein. Kun hän on varma, että ratkaisu on oikein, tulee tunne:

    Blääh – onpas laatija sortunut huonoon ratkaisuun, ei kiva.

    Ratkoja odotti, että vihjeestä tulee parempi ratkaisusana, jollainen olisi ollut LAMMI. 

    Vihje ei edes selitä apuvihjeellä, mitä Limma tarkoittaa. Jotta laatija näyttäytyisi fiksumpana hän on suoran vihjeen sijaan laittanut anagrammin. Minusta laatija on mennyt vain ojasta allikkoon. Suora vihje outoon asiaan olisi sentään aiheuttanut sen, ettei ratkoja olisi voinut olla paremmin varma siitä, että on ratkonut oikein. Suora vihje olisi ollut ratkojan kannalta parempi, mutta laatija yritti olla laadinnallisesti fiksu.

    Tuon vuoden 2017 Toni Pitkälän ristikosta. 11.-13.4.2020 Pitkälä on ottanut asiasta oppia. Pitkälä on vastaavan ongelman ratkaissut tuplavihjeellä (vihjeanalyysi).

    BRITTINÄYTTELIJÄTÄR LASKETTELUKESKUKSESSA > LUKES.

    Tämä on piilosanatehtävään soveltuva vihje. Suorana vihjeenä on ensimmäinen sana. Piilovihje löytyy kätkönä toisesta sanasta.

    Tähän tyyliin laadittuna vuoden 2017 vihje voisi olla esim:

    JÄÄKIEKKOLIJA TAI MALMISEOS > LIMMA

    Ratkoja ainakin googlaisi Limma-nimistä jääkiekkoilijaa. Ratkoja ei jäisi ihmettelemään, miksei ratkaisusana on tuttu Lammi eikä hän yrittäisi itsepintaisesti turhaan yrittää laittaa sanaa Lammi. Laadinnallisesti vihje olisi mielestäni moitteeton. Mutta ratkoja ei silti vihjettä hyvänä pitäisi, koska Henri Lammi on tunnettu vain Keski-Pohjanmaalla.

    Jotain muutakin Limma tarkoittaa ja vastaavalla tavalla jonkun muun merkityksen olisi voinut tuoda esille tuplavihjeellä. Kaikki vaihtoehdot ovat kyllä vähän outoja, joten sanastosta tulisi minulta pieni miinus.

    Koska olennaisinta on viimekädessä ratkontakokemus, laatijan ei kannata yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin. Teknisesti moitteetonkaan vihje ei takaa sitä, että vihje koettaisiin hyvänä.

    Kohdatessaan laadinnassa vaikeita sanoja, Pitkälä on 11.-13.4.2020 ainakin yrittänyt pitää riman korkealla. Monen mielestäni onnistunut loistavasti. Minunkin mielestä laadinnallisesti onnistuneesti, vaikka sanastoa en niin hyvänä pidäkään kuin mitä sitä moni muu pitää.

     

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18680
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Minusta ratkojan tehtävänä ei ole keksiä laatijan omalle sanalle merkitys. Tämä tulee esille sanan ÖREÄ kohdalla (ks. tarkemmin tästä). Sanaa ei käytetä tavallisessa tekstissä. Vihje ei anna selitystä, mitä sana tarkoittaa. Vihje ei anna edes viitekehystä, mistä aihepiiristä sanan merkitys pitäisi löytyä.

    Oma sana ratkaisusanana ilman viitekehystä on minusta huonointa mahdollista laadintaa. Niin sanallisesti kuin laadinnallisesti arvosana on 4-5.

    Jo yksistään se, että osa ratkojista pitää ratkaisusanaa ÖREÄ laadintavirheenä, tekee vihjeestä huonon. Ratkonnasta jää ainakin osalle ratkojista huono kokemus. Ristikon laatijan tehtävänä ei ole tuottaa huonoja ratkontakokemuksia.

    Toki joku voi pitää tällaisista lisätehtävistä, ”ylläreistä”. Minusta vain sanojen sisällön jälkikäteen keksiminen täysin tyhjästä ei nyt minusta vaan istu ristikon ideaan. Kyllä sanojen itsessään pitää olla sellaisia, ettei ratkojan väen väkisin tarvitse sanoille sisältöä keksiä.

    Samaa ongelmaa on ratkaisusanassa RUNOSSA, joka on 9.5.2020 Jari Keräsen ristikossa. Tässä kuitenkin on parempaa se, että laatija antaa sanalle viitekehyksen, jonka puitteissa pitää pohtia sanan merkitystä. Ratkaisusana on löydettävissä netissä, joskin ratkaisusana ei ole tavanomaista kieltä vaan tieteellisessä tutkimuksessa käytettyä kieltä.

    Jos ristikossa käytetään omia sanoja tai erikoissanastoa, niin minun mielestäni sanalle annettu vihje pitää olla laadittu niin, että se antaa yksiselitteisen vastauksen annettuun vihjeeseen. Se olisi ainakin laadinnallisesti reilu ratkaisu. Ratkoja voisi ainakin kunnolla peilata ratkaisusanaa vihjeeseen.

    Ratkoja ei voi vihjeelle RUNOSSA saatua ratkaisusanaa kunnolla peilata vihjeeseen, jos hän ei löydä sanan merkitystä. (Ks. tästä tarkemmin Suomi24:stä, jossa pohdiskelen, mitä ratkaisusana oikein voisi tarkoittaa – älä klikkaa linkkiä, jos et halua tietää ratkaisusanaa).

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18784
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Pitäisikö kuvituksellekin laittaa arvio? Siinä keskeistä olisivat:

    1. Selkeys. Olennainen yksityiskohta kuvassa pitää erottua riittävästi. Epäolennaisen yksityiskohdankin suhteen olisi toivottavaa, että suurennuslasia tai digikuvan suurentamista ei tarvittaisi.
    2. Tyylillinen asiallisuus. 
    3. Vihjeiden asettelu. Vihjeitä ei pidä asetella harhaanjohtavasti vaan niin hyvin kuin me tilankäytöllisesti on mahdollista.

    Pitäisikö 1 & 1 niputtaa? Tältä näkökulmalta Heli Kärkkäisen kuvittama 16.5,2020 kovisristikko ansaitsee 10 | 9 1/2 eli 10-, sillä vasemmassa laidassa muutama vihje on aseteltu suositusten vastaisesti.

    Vai pitäisikö olla kolme arviota? Esim.: 10 | 10 | 9 1/2, joista keskiarvo, joka tässä tapauksessa ei muuttuisi vaan olisi 10-.

    Kuvitteellisia esimerkkejä:

    1. 10 | 6 | 10, josta keskiarvo on 8 1/2.
    2. 9 | 10 | 8, josta keskiarvo on 9.

    Jätän arvostelun ulkopuolelle kuvituksen tyylin, sillä se on makukysymys.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

Esillä 4 viestiä, 1 - 4 (kaikkiaan 4)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit 1. Sanaristikot Ristikoiden arviointiperusteeni