Ristikoiden arviointiperusteeni

Tyyppi: Opastus
  • Tämä aihe sisältää 11 vastaukset, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 23.8.2020 10:56 Tapio_xTapio_x toimesta.
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #18465
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Loin uuden arviointiperusteen. Laitan kaksoisarvioinnin tämän tyylisesti: 7 1/2 | 10.

    Vasemman puolen merkitys.

    Suomen kielen sanojen kohdalla arvioin sitä, miten sanat toimisivat tavallisessa tekstissä tai tavanomaisessa puhekielessä.

    Pääkuvalauseet muodostavat arvioinnissani pienen poikkeuksen. Ne on tarkoituksella usein hieman ”vinksahtaneita”, humoristisia. Mutta muualla sana, jota ei minun arvioni mukaan toimi tavallisessa elämässä, heikentää antamaani arvosanaa. Sinne tänne sijoitellut sanat, jotka eivät ole käytössä, rikkovat minun mielestäni reilun pelin henkeä (ks. myös eräs blogikirjoitus).

    Samoin siihen vaikuttaa se, miten ulkomaiset erisnimet on löydettävissä. Jos esim. jokin ulkomainen henkilö löytyy vain englanninkielisestä Wikipediasta, se osoittaa, että henkilö on suomalaisille ainakin yleisesti ottaen sangen tuntematon. 

    Jos käytetään käytöstä poistunutta kieltä, sekin pudottaa arvosanaa. Sanoja, joita löytyy vain Nykysuomen sanakirjasta, mutta jota ei ole otettu enää mukaan Kielitoimiston sanakirjaan, Wikisanakirjaan eikä Suomisanakirjaan, pitäisi mielestäni luopua myös ristikoissa.

    Oikean puolen merkitys.

    Arvioin vihjeitä ja ratkaisusanoista puhtaasti sen perusteella, miten ristikko toimii älytehtävän suhteessa sille annettuun vaikeustasoon. Sillä, ovatko sanat käytössä olevaa kieltä tai ei, ei ole merkitystä.

    Arvostusta lisää, jos pelkät hoksottimet riittävät. Jos ratkaisusana on outo erisnimi, vihje saattaa olla laadinnallisesti hyvä, jos laatija on laittanut hyvän piilistyyppisen vihjeen. Näin ratkoja ei joudu googlaamaan, jos ei halua tarkistaa, onko laatija googlannut oikein. Tällä tavalla hyvin laadittuja vihjeitä on mm. Toni Pitkälän 11.4.2020 IS:n kovisristikossa (ks. analyysi siitä ratkaisusanoille SIAN ja LUKES).

    Liiallinen ns. rakennevihjeiden käyttö voi arvosanaa laskea, sillä se voi vaatia ylipitkän oppimisprosessin ristikon ratkontaan (ks. tästä näkökulmasta lisää täältä).

    Ylivaikeus voi myös pudottaa arvosanaa. Jos ristikko poikkeaa mielestäni hyvin paljon siitä, mikä on annettu vaikeusasteeksi, silläkin on merkitystä.

    Arvioin siis myös vaikeustason osuvuutta. Se ei kuitenkaan vaikuta antamaani arvioon, jos annettu vaikeustaso vain lievästi poikkeaa minun mielestäni oikeasta vaikeustasomäärittelystä. Vaikeustasot määritellään aina ns. mututuntumalla eikä niitä pidä ottaa ehdottomina totuuksina. Antamani arvio on vain minun arvioni.

    Esimerkki.

    7 1/2 | 10. Tuo tarkoittaa, että ristikossa on oudosti rakennettuja sanoja tai outoja erisnimiä, mutta vihjeet on älytehtävinä arvioituna erittäin hyviä. Kokonaisarvio on siten 9-, joka on em. kahden arviointiperusteen keskiarvo.

    Ensimmäinen ristikko, jota tätä olen soveltanut, on Toni Pitkälän 11.4.2020 IS:n kovisristikko.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18677
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Laitan vanhasta ristikosta esimerkin huonosti laaditusta vihjeestä:

    MALMISEOS > LIMMA

    Kun ratkojalta tulee tällainen kommentti:

    Sain vihjeeseen ”malmi-seos” vastaukseksi sanan LIMMA. Mitähän se tarkoittaa? Vai tarkoittako vain sitä, että olen täyttänyt väärin.. .

    Tuo osoittaa jo itsessään, että vihje on huono. Ristikossa on kyse paljon siitä, että laatijan pitää antaa hyvä kokemus ratkojalle.

    Oudon sanan käyttäminen ristikossa saa ratkojassa turhaan tunteen, että on ratkonut väärin vaikka onkin ratkonut oikein. Kun hän on varma, että ratkaisu on oikein, tulee tunne:

    Blääh – onpas laatija sortunut huonoon ratkaisuun, ei kiva.

    Ratkoja odotti, että vihjeestä tulee parempi ratkaisusana, jollainen olisi ollut LAMMI. 

    Vihje ei edes selitä apuvihjeellä, mitä Limma tarkoittaa. Jotta laatija näyttäytyisi fiksumpana hän on suoran vihjeen sijaan laittanut anagrammin. Minusta laatija on mennyt vain ojasta allikkoon. Suora vihje outoon asiaan olisi sentään aiheuttanut sen, ettei ratkoja olisi voinut olla paremmin varma siitä, että on ratkonut oikein. Suora vihje olisi ollut ratkojan kannalta parempi, mutta laatija yritti olla laadinnallisesti fiksu.

    Tuon vuoden 2017 Toni Pitkälän ristikosta. 11.-13.4.2020 Pitkälä on ottanut asiasta oppia. Pitkälä on vastaavan ongelman ratkaissut tuplavihjeellä (vihjeanalyysi).

    BRITTINÄYTTELIJÄTÄR LASKETTELUKESKUKSESSA > LUKES.

    Tämä on piilosanatehtävään soveltuva vihje. Suorana vihjeenä on ensimmäinen sana. Piilovihje löytyy kätkönä toisesta sanasta.

    Tähän tyyliin laadittuna vuoden 2017 vihje voisi olla esim:

    JÄÄKIEKKOLIJA TAI MALMISEOS > LIMMA

    Ratkoja ainakin googlaisi Limma-nimistä jääkiekkoilijaa. Ratkoja ei jäisi ihmettelemään, miksei ratkaisusana on tuttu Lammi eikä hän yrittäisi itsepintaisesti turhaan yrittää laittaa sanaa Lammi. Laadinnallisesti vihje olisi mielestäni moitteeton. Mutta ratkoja ei silti vihjettä hyvänä pitäisi, koska Henri Lammi on tunnettu vain Keski-Pohjanmaalla.

    Jotain muutakin Limma tarkoittaa ja vastaavalla tavalla jonkun muun merkityksen olisi voinut tuoda esille tuplavihjeellä. Kaikki vaihtoehdot ovat kyllä vähän outoja, joten sanastosta tulisi minulta pieni miinus.

    Koska olennaisinta on viimekädessä ratkontakokemus, laatijan ei kannata yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin. Teknisesti moitteetonkaan vihje ei takaa sitä, että vihje koettaisiin hyvänä.

    Kohdatessaan laadinnassa vaikeita sanoja, Pitkälä on 11.-13.4.2020 ainakin yrittänyt pitää riman korkealla. Monen mielestäni onnistunut loistavasti. Minunkin mielestä laadinnallisesti onnistuneesti, vaikka sanastoa en niin hyvänä pidäkään kuin mitä sitä moni muu pitää.

     

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18680
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Minusta ratkojan tehtävänä ei ole keksiä laatijan omalle sanalle merkitys. Tämä tulee esille sanan ÖREÄ kohdalla (ks. tarkemmin tästä). Sanaa ei käytetä tavallisessa tekstissä. Vihje ei anna selitystä, mitä sana tarkoittaa. Vihje ei anna edes viitekehystä, mistä aihepiiristä sanan merkitys pitäisi löytyä.

    Oma sana ratkaisusanana ilman viitekehystä on minusta huonointa mahdollista laadintaa. Niin sanallisesti kuin laadinnallisesti arvosana on 4-5.

    Jo yksistään se, että osa ratkojista pitää ratkaisusanaa ÖREÄ laadintavirheenä, tekee vihjeestä huonon. Ratkonnasta jää ainakin osalle ratkojista huono kokemus. Ristikon laatijan tehtävänä ei ole tuottaa huonoja ratkontakokemuksia.

    Toki joku voi pitää tällaisista lisätehtävistä, ”ylläreistä”. Minusta vain sanojen sisällön jälkikäteen keksiminen täysin tyhjästä ei nyt minusta vaan istu ristikon ideaan. Kyllä sanojen itsessään pitää olla sellaisia, ettei ratkojan väen väkisin tarvitse sanoille sisältöä keksiä.

    Samaa ongelmaa on ratkaisusanassa RUNOSSA, joka on 9.5.2020 Jari Keräsen ristikossa. Tässä kuitenkin on parempaa se, että laatija antaa sanalle viitekehyksen, jonka puitteissa pitää pohtia sanan merkitystä. Ratkaisusana on löydettävissä netissä, joskin ratkaisusana ei ole tavanomaista kieltä vaan tieteellisessä tutkimuksessa käytettyä kieltä.

    Jos ristikossa käytetään omia sanoja tai erikoissanastoa, niin minun mielestäni sanalle annettu vihje pitää olla laadittu niin, että se antaa yksiselitteisen vastauksen annettuun vihjeeseen. Se olisi ainakin laadinnallisesti reilu ratkaisu. Ratkoja voisi ainakin kunnolla peilata ratkaisusanaa vihjeeseen.

    Ratkoja ei voi vihjeelle RUNOSSA saatua ratkaisusanaa kunnolla peilata vihjeeseen, jos hän ei löydä sanan merkitystä. (Ks. tästä tarkemmin Suomi24:stä, jossa pohdiskelen, mitä ratkaisusana oikein voisi tarkoittaa – älä klikkaa linkkiä, jos et halua tietää ratkaisusanaa).

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #18784
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Pitäisikö kuvituksellekin laittaa arvio? Siinä keskeistä olisivat:

    1. Selkeys. Olennainen yksityiskohta kuvassa pitää erottua riittävästi. Epäolennaisen yksityiskohdankin suhteen olisi toivottavaa, että suurennuslasia tai digikuvan suurentamista ei tarvittaisi.
    2. Tyylillinen asiallisuus. 
    3. Vihjeiden asettelu. Vihjeitä ei pidä asetella harhaanjohtavasti vaan niin hyvin kuin me tilankäytöllisesti on mahdollista. 

    Pitäisikö 1 & 1 niputtaa tai jättää kohta 2. kokonaan pois? Tältä näkökulmalta Heli Kärkkäisen kuvittama 16.5,2020 kovisristikko ansaitsee 10 | 9 1/2 eli 10-, sillä vasemmassa laidassa muutama vihje on aseteltu suositusten vastaisesti.

    Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen kolme arvostelunäkökulmaa. Kuvitteellinen esimerkki: 10 | 6 | 10, josta keskiarvo on 8 1/2. 

    Katson, että tyylillistä asiallisuutta ei normaalisti tarvita. Lisään sen arviointiperusteisiin vain tarvittaessa.

    Vihjeiden sijoittelussa vaadin Ristikkoakatemian antamien ohjeiden noudattamista. Ennen kaikkea seuraavan ohjeen noudattamista aina kun se on tilankäytöllisesti mahdollista:

    Jokaisen sanan tulisi koskettaa ratkaisusanansa alkuruutua. Vaakasanaa vasemmalta ja pystysanaa päältä.

    Jätän arvostelun ulkopuolelle kuvituksen tyylin, sillä se on makukysymys.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #19481
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Ihan uutena näkökulmana on puhtaasti tekninen arviointi, joita saatan silloin tällöin laittaa.

    Sen perusteella, mitä olen tutkinut omasta ristikostani saamaani kritiikkiä sekä tutkimalla IS:n kovisten toteutuksia olen IS-kovisten ja Pelikaanien suhteen päätynyt seuraaviin periaatteisiin arvostellessani ristikoiden teknistä toteutusta. Laadintateknisen valiorajan saavuttaman ristikon tulee täyttää seuraavat kriteerit:

    1. Sanojen keskipituus on yhden desimaalin tarkkuudella vähintään 6,0.
    2. Piilokirjaimia on enintään 25 kpl. 
    3. Alkupiiloja on enintään 2 kpl eikä loppupiiloja.
    4. Ristikon yläreunassa ja vasemmassa reunassa ei ole yhtä ruutua suurempia ulonnuksia tai sisennyksiä.
    5. Ristikon sisällä ei ole epämääräisen muotoisia ”onkaloita”. Jos ei ole suorakaiteen muotoinen isompi aukio, alueen enimmäiskoko yhteensä neljä ruutua. Haarautumia on mielellään vain yksi. Alueet eivät saisi olla sokkelomaisia ”labyrinttejä”.
    6. Ristikon alueilla on jokaisella vähintään kolme liittymää muihin alueisiin ts. mikään alue ei lokeroidu.
    7. Ristikon sisällä ei ole ns. orporuutuja eli tyhjiä ruutuja, joiden kohdalta ei ala ratkaisusana sen paremmin vaaka- kuin pystysuuntaan.

    Lasken ensin sanojen ja kirjainten lukumäärän vaakasuuntaan, sitten pystysuuntaan ja lopuksi yhdistän tulokset. Alla esimerkkilaskenta:

    • Vaakasuuntaan sanoja on 41 kpl ja niissä on kirjaimia 247 kpl, keskipituus on täten 6,02.
    • Pystysuuntaan sanoja on 47 kpl ja niissä on kirjaimia 248 kpl, keskipituus on täten 5,28.
    • Ratkaisusanoja on yhteensä 88 kpl ja ratkaisusanoissa on kirjaimia yhteensä 495 kpl, jolloin kaikkien ratkaisusanojen keskipituus on 5,63.

    Piilokirjaimet merkitsen juoksevilla numeroilla. Jos joku on ensimmäisellä kerralla jäänyt huomaamatta, voi huomaamatta jääneeseen tai jääneisiin jatkaa jo aloitettua numerointia. Tämä on minulle ainoa tapa varmistaa laskujen toimivuus. Siltikin joku piilokirjain saattaa jäädä huomaamatta. Ilmoittamani luku on siis vähimmäismäärä.

    Ainakin kaikki on laskettu aina samalla tavalla ja luvut ovat ainakin keskenään täysin vertailukelpoisia.

    Huom. Minun arvioni ovat siis valioluokalle. Ristikko voi olla teknisesti myös hyvää tasoa, vaikka ei missään suhteessa yltäisi tekniselle valiotasolle. 

    Mietin tässä, että olisiko 5,5 sanojen keskipituudessa jonkinlainen kohtuulukema. Jos 5,0 on alhainen, 5,5 kohtuullinen ja 6,0 kiitettävä, olisiko se oikeudenmukainen?

    Helpoissa ristikoissa ei pyritä yhtä pitkiin sanoihin, niiden kohdalla mielestäni valioraja voisi olla 5,5 tai 5,6. Niissäkin 5,0 on alhainen lukumäärä.

    Koska valiotason pitää olla keskimääräistä arvoa parempi, 25 kpl piilokirjainta on mielestäni varsin hyvä IS:n kovisristikoiden kokoiselle ristikolle. Kun keskiarvo on IS:n kovisristikoissa on n. 28 kpl, 25 kpl jää sopivasti tuon alle. Siihen voi sitten suhteuttaa muun kokoisia ristikoita.

    Tällä tavalla tosin moni monessa suhteessa laadukaskin ristikko jää aina valiorajan alle. Esim. Antti Skytän mainioissa ristikoissa on aina hieman yli 30 kpl piilokirjainta, mikä on varsin paljon. 

    Minusta 36 kpl sopisi suuren piilokirjainmäärän rajaksi, 26-35 kpl kohtuutason määräksi.

    Jos ristikko ei täytä miltään osin teknistä valiotasoa, ristikko voi silti olla kiva ratkoa, vihjeitys voi olla laadukasta ratkaisusanat voivat olla hyviä. Tässä kyse on vain laadintateknisestä arvioinnista.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #19530
    anonyymianonyymi
    Osallistuja

    Ainakin kaikki on laskettu aina samalla tavalla ja luvut ovat ainakin keskenään täysin vertailukelpoisia.

    Luvut olisivat vertailukelpoisia, jos laskisit aina oikein tai tekisit aina täsmälleen samalla tavalla vaikuttavat virheet. Hutilointiasi selittelet virheiden mitättömyydellä, vaikka et näytä edes tietävän, kuinka isoja virheitä teet ja kuinka paljon.

    Miksi lasket kaikki vastausruudut kahdesti? Parempi tapa laskea keskipituus (KP) on ensin huolellisesti merkata (punaisella) ja laskea piilokirjaimet (P), ja sitten huolellisesti merkata (vaikka sinisellä) ja laskea kaikki vielä merkkaamattomat eli risteävät (R) vastausruudut. Lopuksi lasketaan huolellisesti sanamaäärä (S). HUOLELLISESTI!

    KP = (P + 2 × R) / S

    #19532
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Kyllä tavallanikin saa oikean tuloksen, jos on huolellinen. Sen osoittaa esim. Hyvösen IS kovis. Lisäksi voin antaa keskipituuden erikseen vaaka- ja pystysanoille. Se antaa joskus hyvinkin mielenkiintoisia tuloksia. Ero eri suuntiin voi olla hyvinkin iso. 

    Myönnän, että on tullut virheitä, mutta IS:n ristikoiden kohdalla ero on ollut enimmillään n. 0,1. Yleisimmin muutama sadasosa. Yksikään korjattu virhe ei ole ristikosta antamaani arviota mitenkään muuttanut, mutta sain kerran s-postilla huomautuksen 0,1 suuruisesta keskipituusvirheestä. Olin antanut 0,1 liian pienen lukeman. Kaksi kertaa olen n. 0,1 suuruisen virheen joutunut jälkikäteen korjaamaan. 

    Enemmän vaikutusta on sillä, että vaikka käy lävitse piilokirjaimia, joku piilokirjain saattaa jäädä huomaamatta. Tällä on ollut merkitystä siihen, että olen omista ristikoistani joutunut korjaamaan arviointia huonompaan suuntaan. Kertaakaan en ole liian monta piilokirjainta laskenut, joten en ainakaan ole antanut liian huonoa kuvaa tässä suhteessa ristikosta. 

    Myönnän että noiden laskemisessa on petrattavaa huolellisuudessa. Toivon kuitenkin armollisuutta, jos pieni virhe tulee. 

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #19535
    anonyymianonyymi
    Osallistuja

    Lisäksi voin antaa keskipituuden erikseen vaaka- ja pystysanoille. Se antaa joskus hyvinkin mielenkiintoisia tuloksia. Ero eri suuntiin voi olla hyvinkin iso.

    Ero voi tosiaan olla hyvinkin iso vaikka silloin, kun olet laskenut molemmat aivan väärin: kuten 5,59 – 6,72.

    #19538
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    No mitä itse sitten sait vaakasuuntaan, pystysuuntaan ja yhteensä sanojen keskipituudeksi tuosta Arto Kuivasen ristikosta, josta annoin nuo luvut? Olisi kiva tietää saamasi kirjainten määrä ja sanojen määrä. Kun luvut ovat erikseen vaaka- ja pystysuunnassa, toivon erillisiä lukuja sekä koko ristikkoa koskevaa arvoa. 

    En kyllä ymmärrä, miten minulla voisi olla isoja heittoja, kun sain Juha Hyvösen ristikosta täsmälleen saman 6,38 kp. kuin laatija itse olin laskenut. Erään Vuokilan ristikon kohdalla olin antanut 5,1. Uudemman kerran laskiessa sain 5,21. Korjasin kaikki virheelliset lukemat.

    Myönnän, että minulla on vaikeuksia olla ehdottoman huolellinen. Mutta jos heitoilla ei ole merkitystä arvioihin, silloin heittojen merkitys on erittäin vähäinen. En nyt vielä ole tehnyt sellaista virhettä, että sillä olisi merkitystä.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #19543
    anonyymianonyymi
    Osallistuja

    En kyllä ymmärrä, miten minulla voisi olla isoja heittoja, kun sain Juha Hyvösen ristikosta täsmälleen saman 6,38 kp. kuin laatija itse olin laskenut.

    Miten se, että olet laskenut yhden ristikon keskipituuden oikein, todistaa yhtään mitään?

    Mutta jos heitoilla ei ole merkitystä arvioihin, silloin heittojen merkitys on erittäin vähäinen. En nyt vielä ole tehnyt sellaista virhettä, että sillä olisi merkitystä.

    Jos ei ole? Etkö ole tehnyt?

    #19545
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Laskin uudestaan toiseessa säikeessä esille ottamasi luvut (poistin tästä säikeestä kaksi samansisältöistä kommenttiasi, sillä asia tuli selväksi vähemmälläkin toistolla).

    Myönnän, että joidenkin ristikoiden kohdalla on turhan isoja heittoja. Heitoissa on kp ollut yleensä hieman alakanttiin. Niiden vuoksi ei kuitenkaan ole tullut tehtyä ainoatakaan kokonaisarviovirhettä. Mutta joskus heitot voivat vaikuttaa kokonaisarvioon, mistä syystä olet oikeassa, että huolellisempi pitäisi olla.

    Olin käyttänyt merkintöjä, mutta kun alla oli jo ratkaistu ristikko, se tuntuu olevan haittaava tekijä. On ainakin sotkenut laskujani.

    Tein viimeksi niin, että tein merkinnät tyhjään ristikkoon. Merkitsin viimeksi täplän jokaiseen ruutuun ja kymmenen ja 50 kirjaimen välein tein lisämerkinnät. Jos koin, että sekosin, ei tarvinnut aloittaa laskemista alusta vaan edellisestä merkitystä välikohdasta. Näin ainakin kirjainten määrä tulee tarkemmin.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #19548
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Viimeiseen em. tavalla laskettuun ei pitäisi tulla virheitä. Lasken jatkossakin eri tavalla, sillä esittämälläsi tavalla pitäisi koko ajan huomioida kaksi suuntaa. 

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit 1. Sanaristikot Ristikoiden arviointiperusteeni