Sisältö:
Yleistä
Jotta ibisPaintX:llä on miellyttävää työskennellä, kannattaa paneutua käyttäjäasetuksiin. En tässä artikkelissa niihin puutu. Tämän artikkelin kuvaruutukaappauksissa sovelluksen pääpalkin saa auki sivun alareunasta. Miten sen saa sinne, kerron artikkelissa Ohjeita ibisPaint X -ohjelman käyttöön (ristikoidenratkonta).
Pohjaruudukko
Jos ristikko on tarkoitettu jossakin lehdessä julkaistavaksi, paras lopputulos saavutettaan siten, että ristikko luodaan mahdollisimman lähelle painoon optimaalista kokoa.
Otan esimerkiksi Punaisen Pelikaanin normaalin sivun, siinä oleva tavanomaisen ristikon koko on 19,9×25,7cm. Tällä koolla ristikon solut eivät tule aivan neliön muotoisiksi. Lähin koko, jolla täysin neliömuotoiset ruudut on 19,9×26,2cm. Pikseleissä se on 2351 x 3089 px. Mitoituksessa oletuksena on, että kirjapainossa paino tarkkuus on 300dpi. Jos se on eri, mitoitus pitää laskea uudestaan. Alla laskukaava 300dpi mukaan.
(millimetrit / 25.4) x 300.
2351 x 3089 px sisältää paksut reunaviivat, eräänlaiset ”kehykset”. Tuolla koolla tulee ruudukkoon n. 1mm kehykset. Itse ruudukko on hieman pienempi.
Tässä on kaava, jolla saat pikselitarkan koon (K),
K = (n x s) + ((n + 1) x v)
missä:
n = ruutujen määrä (vaaka tai pysty)
s = yhden ruudun sisäpuolen koko pikseleinä
v = viivan paksuus pikseleinä
Koska Punaisen Pelikaanin paperi on sanomalehtipaperin kaltaista, siinä on luontivaiheessa syytä olla 4px viivat (aikakausipaperille tuotetun ristikon ruudukon viivoille sopisi paremmin 3px).
Oikean koon sain vähän hakemalla. Ristikon mitaksi tulee 2341×3379 ja aluksi tulee luoda juuri tämän kokoinen kuvatiedosto. Tämän kokoinen tarkka taulukko luodaan avaamalla valikko FX.
Ja siitä Frame -> Table (Size).
Alla mitoitus.
Mitoituksessa 123px on mukana myös reunat. Ristikon ruudukon sisämitta on 119px.
Raameja ei voi lisätä heti, sillä ruudukko ei asetu oikein. Raamit tulee lisätä jälkikäteen kohdasta Change Canvas Size. Kuvan kokoa tulee hieman suurentaa ja sen jälkeen pitää maalata reuna-alue mustaksi. Kun tämän on tehnyt, voi tallentaa 2351x3389px kokoisen ristikkopohjan seuraavia ristikoita varten.
Tässä on linkki, josta pääsee hakemaan ristikkopohjia. Huom. vain Pelikaaniristikoiden pohjat on suunniteltu kirjaipainokokoon. Muut pohjat ovat vain näyttöruudulle tehtäville ristikoille. Hakemistossa on myös apunuolia ja jotain muuta ristikoiden luomisessa hyödyllisiä asioita.
Kun luo uuden ristikon, pohja pitää lukita, joittei muuttaisi sitä vahingossa. Kun ristikkoa luodaan, pohjaruudukkoon ei yleensä kosketa. Ainakin minulle käy ristikkoa luotaessa niin, että en saa pysymään kaikkia kirjaimia pohjaruudukon sisällä. Ruudukkoon tulee ulkonemia, ”patteja”. ”Pateissa” on alkupiiloja. Minulla on sellaisia tilanteita varten irtoruutuja. Kun olen lisännyt irtoruudut, avaan lukituksen ja yhdistän irtoruudut pohjaristikkoon ja lukitsen pohjaruudukon uudestaan. Lisäyksiä varten tein myös lisärivin ja lisäsarakkeen. Kun ruudut ovat ehdottoman tarkkoja, lisäruutu, lisäsarake ja lisärivi asettuvat tarkasti pohjaruudukkoon.
Jos ruudukoita luodaan vektoriohjelmalla, jossa ruutujako ei mene 100% tasan käytetyn alan suhteen ja ruudukon sisämitaksi tulee laskennallisesti esim. 118,7×118,7px, ruudukosta tulee bittikartaksi muunnettuna epämääräinen. Siinä on harmautta ja tummuutta vaihtelevasti, sillä ohjelma yrittää feikata sitä, että ruudut olisivat saman kokoisia. Googlen Gemini nimittää tätä ”haamupikseleiden” luomiseksi. Tätä feikkausta ohjelma tekee ns. antialiaising-menetelmällä. Vektoriohjelma on kavala – ruudulla kaikki näyttää aina hyvältä, mutta vähintään kirjapainon jälkeen lopputulos onkin epäselvä, sillä painokone alkaa laskeskelemaan, miten ruudukko saadaan näyttämään oikealta! Tarkkoja ruudukoita saa varmimmin ibisPaintX:llä tai muilla ohjelmilla, jotka luovat 100% tarkkoja pikselimitoitettuja ruudukoita. Jos ristikko tehdään sen kokoisena kuin kirjapainotekniikka edellyttää, ruudukko säilyy tarkkana.
Alla on kahden kuvaruutukaappauksen yhdistelmä. Vasemmalla on kuvaruutukopio ibisPaintX:n tarkasta ruudukosta ja oikealla on kuvaruutukopio eräästä IS Extran vektoripiirrosohjelmalla tehdystä ristikosta. Tekemilläni ristikkopohjilla ruudukon pitäisi kirjapainon jälkeen olla vasemmanpuoleisen kaltainen. Oikeanpuoleissessa ruudukossa on tummuuden vaihteluita, osan ruuduista ollessa harmaita eikä mustia. Tummimmat kohdat eivät aina ole väliviivan keskellä vaan reunassa. Huomaa oikeanpuoleisessa ruudukossa seuraavat seikat:
- Vaakasuoraan menevä ylin viiva on vaaleanharmaa eikä siinä ole mustaa lainkaan.
- Keskimmäisessä vaakasuoraan menevässä viivassa tummin osa on keskellä (niinhän pitäisi aina olla).
- Alimmassa vaakasuoraan menevässä viivassa tummin osa on lähes viivan alareunassa, ei keskellä.
- Pystysuoraan menevä 1. viiva on kokonaan vaaleanharmaa.
- Pystysuoraan menevä 2. viiva on kokonaan keskiharmaa.
- Pystysuoraan menevä 3. viiva on lähes yhtenäisen musta (kaikkien viivojen tulisi olla tämän kaltaisia).
Vain joka kolmas viiva on oikealla puolella laadukas. Kaikki tummuuden vaihtelut johtuvat ymmärtääkseni siitä, että vektoripiirrosohjelman jäljitä ruudukko ei ole ollut pikselitarkka, jolloin siihen on luotu ”haamupikseleitä”. Epätarkkuutta voi myös aiheuttaa se, että vektoripiirrosta on jouduttu skaalaamaan lehteen epäsopivalla zoomaussuhteella. Jos ristikko on alunpitäen ehdottoman tarkka, painossa syntynyt epätarkkuus ymmärtääkseni pehmentäisi vain ristikon reunoja. Tummin alue ristikossa pitäisi eri asteisesti skaalattuna olla ruutujen väliviivojen keskellä. Ruutujen pitäisi myös olla keskenään identtisiä eikä oikeanpuoleisen ruudukon kaltaisesti keskenään erilaisia
Luonnostelu ja viimeistely
Hahmottelen ristikon myös ibisPaintX:llä luomalla ratkaisusanoille oman kerroksen. Sen teen maalaamalla sinisellä ne ruudut, joihin ei tule ratkaisusanaa. Maalaus vie muutaman sekunnin kun pitää vaihtaa työkalua. Jos on väärä kohta maalattu, väärän maalauksen poisto vie muutaman sekunnin.
Jaan tablet-laitteen ruudun hahmotteluvaiheessa kahteen osaan. Yläpuolella on selain, jolla haen sopivia sanoja tai hahmottelen vihjeitä. Erinonomainen apuneuvo sanojen hahmottelemiseen on Sanarisin tekemä Sanarenki. Sen paras puoli on se, että voi laittaa *-merkin mihin kohtaa sanaa tahansa ja merkkejä voi olla useita. Alla olevassa esimerkissä etsitään sanoja, jotka päättyvä kirjaimiin VUO. Sanan pituutta ei tarvitse etukäteen määrittää.
Muina keskeisinä apuneuvoina on Google, erilaiset sanakirjat ja ratkojat.fi-sivusto. Viimeksimainitussa on huomioitava se, että siinä on hirveästi virheitä. Ratkojat.fi-sivustosta on enemmän hyötyä siinä, että voi katsoa millaisia vihjeitä ratkaisusanoille on ennen annettu. Foorumilleni olen kommentointilomakkeen yhteyteen koonnut joukon hyödyllisiä linkkejä. Käytän niitä sekä ratkoessani että luodessani uusia ristikoita – saa sitä muutkin kuin minä hyödyntää ristikoita tehdessään tai ratkoessaan!
Teen usein erilaisia versioita ja otan kopioita vähän väliä. Jos jokin version menee umpikujaan, poistan sen ja aloitan aimman version pohjalta. Poistan hahmottelun edistyessä tarpeettomia kerroksia.
Hahmottelu ibisPaintX:ssä on sekä teknisesti että nettiapuneuvojen käytön osalta erittäin näppärää.
Lähden itse aina pääkuvasta ja luon sille alustavat pääkuvalauseet. Muutan niitä vain, jos on pakko. Laitan näille lauselle aluksi oman kerroksen. Maalaan pääkuvasta johdettujen ruutujen taustat omassa kerroksessaan. Maalauksessa on huomattava, että pitää olla määrityksenä ”Canvas”, että väri tulee oikein.
Lisään sitten alustavasti nuolet.
Varaan omat kerrokset pääkuvalle, vihjeteksteille, kuvavihjeille ja apunuolille.
Lopullisessa ristikossa ylimääräiset viivat pitää poistaa. Kumittamisen sijaan poisto on parempi tehdä uuteen kerrokseen maalaamalla poistettavat pohjaruudukon ruudut valkoisella. Jos tulee muutoksia, ne on helppo tehdä poistamalla maalaus ja maalaamalla viivoja uudestaan. Lopputulos on ibisPaintX:llä veitsenterävä tällä menetelmällä.
Tyypillisessä hahmotteluvaiheessa minulla on seuraavat kerrokset alin kerros viimeisenä.
- Tekstivihjeet
- Pääkuva (lukittu)
- Muut kuvat (jos muut kuvat menevät osittain pääkuvan päälle, pääkuva tulee tämän kerroksen alle)
- Muut ratkaisusanat (kerroksia voi olla useita, mutta vain yksi kerros on näkyvillä).
- Pääkuvasta johdetut ratkaisusanat (yleensä lukittu, mutta mutta avaan lukituksen tarvittaessa.
- Apunuolet (jos vihjettä ei saa ratkaisusanan eteen tai yläpuolelle, apunuolet osoittavat, minne vihjeen ratkaisusanat tulevat). Tähän tulee nuolet vasta viimeistelyvaiheessa.
- Pääkuvasta johdettujen sanojen linkkinuolet (lukittu).
- Pääkuvasta johdettujen ratkaisusanojen tausta (lukittu).
- Piilotettavien reunojen maalauskerros.
- Pohjaruudukko (yleensä lukittu, mutta avataan jos tarvitaan lisäruutuja).
- Varapohjaruudukko (piilotettu).
Saatan jo luonnosteluvaiheessa lisätä muutamia kuva- tai tekstivihjeitä. Suurimman osan lisään kuitenkin vasta sen jälkeen kun ole maalannut piiloon tarpeettomat viivat.
IbisPaintX:stä ei saa useita istuntoja auki. Tätä puutetta paikkaan nettiselaimessa toimivalla Magma-nimisellä piirrosohjelmalla. Jos ristikkoon tuotavaa kuvaa tarvitsee leikata, teen sen yleensä Magmassa. Joskus poistun ristikon teosta viimeistelemään yksittäisiä kuvia ibisPaintX:ssä.
Käytän paljon tekoälyllä tuotettavia kuvia. Niiden ongelma on se, että niihin ei tekoälyllä saa läpinäkyvyyttä. Kuvat tulee usein esikäsitellä PhotoDirector-ohjelmalla. Se poistaa automaattisesti taustan pois. Jos poisto ei mene ihan oikein, poistettavaa aluetta voi editoida.
Viimeistelyvaiheessa saatan sävyttää pohjaruudukon. Kun viivojen maalausta tai kumittamista ei ole tehty pohjaruudukkoon ja pohjaruudukko on ehdottoman tarkka, pohjaruudukon voi sävyttää esim. valitsemalla pääkuvasta jonkun keskeisen sävyn ja tummentamalla sitää. Klikkaus maalaustyökalulla pohjaruudukkoon, ja pohjaruudukko sävyttyy. Pohjaruudukkoa ei voi sävyttää jälkikäteen, jos ei ole ehdottoman tarkkaa – ibisPaintX:n ehdottoman tarkat pohjaruudukot voi sävyttää! Alla olevassa ristikossa on sävytetty pohjaruudukko. Ruudukko on tummanvihreä eikä ihan musta!
Jos klikkaat kuvaa, se aukeaa uuteen ristikkoon.
Fonttien käyttö
IbisPaintX:llä fonttien käytössä perusongelma on se, että sen rivivälien säätö on varsin rajoittunut. Se sallii maksimissaan -30% rivivälin pienennykselle. Tämä säätö ei monelle fontille riitä. Itse asiassa en löytänyt ibisPaintX:n fonttilistasta yhtään kaikki seuraavat kriteerit täyttävää fonttia:
- Fontin pitää olla ohuimmillaan riittävän ohut (paksuutta voi kasvattaa jälkikäteen), jotta se ei pienessä koossa mene tukkoon.
- Fontin pitää olla riittävän kapea, että riville mahtuu riittävästi kirjaimia.
- Fontin rivivälin pitää olla riittävästi säädettävissä, että yhteen ruutuun saa riittävän monta riviä (jopa viisi riviä).
- Fontin pitää olla selkeä.
- Fontin pitää tukea skandeja eli ainakin kirjaimia å, ä ja ö. Saksalainen ü, š ja ž olisi hyvä myös olla tuettujen kirjainten joukossa, sillä niitä tarvitaan ristikoissa joskus. Monet fontit jättävät tyhjän kohdan, jos kirjoittaa skandin. Jotkut fontit lainaavat ääkköset jostakin muusta fontista.
- Fontin pitää olla kivan näköinen.
- Fontin pienaakkosten alaspäin ja ylöspäin suuntautuvat osat (teknisesti ylä- ja alapalkeet) ovat matalat, jotta useille riveille kirjoitettu teksti ei mene päällekkäin. X-korkeus” (pienten kirjainten rungon korkeus) on suuri suhteessa ylä- ja alapalkeisiin.
Monet fontit täyttävät osan noista kriteereistä, mutta löysin netistä DaFont–sivustolta fontin Welcome Darling, joka täyttää kaikki edellä luetellut kriteerit. Se soveltuu niin pieniin kuin isoihin tiloihin. Keskisuurissa ja isoissa tiloissa fontille voi lisätä paksuutta, jolloin se näyttää hieman erilaiselta.
HUOM. Kohdan 7. vaatimus on olennainen vain, jos käyttää sekä pieniä että isoja kirjaimia. Jos kirjoittaa vain isoilla kirjaimilla olennaista yleensä on vain se, etteivät Ä- ja Ö-kirjainten pisteet ole liian korkealla suhteessa itse kirjaimiin.
Netistä voi etsiä itseään miellyttävän fontin. ibisPaintX:n fonttilistasta löytyy kyllä isoihin tiloihin hyviä fontteja, joten niihin voi listassa mainittuja fontteja hyödyntää. Ennen kuin alkaa luomaan ibisPaintX:llä ristikoita, kannattaa tutustua internetin fonttitarjontaan. Alla olevan kuvan +-nuolen kohdalta pääsee hakemaan netistä itseä miellyttävän fontin. Kun klikkaa fonttitiedoston latausta, ibisPaintX lataa fontin automaattissti ohjelman käyttöön – fonttia ei siis tarvitse hakea laitteen lataushakemistosta.
Käytän vihjeissä ISOJA KIRJAIMIA ja pienellä kirjoitettuja vihjeitä. Samoin käytän eri värejä. Näin vihjeet erottuvat toisistaan. En pidä ristikoista, joissa tarkoituksellisesti hämärretään se, mihin vihje loppuu ja seuraava vihje alkaa. Aloitan kysymykset ja erisnimet isolla Alkukirjaimella. Asemoin vihjeet yleensä vasemmalle, sillä silloin vihjeet ovat helpommin luettavia. Haittana on keskitettyjä vihjeitä hitaampi asemointi, jotta päällekkäiset vihjeet olisivat täysin linjassa toistensa kanssa.
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna