Oveluusyhdistelmiä ja erikoisuuksia

Oveluusyhdistelmiä

ANALLA TEET TOITA > EVITAT (Toni Pitkälä, Suomen Kuvalehti). Vihjeessä on typiste sekä ääkkösjekku. Lähtösanat ovat LANALLA TEET TÖITÄ > LEVITÄT. Lähtötilanteen ratkaisusana ei ole ristikkokelpoinen, joten tässä tapauksessa laatijan tekemät muutokset olivat välttämättömiä.

ISKAT > ANSUT (Jari Keränen, IS Kovis).  Tässä lopun T-kirjain tulee ymmärtää irrallisena eikä monikon ilmaisevan päätteenä. Sanan alusta kaksi kirjainta vaihtavat paikkaa. Vihjeessä on siis kaksi erilaista oveluutta. Lähtökohtasanat ovat SIKA+T > NASU+T.

YÖH-
YR > NOAK (Erkki Vuokila, IS Kovis). Luetaan vasemmalta oikealle ja tavut vaihdetaan keskenään. Lähtösanat HÖYRY > ONKA.

UKTAS- > NIKLAS (Antti Skyttä, IS Kovis). Esine on TASKULASKIN. Vihjeen ensimmäisessä osassa on tavut vaihdettu ja jälkimmäinen tavu vielä vaihdettu kulkemaan oikealta vasemmalle, samalla rakenteella laskin-sanasta tulee Niklas.

-RUUK > TRAP (Antti Skyttä, IS Kovis). KUURAPARTA-sana luetaan lopusta alkuun ja kummastakin osasta poistetaan A-kirjain. Lähtösanat ovat KUURA- > PARTA.

ÖNÄ > SINÄ (Brigitta Kalpa, IS Kovis). Sanat luetaan tässäkin lopusta alkuun, mutta tässä on jätetty ensimmäinen kirjain pois. Lähtösanat ovat JÄNÖ > JÄNIS.

KOPEH > KIRO (Erikki Vuokila, Suomen Kuvalehti). Tässä puolestaan sanan alkuun on lisätty K-kirjain ja sanat luetaan oikealta vasemmalle. K+OPEH > K+IRO. Lähtösanat HEPO > ORI.

SEUQCAJ > ANITAT (Brigitta Kalpa, IS Kovis). Sanat luetaan tässäkin lopusta alkuun, mutta tässä pitään huomata alleviivattu kirjan ja siihen liittyvä genetiivi. Lähtösanat ova JACQUES > TATIN A(-kirjain).

ASSALUR > ARES (Ilmo Juhanli Liljeroos, IS Kovis). Sanat luetaan lopusta alkuun, mutta molemmista sanoista on poistettu L-kirjain. Lähtösanat ovat RULLASSA > SERLA.

NAMLI > NÄÄS (Brigitta Kalpa, IS Kovis). Lähtösanat ILMAN > SÄÄN. Tässä vasemmalta oikealle lukemisen lisäksi kyse siitä, että SÄÄN on genetiivissä, mutta sen synonyymi on homonyymi ristikkokelpoiselle sanalle. Mukana on siis sanaleikki. Oikein päin luettuna SÄÄN > ILMAN kävisi vihje-ratkaisusana-pariksi, mutta ei toisin päin.

KIELLON NAINEN MIEHIKSI > EINARIT (Jari Keränen, IS Kovis). KIELLON NAINEN = EIN RITA. Tässä on jaotelman ja epäsuorananagrammin yhdistelmä. Alkuosa tuleen suoraan KIELLON = EIN, mutta loppuosa on epäsuora anagrammi naisen nimestä RITA. Lopputulos on siis EIN+ARIT.

ATTILA! > OLLILA (Ilmo Juhani Liljeroos, Suomen Kuvalehti). Sanojen alkuun tulee lisätä K-kirjain. Sanojen lopussa on LA. Lähtösanat ovat KATTI > KOLLI.

Erikoisuuksia

Tarkoitus on ensisijaisesti laittaa vihjeitystapoja, joita on käytetty kerran tai harvoin. Laitan tähän myös vihjeitä, joita en osaa luokitella, vaikka vihjeet eivät kovin erikoisia olisikaan.

Numeroita sisältävät ratkaisusanat:

900 VUOTTA ENNEN LAPPULIISOJA > 1071/IO7I (Unski Kivistö, IS Kovis.) Ensimmäiset lappuliisat aloittivat työnsä vuonna 1971. Kun siitä vähennetään 900 vuotta, saadaan 1071. Risteävissä vaakasanoissa numeroa 7 lukuun ottamatta loput numerot tulkittiin kirjaimina eli risteäville ratkaisuna oli IO7I. Pääkuvassa tulevassa yhdessä vaakasanassa osa ratkaisusanaa oli numeroita, jotka vastaavasti numeroa 7 lukuun ottamatta tulkittiin kirjaimina (007KONKARI, risteäville sanoille OO7KONKARI).

Samaa vuosilukua käytti samantapaisessa vihjeessä myös Tuomas Holopainen Punaisessa Pelikaanissa. Tuomalla 1071 oli vaakasana ja risteävissä pystysanoissa yhdyssanan ensimmäinen osa oli korvattu numerolla, muistaakseni yksi ratkaisussana oli 7-OSAINEN (vihjettä sille en muista).

Paikan vaihto tavu >< yksittäinen kirjain:

KAAMULISI > IHRA (Ilmo Juhani Liljeroos, IS Kovis). Vihjesanat tulee ymmärtää tavuina KAA-MU-LI-SI ja ratkaisusana erillisinä kirjaimina I-H-RA. Tavut ja yksittäiset kirjaimet vaihtavat paikkaa analogisella tavalla (1234 > 3142). Lähtösanat MU-SI-KAA-LI > HAIR.

Mitä/minä jonkin on:

ANTERO! > MA:N A > MANA (Unski Kivistö, Punainen Pelikaani). Antero-nimisellä henkilöllä on M.A. Nummisen A-kirjaimeen liittyvä etunimi. Oli mielestäni aika vaikea, koska ei odottanut tämän tyyppistä ratkaisua.

SUURKAUPUNKINA > LANA (Erkki Vuokila, IS Kovis). Luetaan LA:NA. Los Angeles lyhennestään L.A. Tämä on puolestaan melko tavanomainen vihjeitystapa.

Tyhjät ruudut:

Yhden tyhjän ruudun ratkaisusana voi olla esim. ALUE. Tyhjiä ruutuja voi olla useita, jolloin ratkaisusanoina voi olla esim. NELIÖT ja LAATIKOT. Neljän ruudun tyhjä alue ristikon keskivaiheilla oli kerran Antti Viitamäellä Punaisen Pelikaanin aukeamaristikossa.

Viiden ruudun muodostama risti melko keskellä ristikkoa (Teemu Pallonen, IS Kovis). Siihen liittyi vaakasuuntaan laitettavat ratkaisusanat NELIÖT, VIISIOSAINEN ja RISTI sekä pystysuuntaan laitettavat ratkaisusanat SAKARAT, LAATIKOT ja RUUTUJAKO.

 

Tyhjien ruutujen käytöt ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia.

Muita:

Tuomas Holopaisella piti yhdessä Punaisen Pelikaanin ristikossa joihinkin ruutuihin piirtää kolmio, joka edusti yhdyssänan osaa KOLMIO, esim. piirretty kolmio + LÄÄKE (vihjettä en muista).

vihjeessä kolme allekkain olevaa kirjainta T O N > ALASTON (Antti Skyttä, IS Kovis).  Nuo kolme kirjainta tulevat alas > ALAS TON.

UJUJOJA > ARARAT (Antti Skyttä, IS Kovis). Vihjeessä on toistoa. Vihjeen ja vastaussanan alussa on kaksi ensimmäistä kirjainta UJ(OT) ja AR(AT) -sanoista. Ratkaisusanassa tämä kerrattu alku lisätään ratkaisusanaan.

KULUKU > TASATA (Antti Skyttä, IS Kovis). Tässä on puolestaan vajaa toisto. Jos vihje olisi LUKULUKU, vastaus olisi SATASATA.

TAISTELUTELU > SOTATA (Ilmo Juhani Liljeroos, Suomen Kuvalehti). Tässä saman tapainen esimerkki kuin edellä. Sekä vihjeessä että ratkaisussanassa sanan loppu on toistettu. Lähtosanat ovat TAISTELU > SOTA. Sekä vihjeessä että ratkaisusanassa tasan puolet on toistettu, mistä syntyy riittävä symmetria, vaikka samaa määrää tavuja ei ole toistettu.

NAISET JOILLA TÄMÄ LEHTI ON RASVAA! > NATALIET (Erkki Vuokila, IS Kovis). Tämä lehti eli IS korvataan rasvalla (TALI). Muistuttaa ns. skytismejä, mutta tässä korvausta ei selitetä, vaan korvaus tehdään itse sanaan.

 

PÄÄLLYSTÄ PUNNITSEE > RAATAA (Unski Kivistö, IS Kovis). Tässä on tavujen paikan vaihto, mutta asia on ilmaistu sanojen järjestyksen vaihdolla. PUNNITSE PÄÄLLYSTÄ = TAARAA.

KANAN VOI VAIHTAA ALLIKSI > LIIKANAINEN (Jari Keränen, IS Kovis). Kyseessä on sana sisällön vaihtoon liittyvä vihje. Otin tämän esille, sillä muutama kokenutkin ratkoja piti virhettä virheellisenä. He katsoivat, että tässä on yksi kirjain liikaa eli jos vaihdetaan KANA tilalle ALLI tulee LIIALLIINEN. Kyse on kutekin siitä, että ALLIKSI pitää tulkita epäsanan ALL translatiiviksi. Näin LII+ALL+INEN = LIIALLINEN.

 > MARJAANA. Tässä kirjaimen lisäys on ilmaistu vauhtiviivoin.  Hilla on marja. HILLAAN  A(-kirjain) >  MARJAAN A(-kirjain) > MARJAANA.

SYNONYYMIT -T JA +E > KOIT. Sekä sanan loppuun että alkuun muutoksia. Muutettavat synonyymit ovat KOI JA KOITE.

Takaisin pääartikkeliin.

Huomautukset:

  • Jos olen selittänyt jonkun vihjeen väärin, toivon oikaisua! Erityisesti tämän alisivun osalta olisi hyvä saada sivulla vierailleilta ehdotuksia. Olisi hyvä kertoa laatijan nimi ja lehti, missä vihje on julkaistu.
  • Jos jollakulla on tallessa viittaamani Tuomas Holopaisen Punaisen Pelikaanin ristikko, hän voisi täydentää numeroita sisältävän ratkaisusanan esimerkkejä. Minulla ei ole enää ristikosta edes skannattua digikopiota.