Sivun osat:

Yleistä

Ilmo Juhani Liljeroos -tiimillä on tässä ristikossa kolme pääkuvaa ristikon vasemmassa reunassa. Ratkaisusanat liittyvät näyttelijöiden esittämien elokuvaosien etunimistä nouseviin assosiaatioihin.  Elokuvat kertovat eräistä Suomen tunnetuimmista edesmenneistä viihdelaulajista. Elokuvat ovat vuosilta 2018 ja 2019.

Assosiaatioilla ei ole mitään tekemistä itse roolihahmojen tai näyttelijöiden muun tekemisen kanssa.

Ensimmäinen kuva:

Matti Ristinen > VENEILIJÖITÄ VAANIVA

Tällä viitataan siihen, että Matti Ristinen näyttelee pääosaa Kari Tapiosta kertovassa elokuvassa – kari vaanii veneilijöitä. Elokuva on vuodelta 2019.

Toinen kuva:

Riku Nieminen > AAMIAISEN PIRISTEENÄ

Riku Nieminen esittää Juice Leskistä Juicesta kertovassa elokuvassa – juice eli tuoremehu on aamiaisen piristeenä. Elokuva on vuodelta 2018. 

Kommentti. Kommentti blogikirjoituksessa siitä, mistä ei ole kyse.

Kolmas kuva:

Lauri Tilkanen > AMAJAATSUKSEK NIRANI

Lauri Tilkanen on ollut pääosassa Olavi Virtaa esittävässä elokuvassa. Elokuva on vuodelta 2018.

Tässä on monimutkaisempi vihjerakenne. Kuvavihjeen assosiaatio liittyy sivu yläreunan seuraavaan pystyvihjeeseen:

ALIMMASSA KUVASSA KÄÄNTYNEENÄ > IVALO

Pystyvihjeen ratkaisusanassa sana OLAVI löytyy lukemalla sana IVALO alhaalta ylöspäin (tai jos ajattelee alimpaa kuvaa oikealta vasemmalle) – tässä siis assosiaatio liittyy roolihahmon nimen väärin päin lukemiseen.  Sanasta IVALO johdetaan pääkuvan kolmannen lauseen ratkaisusanat. Koska OLAVI löytyy lukemalla sana väärin päin, sanaan IVALO liittyvät ratkaisusanat luetaan väärin päin. Vihjeessä väärin päin lukeminen ilmastu piilismäisesti sanalla KÄÄNTYNEENÄ. Vihjeen idea on pelkän assosiaation lisäksi väärin päin lukeminen sekä alhaalta ylös että oikealta vasemmalle.  Kun vaakasuoraan tulevat ratkaisusanat luetaan  oikealta vasemmalle, tulee INARIN KESKUSTAAJAMA – Ivalo on Inarin keskustaajama. Assosiaatio ja ratkaisulause ovat  siten hieman ketjuttuneet (OLAVI > IVALO > ratkaisulause väärin päin luettuna).

Kommentti. Blogikirjoituksessa on kommentti myös tähän kohtaan liittyen.

Laitan esille lähinnä ns. rakennevihjeitä. Niiden lisäksi otan esille muutaman faktavihjeen. Täydensin analyysiä kohdilla, joista on kyselty. 

Vaakasanat

RUOTSALAISUUDEN OSANA > OTSA. Piilosanan piilovihjetyyppinen vihje, kätkö. Ratkaisusana löytyy vihjesanasta (ratkaisusana on lihavoitu).

ISKOA EHNOT > ITKEÄ. Typiste. Sanojen alusta puuttu K-kirjain. Lähtösanat ovat KISKOA KEHNOT > KITKEÄ.

NISSAN MALLI TEKI MAKEISIA > LEAF. Tuplavihje, jonka voi luokitella myös piilistyyppiseksi vihjeeksi, jossa piilovihje on tyyppiä ”kerto”. Leaf on Nissanin sähköautomalli sekä entinen makeistehdas.

> SOLU. Kuvassa on väärin päin käännetty kuva miehestä, joka menee ulos. ULOS toisinpäin luettuna on SOLU.

LAIHA MIES + NAINEN > LUISEVA. Tuplavihje, jonka voi luokitella myös piilistyyppiseksi vihjeeksi, jossa piilovihje on tyyppiä ”jaotelma”.  Suora vihje LAIHA = LUISEVA. Piilovihje MIES + NAINEN = LUIS + EVA > LUISEVA.

ITAAL > IKET. Sanat luetaan oikealta vasemmalle. Lähtösanat ovat TEKI > LAATI.

APUA VIIDES! > SOSE. Kyseessä jaotelmatyyppinen piilovihje. APUA = SOS + VIIDES (kirjain aakkosissa) = E > SOS+E> SOSE.

X:N KOHDALLA > ARKKU. Piirrettäessä aarrekätköjä, kätköpaikka merkitään X:llä.

TOTA-NOIN-NIINKU > VILJELTY, Kyse on täytesanojen viljelystä.

ÄYHTI > EVILÄ. Vihjeessä kirjainjärjestystä on muutettu. Vihjeen lähtösanat ovat YHÄTI > VIELÄ.

VIRRATEN > ENOT. Faktavihje. Jokia saatetaan Pohjois-Suomessa kutsua nimikkeellä ”eno”.

FVELI > VIENO. Kyseessä jaotelmatyyppinen piilovihje. F = kuudes (kirjain aakkosissa) eli roomalaisin numeroin VI + VELI = (äidin) VELI > VI+ENO > VIENO.

PÄÄTÖN HÖLLIN > ATARI. Typisten, jossa ratkaisusanaa on lynennetty molemmista päistä. Ratkaisusanan lähtösana on HATARIN, jota voi pitää jonkinlaisena synonyyminä sanalle ”höllin”.

OI EI MUIDEN! > AHOMAA. Kyseessä jaotelmatyyppinen piilovihje. OI = AH + EI MUIDEN = OMAA > AH+OMAA > AHOMAA.

EDUSKUNNAN VERBI > PURRA. Riikka Purra on eräs nykyinen kansanedustaja.

TÄLLÄ TAUTINSA > LAPA. Lavantauti on eräs tauti. Leikillisesti ”lapa” on taudin kohde.

MULLA KESKIARVO 8.3 > KANI. Sanaleikki, jossa keskiarvo tulee lukea KA. Kun on omasta keskiarvosta kyse, on KA:NI, joka ilman kaksoispisteitä on KANI.

ÄTTYÄT > TIKLIT. Tuplajekku. Ensinnäkin sanat tulee lukea oikealta vasemmalle. Lisäksi sanojen lopusta puuttuu Ä-kirjain. Lähtösanat ovat TÄYTTÄÄ > TILKITÄ.

OS….AN L…. > ISTA. Tea Istan osista voidaan saada lista, kuten tässä kerrotaan, kun ratkaisusanan kirjaimet kirjoitetaan pisteiden paikalle.

SISKOLLE TUTTU? > SAHA.  Kyseessä lienee viitaus pohjalaiseen sanontaan: ”Sen kunniaks’ ku sisko pääsi sahalle töihin.”

Pystysanat

KIVIMIES! > OLIVER. Viitataan ohjaajaan Oliver Stone. Sana ”stone” on suomeksi ”kivi”.

EI HALUA JUTTELUA > ASTE. Eräänlainen typiste. Ratkaisusanan lähtösana on HAASTELUA, josta on poistettu kirjaimet HALUA annetun ohjeen perusteella ”EI HALUA” – (HA)ASTE(LUA).

ALIMMASSA KUVASSA KÄÄNTYNEENÄ > IVALO. Ks. aiempi selitys.

REIN > AJELU. Kyse on rekiajeluista. Rekien avulla = rein.

HILAAJ > ÄÄNITE. Sanoissa on kirjainten paikan vaihto. Lähtösanat ovat HILJAA > ÄÄNETI.

MAAMME LAULUSSA KULTAINEN > SAANA. Oikeasti laulussa on kultainen ”sana”, mutta laulettaessa A-kirjain pidentyy, joten laulettaessa kuulostaa siltä, että Saana on kultainen.

Kommentti. Jos ajatellaan sitä, miten sanat on kirjoitettu, vihjeen pitäisi olla ”MAAAMME …”. 

MIEHIÄ KOTITALOUKSISSAKIN > OLLIT. Piilosanatehtäväänkin sopiva vihje, jossa piilovihjeenä on epäsuora kätkö. OLLIT löytyy sanasta HUUSHOLLIT.

TÄTÄ YKSIN > AARI. Aaria esitetään yksin. Sana ”aaria” ymmärretään tässä leikillisesti partitiivina, jolloin sen ”nominatiivi” on AARI.

SILLÄ ALAINEN > KYSE. Tämä liittyy ajatukseen ”kyseenalainen”. Eräänlainen sanaleikki tämänkin.

MATILLA SAMANA PÄIVÄNÄ > LEENA. Jos sanaan LEENA lisätään MAT, tulee MATLEENA. MATILLA tulee siten lukea taivutettuna epäsanana. Leena ja Matleena viettävät nimipäiväänsä samana päivänä.

Kommentti. Kirjain N on tullut heikosti. Sen juuri ja juuri erotti kun suurensin digikuvaa. Paperiversiosta N-kirjaimen heikosti näkyvää ensimmäistä pystyviivaa tuskin erotti ja se näyttänee paperilla V-kirjaimena. 

VIELÄKIN TOINEN > YHÄTI. Eräänlainen piilosanavihje tämäkin. Suora vihje VIELÄKIN. Sana voidaan myös koostaa kahdesta osasta. VIELÄKIN = YHÄ + TOINEN = TI (toinen arkipäivä). YHÄ+TI > YHÄTI.

YRJÄHTÄVÄ > ILKKA. Typiste. Molempien sanojen alusta on pois N-kirjain. Lähtösanat ovat NYRJÄHTÄVÄ > NILKKA.

UPIAA > AHAA. Saman tapainen kuin edellä. Lähtösanat tässä ovat RUPIAA > RAHAA eli alusta on pois R-kirjain.

HAASTAA SAKUN > MATIAS. Kyse lastenlaulusta, jossa Matias Myyrä haastoi Saku Sammakon.

TURPEINEN > KUNTTA. Kuntta on metsän pohjakasvustoa. Siinä on mm. turvetta.

K….S? > AUNI. Auni on kaunis?

PUMPPU > ORKKA. Molemmat ovat sanaan  ”orkesteri” slangisanavastineita.

LAHISTOLA > TAALA. Vihje- ja ratkaisusanoissa on muutosta. Jos molempiin lisätään L kirjain ja sanat muutetaan ääkkösiksi, saadaan lähtösanat LÄHISTÖLLÄ > TÄÄLLÄ.

EN(T)AT > ARTO. Typiste, jossa sanan molemmista päistä on otettu pois kirjain. Lähtösanat ovat VEN(T)ATA > VARTOA.

TAITAA OLLA LOPUTTAKIN > KAIT. Sanat ”taitaa olla” voi sanoa joko ”kait” tai ilman loppukirjainta T ”kai”.

Kommentti. Mielestäni tämä ei ole ihan tarkka, sillä ”taitaa olla” =  ”niin kai(t) (sitten)”. TAITAA OLLA NIIN KANSSA LOPUTTAKIN olisi mielestäni tarkempi.

MENTÄVÄ > EDES. Ymmärtääkseni liittyy ajatukseen edesmenosta.

Loppukommentit

Ks. vihjeanalyysien yleinen luonne sivulta Vihjeanalyysit.

Olen kahden vihjeen osalta korjannut analyysiä saamieni korjausten perusteella.