Lisäys/poisto merkitysmuutokset

Lisäämällä sanan alkuun tai loppuun vihjeen ilmaisemat kirjaimet/sanan, merkitys muuttuu vihjeen ilmaisemaksi asiaksi.

ELÄIMIKSI TARVITSEE PIIN > SAMIT (Antti Skyttä, IS Kovis).  Kun SAMIT -sanaan lisätään PII, saadaan PIISAMIT.

JUOMAN KERA PIILOSSA > AKANA (Antti Skyttä, IS Kovis). Kun juoma eli tee (T) lisätään akanaan, saadaan vihjeen viittaama sana TAKANA. Tässä huomattava se, että T lausutaan ”tee”, jolloin T-kirjain viittaa juomaan. Ratkaisusanaan ”juoma” tulee kuitenkin yhtenä kirjaimena. T/tee käyttö tällä tavoin on melko yleistä.

VOI SULALLA MAALLA > LAILLA (Ilmo Juhani Liljeroos, IS Kovis). Sulka viittaa tässä yhteydessä maalailemiseen ja sanat MAA pitää sijoittaa alkuun (MAA+LAILLA).

Vaikeutena joskus, että luulee suoraksi vihjeeksi. Esim. SULLA… ei pidä useinkaan lukea ”sinulla” vaan SU:LLA eli kun lisätään kirjaimet SU joko sanan alkuun tai loppuun, saadaan vihjeen viittamaama sana. Yleensä vihjeen ilmaisemat kirjaimet liitetään alkuun, mutta loppuun liittäminen tulee muistaa kokeilla myös.

Blogisivustollani vieraillut nimimerkki ja 9/2018 päiväkirjaosuuden vihjeiden käsittelyä kommentoinut esittää, että SULLA-tyyppiset sanojen käytöt voi tulkita epäsanojen käyttönä, jolla SULLA voitaisiin ymmärtää epäsanan SU adessiivina (koko kommentti on nähtävissä 9/2018 päiväkirjaosuuden kommenttiosiossa):

älä jämähdä ajattelemaan vain kirjaimittain kuten KY:LLÄ (”koo-yyllä”), lausuttavissa olevia epäsanoja voidaan koviksissa käyttää ja taivuttaa kuten oikeita sanoja. KYLLÄ on epäsanan KY adessiivi…

esimerkki: MÄÄRÄÄ KÄSILLÄ > KYTTÄÄ

Tuossa on taivutettu epäsanaa KÄS > KÄSILLÄ, kirjaimittain KÄS:LLÄ ei toimi. En ole juuttunut ajattelemaan vain kirjaimittain. Tuon tyyppisissä tilanteissa olen itse asiassa pohtinut, pitääkö tulkita kirjaimittain KÄSI:LLÄ vai epäsanana, jolloin lisättävä osuus on KÄSI sijasta KÄS. Käytännössä olen huomannut, että useimmiten kyse on jälkimmäisestä tapauksesta.  Vrt. viimeinen kohta esimerkeistä kirjainten/sanan lisäyksestä sanan loppuun.

Esimerkkejä kirjainten/sanan lisäyksestä sanan loppuun

OLLA METROPOLI > TOKI (Antti Skyttä, IS Kovis). Kun vokaali O lisätään sanaan TOKI, saadaan TOKIO.

METSÄSSÄ +KKI > SEITI (Antti Skyttä, IS Kovis). Seiti on meressä, seitikki metsässä.

ELIN KANSSA ELÄIN > SIIS (Mirja Pihlajamäki, Suomen Kuvalehti). SIIS + ELI on SIISELI.

LIITTÄÄ HYNYSEN SIIPALLA > KLEM (Tuomas Holopainen, IS Kovis). Jos sanan loppuun laitetaan MARI (Mari Perankoski – vuonna 2016 Jouni Hynynen meni naimisiin Mari Perankosken kanssa) , tulee KLEMMARI.

SULLA POIKKEAVA > EROS (Erkki Vuokila, IS Kovis). Tätä en itse hoksannut. Tämä edustaa aiemmin esillä olleista kohdista poikkeavaa logiikkaa. SULLA ei pidä lukea sen paremmin kirjaimittain (SU:LLA) kuin epäsananakaan (epäsanan SU adessiivina). Tässä nimimerkin ”silp puri” selitys:

”sulla poikkeava > eros + sa (= sinä)

sulla” = ”+sa” (< sinä, runok.)

eros+sa = erossa = poikkeava (eli on jossain muualla)”

Esimerkkejä poistoista

EI IISI SERVIISI > ASTI (Ilmo Juhani Liljeroos, Punainen Pelikaani). Vihjeessä kehoitetaan poistamaan jotain sanasta EI IISI = poista sanasta SERVIISI puolet. SERVIISI = ASTIASTO. Poista myös ratkaisusanasta puolet.

RITARINA ULOS LEGENDASTA > SANKA (Antti Viitamäki, Punainen Pelikaani ). Sama idea kuin edellä. RITARINA ULOS = poista sanasta RITARINA. LEGENDA = SANKARITARI. Kun siitä poistaa sanan RITARINA, jää jäljelle SANKA.

Takaisin pääartikkeliin.