Suoraan netissä ratkottavat ristikot ja niiden toimivuus

Paluu sivulle Artikkelit.

Netissä on jonkin verran erilaisilla nettisovelluksilla ratkottavia ristikoita. Niissä piirtämisen sijasta ristikkoa ratkotaan siirtymällä ratkottavaan kohtaan ja kirjoittamalla kirjaimet joko fyysisellä tai virtuaalisella näppäimistöllä. Kerron sovellusten sekä hyvistä että huonoista puolista.

Paras seikka mikä nettiratkaisussa on, että ristikko säilyy aina siistinä. Ristikossa ei tarvitse koskaan kumittaa mitään eikä virheellistä kirjainta ole pakko poistaa, koska virheellisen korjaimen päälle voi kirjoittaa uuden kirjaimen. Vain jos virheelliset kirjaimet haittaavat ratkomista, niitä voi poistaa ja sekin hoituu nopeasti ja siististi  poistopainikkeella. Tässä suhteessa nettiratkonta on piirrosohjelmalla ratkontaa parempi. Jos ei välittömästi poista väärää kirjainta, joutuu kumitushommiin – lopputulos on siisti, mutta toimenpide on hitaampi.

Käsitellyt sovellukset:

ePress ja Lehtiluukku

ePress on organisaatioille tarkoittu lehtien lukuohjelma. Sitä käyttää eri kirjastot. Käsittelen tässä arkistissa kirjastojen toimintaa. Arkistossa on n. yhden vuoden lehdet.

Huomasin sattumalta erään sanomalehden lehtimainoksen, jossa lehti mainosti ristikoiden ja sudokujen ratkontaa suoraa omaan nettilehteensä.

Tiedustelin toteutuksesta. Sain tietää, että palvelun on toteuttanut Lehtiluukku. Näköislehtisovellus ja sen ristikko-ominaisuus on yrityksen ePaper Finland Oy:n tuotantoa kuten myös kirjastojen käyttämä Press. Sovellukset ovat ulkoisesti ja toteuksiltaan lähes identtisiä.

Lehtiluukun palvelussa ristikoiden täyttö toimii sekä nettisivulla että tiettyjen lehtien omissa mobiilisovelluksissa. Tarkkaa tietoa siitä, missä lehdissä toiminto on tuettu, en saanut. Ratkonta suoraan näköislehteen onnistuu osassa ilmaislehtiä. Olen artikkelissa Netin ilmaisristikoita maininnut, missä ilmaislehdissä tämä on mahdollista.

ePress-palvelun tarjoama ristikoiden ratkonta suoraan lehteen sisältää moraalisen ongelman. Palvelu on liian hyvä kirjastokäyttöön. Kirjastoissa on rajallinen määrä yhtäaikaisia lukuoikeuksia. Jos ristikoiden ratkojat innostuvat palvelusta liikaa, he pilaavat palvelun toimivuuden. Palvelun käyttöön tulisi laittaa tiukka aikarajoitus ainakin tilanteissa, joissa samaan lehteen on jonoa.

Palvelua on mielekästä käyttää muita ePress-palvelua käyttävien huomioimiseksi vain helpoissa ja helpohkoissa ristikoissa. Kovikset pitäisi vastuullisen käyttäjän tallentaa ja ratkoa muualla kuin suoraan digilehteen.

Tavu- ja ositteluristikoita ei voi ratkoa näköislehteen. Järjestelmä ei tue monen kirjaimen laittamista samaan ruutuun. Tuki puuttuu myös joiltakin erikoistehtäviltä. Useimpia sudokuita voi ratkoa suoraan lehtiin. Tehtävät, joita voidaan tukea, tulee olla suorakaiteen muotoisia niissä tulee olla neliömäisiä ruutuja.

Olen testannut ePress-palvelun lehtiä ja kerron missä määrin on tuettu ristikoiden, sudokuiden ja niiden kaltaisten tehtävien ratkominen suoraan digilehteen. Jos kaikki tehtävät on tuettuja, laitan merkinnä “on”. Jos mikään tehtävä ei ole tuettu, laitan merkinnän “ei”. Jos on osittainen tuki, erittelen tuetut ja tarvittaessa myös tukemattomat tehtävät.

Käytetyssä teknologiassa on puutteita. Se ei kaikissa ristikoissa toimi tai toimii virheellisesti. 

Aikakausiosaston lehdet, joita voin lukea etänä:

  • Aarre: on.
  • Alibi: ei.
  • Anna: on.
  • Apu, Apu Terveys: tavalliset kuvaristikot, kryptot ja sudokut on tuettu.
  • Apu Juniori: tavalliset ristikot on tuettu, mutta sudokut eivät.
  • Eeva: on.
  • ET-lehti: tavalliset kuvaristikot, kryptot ja sudokut on tuettu.
  • Hymy, Hyvä Elämä: on.
  • Hyvä Terveys: tavalliset kuvaristikot, kryptot ja sudokut on tuettu.
  • Iltalehti: on tuettu lähes kaikki tehtävät (Helmet-kirjasto)
    • Maanantai – perjantai: ristikko tuettu, sudokut ei.
    • Lauantai: kaikki tehtävät tavuristikkoa lukuun ottamatta tuettu.
  • Karkkilan Tienoo: on.
  • Kodin Kuvalehti: on.
  • Koti ja maaseutu: on.
  • Kotiliesi: kuvaristikot ja kryptot on tuettu, mutta ei sudokut.
  • Kotilääkäri: on.
  • Maaseudun tulevaisuus: on *) (ma sudoku, pe ristikko); liitteissä ei tuettu.
  • Matka, Me Naiset, Metsälehti: on.
  • Metsästys & Kalastus: ei.
  • Mökki: ristikot tuettu, mutta ei tehtävä “Numerolukko”.
  • Perussuomalainen: on (sudokut ja ristikko).
  • Puhtausala: ei .
  • Seura: kuvaristikot, kryptot ja sudokut on tuettu.
  • Suomen Kuvalehti: kuvaristikot on tuettu, mutta ei piilikset eikä sokkokrypto (kokeilin numerossa 25-26). 
  • Taloustaito: ei.
  • Tiede, Tiede Luonto: on.
  • Ulkopolitiikka: ei.
  • Viva: tavalliset kuvaristikot, kryptot ja sudokut on tuettu.
  • Voi hyvin: on.

*) Maaseudun Tulevaisuus näkyy kirjastossa sanomalehtiosastolla. Koska etäluettavat lehdet ovat vain aikakausipuolella, lehti on siirretty etäluettavuuden vuoksi aikakausilehtipuolelle.

Kirjastossa luettavat iltapäivälehdet (löytyvät aikakausilehtien puolelta):

  • Ilta-Sanomat: on tuettu osittain
    • Maanantai: tavalliset ristikot, krypto ja sudokut on tuettu, mutta ei muut tehtävät.
    • Tiistai: Uutisristikko tuettu, muut tehtävät ei.
    • Keskiviikko: Ristikko tuettu, muut tehtävät ei (tv-liite ei kuulu eMaz-palveluun).
    • Torstai: megasudoku tuettu, muut tehtävät ei (ei esim. Torstaitupla).
    • Perjantai: Ristikko ja megasudoku tuettu, muut tehtävät ei.
    • Lauantai: Mantan valinta, Pehmis, Kovis, Piilis ja Kryptis tuettu, muut tehtävät ei.
  • Iltalehti: on tuettu lähes kaikki tehtävät (Helmet-kirjastossa myös etäluettavana)
    • Maanantai – perjantai: ristikko tuettu, sudokut ei.
    • Lauantai: kaikki tehtävät tavuristikkoa lukuun ottamatta tuettu.

Kirjastossa sanomalehtiosaston lehdet: (luettelo on keskeneräinen ja täydentyy pikku hiljaa; sanomalehdistä kerron myös, onko lehdessä testitilanteessa ylipäätänsä löytynyt ristikoita). Koska luettelosta tuli kovin pitkä, siirsin tiedot sivulle Lista sanomalehdistä, joita voi lukea kirjastossa.

Kosketusnäyttölaitteella ristikon, jota voi ratkoa suoraan nettiin tunnistaa siitä, että ristikolle tulee laitteellani punaoranssi korosteväri (alla kuvaruutukaappaus).

Väri näkyy eri laitteella eri lailla, joten korostus ei joka laitteessa näy juuri yllä olevan kuvaruutukaappauksen värisenä.

Nykyisin näppäimistö tulee sekä ePressissä että Lehtiluukussa esiin vasta kun klikkaa jotain ruutua. Samalla esiin tule näppäimustön piilotusikoni. Aiemmin sovellukset toimivat hieman eri lailla.

Pidän ePaper Finland Oy:n toiminnallisuutta tablet-laitteella miellyttämpänä kuin Sanarisin ristikkoarkistoa kahdesta syystä.

  1. Käyttöliittymä vie vähemmän tilaa kuin Sanarisin vastaava ratkontasysteemi. Ristikko on siten enemmän esillä.
  2. Zoomaus on kosketusnäytöllä miellyttävämpää. Näyttöä zoomaa kosketusnäyttölaitteella paljon nopeammin sormin kuin +/- -painikkeilla.

Pienet puutteet verrattuna Sanarisin toteutukseen:

  1. Pikku seikka, joka saattaa hämmentää. Ristikkoa ei voi liikuttaa alimpien rivien ratkomiseksi, jos sitä ei edes vähän suurenna. 
  2. Jos ristikossa on ennestään ratkottuja kirjaimia, sovellus ei hyppää Sanarisin sovelluksen tavoin seuraavaan ratkomattomaan kirjaimeen.
  3. Zoomaus ei aina säily, jos siirtyy sivulta pois ja palaa sinne takaisin. Ohjelma muistaa Sanarisin Ristikkoarkiston tapaan ristikkoon laitetut kirjaimet, vaikka lehdestä välillä poistuu.
  4. Merkistöstä puuttuu Å  ja Ãœ.

Tarpeen olisi myös Ž sekä kaksi “jokerimerkkiä” sen varalta kun yhteen ruutuun tulee muuta kuin yksi kirjain. Tämä kosjee myös Sanarisin sovellusta.

Richie

Google-haulla “ristikoiden ja sudokujen ratkonta digilehteen” löysin YouTube-videon, jossa esillä on Etelä-Suomen Sanomat. Kysessä on Keskisuomalainen-konsernin lehti. Toiminto pitäisi olla käytettävissä sekä lehden sovelluksessa että web-lehdissä. Näköislehtien lukuohjelmana on suomalainen Richie. Sivulla Netin ilmaisristikoita listaan konsernin ilmaislehtiä, joissa melkein kaikissa on mahdollisuus ratkoa ristikoita suoraan näköislehteen.

Testasin toimivuutta eräällä Keskisuomalainen lehden sivuilta löytyvällä ristikolla kun lehti oli kaikille luettavissa viiden päivän ajan. Totesin toimivuuden selanversiossa erittäin huonoksi. Selainsovellus on tavanomaisella kosketusnäytöllä lähes käyttökelvoton. Sen sijaan erillisen Keskisuomalainen-sovelluksen avulla ratkonta sujui varsin hyvin. Ero toimivuudessa on suuri.

Virtuaalinäppäimistönä on laitteen oma virtuaalinäppäimistö. Laitteen omaa virtuaalinäppäimistöä hyödynnettäessä ongelmana on sen sovelluksen omaa virtuaalinäppäimistöä suurempi tilan käyttö. Etuna on se, että tarvittavat kirjaimet ovat käytettävissä ja vaikka kysymysmerkkiä voi käyttää jokerimerkkinä.

Ainakin siis jotkut sanomalehdet ovat ottaneet ePress-tyyppisen toteutuksen omaan digilehteensä. Toivetta siis on, että toteutus voisi levitä laajemminkin.

Saamani tiedon mukaan Sanoma-konserni käyttää samaa näköislehtien lukuohjelmaa kuin Keskisuomalainen. Ristikoiden ratkonta suoraan digilehteen pitäisi olla toteutettavissa siten myös mm. Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa. Ainakin ristikoiden ratkonnan suoraan näköislehteen voisi toteuttaa erillisissä sovelluksissa.

Sanoma-konsernin lehdenlukuohjelmassa liukuvärjätyt ratkontalauseet eivät tuottaisi ongelmia, sillä ne eivät tuota ongelmia Keskisuomalainen-konsernin Hämeenlinnan kaupunkiuutiset -lehdessä. Näin Kimmo Sillankorvankaan ristikot eivät pitäisi tuottaa ongelmia.

Aktiiviset ratkojat voisivat ottaa yhteyttä oman lehtensä digiversion osalta ja ehdottaa, että myös oma lehti asiaa tukisi. Mutta minusta Richie pitäisi ensin vaihtaa toiseen lehdenlukuohjelmaaan.

Sanarisin Ristikkoarkisto

Sanaris ylläpitää Ristikkoarkistoa. Sen ristikot toimivat yleisesti ottaen varsin hyvin, mutta satunnaisten ristikoiden kanssa on ainakin tabletilla vihjeistä toisinaan vaikea saada selvää. Ristikoita ovat jotkut ratkoneet kännykälläkin (eräs keskustelu, jossa jotkut ratkoja kertovat, miten ratkonta kännykällä on toiminut).

Suurin etu on siinä, että ratkaisun voi tarkistaa netissä ja mahdolliseen palkintokisaan voi osallistua sovelluksella. 

Huonona puolena on se, että käyttöliittymä vie paljon tilaa. Suurennus toimii kosketusnäytölle kankeadti +/- -painikkeella. Näissä suhteissa ePress on ainakin kosketusnäyttölaitteissa parempi.

Virtuaalinäppäimistönä on ohjelman virtuaalinäppäimistö, jossa on Å  ja Ãœ. Tarpeen saattaisi olla tarpeen myös Ž sekä kaksi “jokerimerkkiä” sen varalta kun yhteen ruutuun tulee muuta kuin yksi kirjain.

Ristikoissa on sekä uusia että vanhoja Sanarisin julkaisemia ristikoita.

Suomen Kuvalehti

Suomen Kuvalehti (SK) tarjoaa digilehden tilauksen voimassaolo aikana ristikoiden ratkontaa suoraan Suomen Kuvalehden www-sivuilta käsin. Se on toteutettu samankaltaisesti kuin Sanariksella. Virtuaalinäppäimistöllä on Å – ja Ãœ-kirjaimet.

Ristikon suhteen ongelma kosketusnäyttölaitteen virtuaalinäppäimistöllä on se, että se ei lukitu sivua alareunaan. Ristikon ylälaitaa ratkottaessa ristikkoa pitää joka hetki liikuttaa ylös ja alas, mikä on todella ärsyttävää. Kokeilin ratkontaa, mutta se ärsytti niin paljon, että vaihdoin ePressiin, jossa aloitin ratkonnan ihan alusta. Jos näppis lukittuisi alalaitaan, se olisi varsin  toimiva ratkaisu nettiristikoiden ratkontaan.

Näppis ei saisi missään olosuhteissa kadota näytöltä. Ongelma on siinä, että ratkonta on iframe-elementin eli eräänlaisen kehyksen sisällä. Näppis on suhteessa kehykseen sen alareunassa, mutta kehys ei kokonaan mahdu näytölle. Iframen korkeus pitäisi näyttö(portti)kohtaisesti määrittää niin, että iframe mahtuu kokonaan näytölle, kun kosketusnäyttölaitetta pidetään pystyasennossa.

Piilosanojen osalta ongelmana on se, että vihjeet ovat alapuolella, jolloin näyttöä pitää siirrellä. Virtuaalinäppöimistön yläpuolella on käyttöliittymäpainikkeita, jotka entisestään hankaloittavat ratkontaa.

Toimiva ratkaisu olisi yhdistää paperi- ja digiratkonta. Ristikon voisi tulostaa paperille ja sitten taitella pienemmäksi niin, että vain vihjeet ovat esillä. Tämän jälkeen ristikon voisi maalarin teipillä teipata väliaikaisesti tablet-laitteen oikeaan kylkeen. Itse ristikko näkyisi kokonaan ja mahdollisimman isona tabletin ruudulla ja vihjeet kivasti siinä vierellä. Minusta järkevintä SK:n digilehden tilaajille on piilisten ratkonta aina tulostuksesta. Kolmas vaihtoehto olisi ratkoa digitaalisesti piirrosohjelmalla. Sen kanssa tulee hieman ylimääräistä askartelua, mutta ei kohtuuttomasti (kerron sivulla Joidenkin lehtien digipalvelut, miten olen itse toiminut tällaisten tehtävien kanssa).

Toinen vaihtoehto olisi käyttää kahta selainta ja jakaa näyttö.

Linux, Mac ja Windows -käyttöympäristöissä Vivaldi-selaimella on toiminto “Lisää verkkopaneeli“.  Kun sen lisää saa kaksi ikkunaa vierekkäin. Toiseen ikkunaan voi laittaa itse piiliksen ja toiseen ikkunaan vihjeet, jolloin vihjeet ja ristikon näkee samalla kertaa Vaihtoehtoisesti näytön voi jakaa rinnakkaisiin ikkunoihin: “Tile tabs“/”Laatoita välilehti“. Netin ohje toimii vain Mac laitteella. Windowsissa toimii Ctrl ja/tai  Shift + hiiren vasen klikki, minkä jälkeen valitaan vähintään kaksi toisiinsa kytkettävää välilehteä. Lopuksi  hiiren oikea klikki ja sitten valinta “Laatoita… välilehteä” / “Tile… tabs“. Yhdessä välilehdessä on tämän jälkeen kahden tai useamman nettisivun rinnakkain esittävä välilehti. Toiminto on sukua Opera-selaimien toiminnallisuuksille ja Operan alkuperäisiä kehittäjiä mukana onkin. Nuo menettelytavat toimisivat pöytäkoneessani varsin hyvin. Tablet-laitteista Microsoft Surfacessa Vivaldia voi käyttää, joskin ohjelmassa on joitakin kosketusnäyttöön liittyviä ongelmia. Tällä sivulla on vähän edempänä kuvakaappaus Vivaldista ja sen perusteella  voisi arvioida, miten allekkain esitetyt vaaka- ja pystyvihjeet saattaisivat näkyä Vivaldissa. Toimivuus tyypillisessä 10′ tabletissa voisi olla heikko, joten se olisi mielekäs vasta yli 12′ laitteilla.

Ehdotin paluuta vuoden 2000 kaltaiseen esitysasuun, jota lehti käytti numeroissa 11-12/2018 ja näistä numeroista minulla on erittäin hyvä ratkontakokemus ja uskon, että ratkontakokemus olisi ollut kohtalaisen hyvä nettiratkonnassakin. Paperiratkonnassa ero on lehden numeroiden 12/2018 ja 13-14/2018 välillä on hyvin vähäinen. Rinnakkaisasettelun pieni etu on kuitenkin aina siinä, että kun ratkoo vaakavihjettä, vaakavihjeen kanssa risteävät pystyvihjeet ovat nopeammin katsottavissa. Lehdelle on helpompi laittaa palkinnonsaajat ja aiempien tehtävien ratkaisut no 13-14/2018 tyylin. Palkinnon saajat ja oikeat ratkaisut on myös lehden lukijan kannalta selkeämpää esittää allekkain, miksi ymmärrän paluun entiseen.

Mielestäni järkevin ratkaisu olisi se, että SK muuttaisi ladonnan nettiratkaisussa kaksipalstaiseksi. Sellaisen tehtävä ratkaiseminen on netissä suhteellisen miellyttävää, sillä ristikon siirtelyä pystysuunnassa ylös- ja alaspäin jää mahdollisimman vähän. Ratkonta olisi melkein yhtä miellyttävää kuin SK 12/2018 tyylisestä piiliksestä paperitulosteesta tai tabletilla piirrosohjelman kanssa.

Olen ehdottanut Sanarikselle ja Suomen Kuvalehdelle sitä, että ristikkoratkontaohjelman käyttöliittymän voisi haluttaessa piilottaa. Niiden ei ole välttämätöntä olla aina esillä. Minä pitäisin erittäin paljon siitä, että sivun yläosassa olisi nappi, josta lusätoiminnot saisi piilotettua. Kun yläosa on piilotettu, yläosaan tulisi toimintojen tilalle vain nappi, josta yläosan toiminnot saisi esille. Tällaisen toiminallisuuden toteuttaminen on erittäin helppoa ja tällä periaattella toimivat monet piirrosohjelmat.

Toinen, mitä olen ehdottanut, on se, että alaosaan tuleva näppäimistö olisi esillä vain tarvittaessa eli silloin, kun käyttäjä napauttaa jotain ruutua, johon hän haluaa kirjoittaa. Kun käyttäjä napauttaisi kohtaa, jossa ei olisi kirjoitettua ruutua tai ruudun alaosassa olisi painike, jolla saisi haluttaessa piilotettua näppäimistön, ristikko olisi miellyttävämpi ratkoa. Tällöin esim. SK 12/2018 -tyylisen piilosanatehtävän saisi 10′ tabletin näytölle suurin piirtein saman kokoisena kuin se on paperilehdessä. Ristikkoa ei koskaan tarvitsisi siirtää ylös/alas-suunnassa ja ratkontakokemus oli maksimaalisen miellyttävä. Tällaisen toiminnallisuuden toteuttaminen voisi olla vaikeaa. Olisi kuitenkin hyvä tietää, olisiko tällainen toiminnallisuus edes mahdollista toteuttaa.

Otetaan esimerkki ristikkoarkiston piilosanasta  SK Piilosana 29.7.1977,  jonka kuvan saa näkyviin tästä linkistä. Kun alapuolella olevan tekstin rajaa pois, kuva näkyy optimaalisen kokoisena tabletin piirrosohjelmassa. Alla kaksi kuvakaappausta, joista näkee, miten selaimen ja ratkontaohjelman käyttöliittymä vaikuttavat tilanteeseen. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ristikkoa on pienennetty kokoon, jossa katson ratkonnan olevan juuri ja juuri mahdollista tablet-tietokoneella, vaikkakin vähän epämiellyttävästi. Pöytätietokoneella tai läppärillä ristikko on kohtuullisesti ratkottavissa. Jos ratkontaohjelman käyttöliittymän saisi piilotettua, tilanne olisi oikeanpuoleisen tilanteen kaltainen, jossa ristikko näkyy näyttöruudulla miellyttävän kokoisena ja melkein yhtä hyvin kuin tabletin piirrosohjelmalla. Selaimen käyttöliittymä vie sen verran tilaa, että osa vihjeistä ei mahdu näkymään.

Vivaldissa saisi rinnakkain kaksi oikeanpuoleisen kuvakaappauksen kaltaista sivua, joten vihjetekstit olisivat aina näkyvissä ja ratkonta olisi helppoa kun ei tarvitsisi siirrellä näytöllä olevaa kuvaa lainkaan.

Tein vähän muutoksia ylläoleviin kuviin. Jos asettelu olisi sellainen kuin alla, se olisi nettisovellukselle paras mahdollinen (kuva omassa ikkunassa/välilehdessä):

Muut toteutukset

Netissä on Ilmaisristikot-sivusto, jossa on suoraan netissä ratkottavia ristikoita, esim. tämä ristikko. Toteutuksessa toimitaan samoin kuin Keskisuomakainen-konsernin toteutuksessa eli kosketusnäytöllä virtuaalinäppäimistönä toimii laitteen normaali näppäimistö. Sovelluksena on ulkomainen Crossword Compiler.

Alla kuva, jossa näppäimistönä on Hacker’s Keyboard, josta saa näppärästi Å -, Ž ja Ãœ-kirjaimet (tablet-laitteeni vakionäppiksellä saa helposti Å – ja Ž-kirjaimet muuta ei Ãœ-kirjainta). Salmiakkikuvio, jossa on kysymysmerkki on vakionäppäimistön emoji, joka siis korvautuu tuntematonta merkkiä merkkaavalla symbolilla.

Tehtävissä on monipuolisuuttakin, sillä mukana on ainakin sudokuja, piiliksiä, kryptoja, sanaristejä, avoristikoita ja ns. “höyryristikoita”. Tehtävissä on tarkistustoiminto. Sivusto vertautuu hyvin Sanarisin ylläpitämään ristikkoarkistoon ollen tehtävätyyppien osalta sitä selvästi monipuolisempi.

Sanasokkeloa pitää pienentää. Sain tietää, että kun löytää sanan niin pitää paina joko SHIFT tai CTRL alas ja vetää hiirellä sanan kirjainten yli alusta loppuun, jolloin ruudulle jää koko sana merkatuksi ja samalla väri haettavien sanojen listassa vaihtuu punaiseksi. Punainen tarkoittanee että homma siltä osin valmis. Tämä tehtävä ei siten toimi kosketusnäyttölaitteella.

Ongelmana on se, että ristikot eivät aina lataannu tai lataantuvat hitaasti. Ainakin kannattaa odottaa, jos ristikko latautuisi vaikka se ei heti ilmesty sivulle. 

Etsin jostakin muita ilmaisti ristikoita ja löysin myös Kalevan ilmaiset nettiristikot. Niiden ratkaisemista varten piti tehdä käyttäjätili. Toteuttajana Bulls.

Testasin Kalevan ilmaisia nettiristikoita. Ristikot ovat pieniä ja helppoja eivätkä vastaa kunnon ristikoita. Ratkaisu toimii. Ratkontasivu on eri näköinen kuin ePressin toteutuksessa, mutta toimintatapa on sama. Ne ovat kaiketi vain nettisivuille laitettuja lisäristikoita. Toteutus on eri kuin Richie, sillä ulkoasu poikkeaa Keskisuomalainen-konsernin toteutuksesta.

Ratkojat.fi löytyy pieniä netissä ratkottavia ristikoita. Sivustolla käytetään ohjelman omaa virtuaalinäppäimistöä. Sovelluksen toteuttaja on RitaRistikot. Å  ja Ãœ eivät kuulu virtuaalinäppäimistöön.

Helppoja ristikoita löytyy Papunetistä.

Vaihtoehtoinen nettiratkontatapa

Jos tehtävän ratkonta ei onnistu näppäimistöltä, se on silti lähes mahdollista netissä käytettävällä Magma-piirrosohjelmalla (opastusta löytyy tästä kommentista).

Sovellus tarjoaa myös mahdollisuuden kimpparatkontaan, jossa voi tsätätä ja puhella. Kaverille voi lähettää ristikkokuvan www-osoitteen. Ristikoitani voi ratkoa tällä tavoin netissä:

_____________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *