Parhaimmat ja huonoimmat ratkontakokemukset

Kirjoittaja: Tapio Kategoria: Ristikot

Paluu sivulle Artikkelit

Sivun sisältö:

Yleistä

Taulutietokone soveltuu vaihtelevassa määrin ristikoiden ratkontaan kun ristikon ratkonta tehdään piirrosohjelmalla. Kerron tällä sivulla omat kokemukseni netistä haettavista ristikoista, joita olen ratkonut piirrosohjelmalla.

Top 3 suosikit:

    1. Suomen Kuvalehti 12/2018 -tyyliset piilikset. Tabletillani ristikko on suurin piirtein saman kokoinen kuin paperilehdessä. Paperilehdestä saa hyvän kuvan siitä, minkä kokoisena näen tämäntyyppisen tehtävän tabletilla, sillä kokoeroa on arviolta alle 10%. Digiratkonta on suurin piirtein yhtä miellyttävä kokemus kuin ristikon ratkominen paperitulosteesta, joten ratkonta tällä tavoin on yleisesti ottaenkin erinomaisella tasossa. Tapa voittaa mielestäni ristikon ratkomisen suoraan lehdestä. Ristikon saa tabletilla ratkottavaan muotoon SK:n (SK = Suomen Kuvalehti) näköislehdestä siirtymällä sivulle, jossa ollaan ja tallentamalla sivun kuvana (hiiren oikea klikki ja ”Tallenna kuva nimellä”).
    2. Suomen Kuvalehden ristikko. Sopii oikein kivasti ratkottavaksi näytöllä, vaikka kuvan koko vähän pienenee paperilehteen verrattuna. Kirjoitustuntuman osalta nettiratkonta on parempi ratkaisu kuin ristikon ratkonta lehdestä, joten ratkonta tällä tavoin on yleisesti ottaenkin hyvällä tasossa.
    3. Ilta Sanomat (IS) Kovis. Vähän sama tilanne kuin edellä, mutta Kovis-ristikkoa on miellyttävämpi ratkoa tabletti vaakasuunnassa. Ratkon mieluummin tabletti pystysuunnassa, mistä syystä miellyttävyys ei aivan edellisen tasolla. Ristikon anatomiassa uusimmista tehtävistä on on JPG-kuva. IS Extra -palvelusta saa PDF– tai XPS-tulosteena vielä hieman korkeatasoisempia ristikkokuvia, joista kerron eräällä toisella sivulla.

Myös Anun ristikoiden näytenumero Veikeiden Vaikeiden edeltäjä, Anun Vaikeat Ristikot 2/2014 ratkonta oli kivaa tabletilla, sillä ristikot olivat just passelin kokoisia ristikoita tabletille. Ne piti vain ensin muuntaa piirrosohjelmalle sopivaan muotoon.

Vinkki. Sain parhaimman lopputuloksen vanhoista Ristikon anatomian PDF-muotoon pakatuista tiedostoista, kun avasin tiedoston Adobe Acrobat Reader DC -ohjelmalla ja suurensin sivun arvoon 162% (PDF-tiedostossa Kovis-ristikon leveys on 1775px ja sain melko lähelle tuota arvoa olevan kuvan). Sama 162% suurrennussuhde sopii myös Pelikaaniristikoiden uusien lehtien maistiaisille.

Top 3 inhokit:

  1. Punainen Pelikaani ristikkotyyppi ”Käärme”. Ratkoin yhden diginä kun ensin poistin sivulta kaiken ylimääräisen. Tehtävätyyppi on aina vähän hankala ratkoa, koska siinä tarvitaan apumuistiinpanoja. Paperiratkonnassa tehtävätyypissä pitää käyttää apupaperia, jolle laittaa kokeiluja. Digiratkonnassa pitää käyttää apukerroksia, jonne laittaa kokeiluja (apuohjelman käyttö ei tablet-laitteen hitauden vuoksi tule kysymykseen).
  2. IS Extra Pehmis muut vastaavan kokoiset ristikot. Nykyisellä laitteella kuvakaapaus toimii, mutta kuvan laatu hieman heikkenee. Vanhemmilla laitteilla tarvitaan PDF-tulostetta.
  3. IS Extra kahden sivun jättiristikko. On melko suuri työ, että ristikosta voi luoda tabletilla ratkottavan version.

 Hieman hankala tapaus on myös uudemmat SK:n piilikset.  SK esim. vuoden 2017 tyylinen piilis, sillä sen kanssa on hieman ylimääräistä työtä, että piiliksestä saa tabletilla ratkottavan version (mainitsen toimenpiteet sivulla Joidenkin  lehtien digipalvelut). Kun ylimääräinen askartelu on päättynyt, ristikon ratkonta (tabletti vaakasuunnassa) sujuu melkein yhtä rattoisissa merkeissä kuin SK 1/2000 ristikon parissa, vaikka tykkään ratkoa mieluummin pystysuuntaista ristikkoa. Vaikka ristikon saamisessa ratkottavaan muotoon on hieman ylimääräistä työtä, näitä ristikoita on lähes poikkeuksetta tullut ratkottua diginä eikä paperitulosteina.

Top suosikit ja Top inhokit -listat kuvaavat vain ristikon ratkonnan teknisiä näkökulmia. 8/2018 ja 9/2019 blogikirjoituksissa käsittelen ristikoiden laadinnallisiin seikkoihin liittyviä kokemuksia.

Piirrosohjelmalla ratkonnan hyvät ja huonot puolet

Verrattuna paperisen ristikon ratkontaan, digiratkonta on toisinaan oikein kivaa, mutta joillekin ristikoille paperiratkonta toimii paremmin. Yksiselitteisesti ei siis voida sanoa, onko paperi- vai digiratkonta parempi vaihtoehto. Joku on joskus sanonut, että hän tykkää kynällä kirjoittaa paperille ja rapistella paperia. Minulle itselleni ei ole mitään itseisarvoa sillä, että kädessä on lyijykynä, kumi ja hypisteltävä paperi. Minulle paperi voi olla digiratkontaan verrattuna joko parempi tai huonompi vaihtoehto.

 

Asettaisin kirjoitustuntuman, yleisen miellyttävyyden ja tekstin erottuvuuden suhteen paperille ratkomisen ja digiratkonnan omilla tableti-laitteillani + testaamallani iPad 9,7 & Apple Pencil -yhdistelmällä seuraavaan järjestykseen.

  1. OnePlus Pad 2 kynällä ratkottaessa. Laitteen koko (12,1 tuumaa) on optimaalinen.  Tablet-hanska kanssa kirjoittaminen on miellyttävämpää, nopeampaa ja helpompaa kuin millään tavallisella kynällä paperille. Kynä on myös miellyttävämpi kuin aiemmin käyttämäni tai testaamani digikynät. Liiallista liukkautta kynässä ei ole. Ärsyttävää on vain itse hanskan tarve. Ristikot saa laitteeseen lähes samalla laadulla kuin ne ovat digilehdessä.
  2. OnePlus Pad 2 sormin ratkottaessa. Laite on vähän iso sormin ratkomiseen, sillä siirtelyn tarvetta on enemmän kuin pienemmällä laitteella.
  3. Huwaei MediaPad M5 Lite 10 sormin ratkottuna. Sormin on nopea kirjoittaa ja kumittaa. Etuna on se, että tablet-hanskaa (blogisivuston artikkeli, lue myös blogikirjoitus) ei kaipaa, koska riittää, että kämmenselän voi tukea kirjatelineeseen tai käden vartaloon. Kirjoitusjälki häviää paperiratkonnalle, mutta on riittävän hyvää ristikoiden ratkontaan.
  4. Huwaei MediaPad M5 Lite 10 + tablet-hanska. Yhdistelmällä on kuin täyttäisi aikakausilehden ristikoita kuulakärkikynällä, mutta virhejäljen voi kumittaa helposti. Jos käteen laittaa tablet-hanskan kättä voi liu’uttaa laitteen pinnassa eikä sitä tarvitse nostaa irti siirryttäessä ratkomaan ristikossa toista paikkaa. Kuvaa voi kahden sormen avulla siirtää tai zoomata. Kynä on hieman liukas.
  5. iPad + Apple Pencil. Kuten Huawein kynä, myös Applen kynä ovat makuuni aavistuksen verran liukas. Myös Applen kynä kanssa tablet-hanskasta on hyötyä, mutta ns. palm rejection toimii vähän paremmin, joten tarve on vähäisempi. Kynän käyttö on muuten Huawein kaltaista, mutta kynä  on epämiellyttävän suuri (kynä muistuttaa enemmän keppiä kuin kynää). Ristikoita ratkottaessa turhan paksu kärki ei haittaa, sillä ristikoiden ratkonnassa ei ole tarpeen saada huipputarkkaa jälkeä. Applen kynän kärjen kosketustuntumaa saattaisi olla mahdollista parantaa pienellä askartelulla lisäämällä kärkeen sopivan pinnoitteen. (Omaan käyttööni en Applen laitetta kuitenkaan hankkisi).
  6. Sopivan karhea sanomalehtipaperi:
    1. ET-lehden ristikkosivut. Meille tuli ET-lehti vuonna 2016 ja siinä paperin laatu on paras, mitä olen tavannut kun ajatellaan ristikon ratkomista lyijykynällä. Lyijykynän jälki on hieman himmeää, mutta kuitenkin riittävän erottuvaa. ET-lehti on siinä suhteessa tavanomaista ristikkolehteä parempi, että se on paksumpi, jolloin se ei välttämättä kaipaa mitään lisätukea alleen. Pelkän kosketustuntuman suhteen voittaa digikynän käytön, mutta muut ominaisuudet ovat digikynässä paremmat.
    2. Apu-lehden paperi. Apu on siirtynyt halvempilaatuiseen paperiin, mistä on ristikon ratkojille hyötynä se, että lyijykynä tarttuu hyvin paperiin. Paperin karheus on lähes optimaalinen.
    3. Hyvin samantapainen paperi kuin ET-lehden ristikkosivuissa on ostamissani ristikkolehdissä, kuten Punaisen Pelikaanissa. Näissä lehdissä haittana se, että ne tarvitsevat usein alustan, jotta ratkontakokemus olisi tukeva.
  7. SK 12/2018 piilosanatehtävän paperituloste tabletin päälle sopivaan kokoon taiteltuna (SK 13-14/2018 kaipaisi isomman tukialustan). Kun erään kerran ratkoin ristikkoa paperiversiona, taittelin paperin suurin piirtein saman kokoiseksi kuin tablet-laitteeni!
  8. Sanomalehtipaperi. Aivan tuoreeltaan sanomalehtipaperi on lähes yhtä hyvä kuin ristikkolehti, mutta kun paperin laatu on huonompaa, runsas kumittaminen pehmentää lehteä. Jos ristikkoa ei saa lyhyellä aikavälillä ratkaistua, paperi kellastuu ikävästi.
  9. Halpa tablet-tietokone.  Itse tekemälläni kynälläni kirjoitustuntuma on lähellä kuulakärkikynällä aikakausilehdelle kirjoittamista, mutta kirjainten kirjoittaminen on vähän huonompaa. Kirjainten ”kauneus” häviää hieman paperille kirjoittamisesta, mutta minun tapauksessani ero on pieni, koska käsin kirjoittamiseni on aina aika rumaa. Kirjoituksen erottuvuus voittaa ylivoimaisesti paperille kirjoittamisen, tässä suhteessa voittaa jopa kuulakärkikynän. Koska ristikko tallennetaan digitaalisesti, ei taustan ikävää kellastumista pääse syntymään.
  10. Paperituloste ristikoista, jotka vaativat isomman tuen kuin tablet-tietokone.
  11. SK:n muut tehtävät digiratkontana halvalla tablet-tietokoneella. Muiden tehtävien kirjoitustuntumaa haittaa se, että ristikko tulee näytölle pienennettynä, mikäli haluaa nähdä ristikon aina kokonaisena. Pienennettyyn ruutuun kirjoittaminen vaatii tarkkuutta.
  12. Suomen Kuvalehden ja muiden samanlaista aikakausilehtipaperia käyttävien lehtien ratkonta lyijykynällä. Korkealaatuinen, kiiltävä ja varsin kovapintainen aikakausilehtipaperi siinä suhteessa erittäin huonoa, että usein sama kirjain täytyy kirjoittaa useaan kertaa, koska lyijykynällä saa yhdellä kirjoituskerralla kovin himmeän jäljen. Ongelma on siinä, että kynä ”lyijy” ei kunnolla tartu paperiin sen kiiltävän ja kovan pinnan vuoksi. Ajatus siitä, että ensin kirjoittaa lyijykynällä ja lopuksi kuulakärkikynällä, ei minusta tunnu miellyttävältä toimintaperiaatteelta. Minusta SK:n ristikoita on huomattavasti miellyttävämpi ratkoa paperitulosteesta tai valokuvasta (kuvaristikot) kuin suoraan lehdestä. Jotta ratkontakokemus olisi hyvä, ristikkosivut pitäisi esim. Suomen Kuvalehdessä olla painettu muista sivuista poikkeavalle paperille. Toki monissa kotitulostimessa on skanneri, jolla voi ottaa ristikosta valokopion, jolloin saa pienellä vaivalla miellyttävämmän ratkontakokemuksen.

Poistin edellä olleesta listalta joskus siinä olleen ristikon ratkonnan aikakausilehdestä kuulakärkikynällä. Tuntuma on melko hyvä ja erottuvuus on kiitettävällä tasolla. Niiden pohjalta tämän ratkaisutavan olisi voinut nostaa toiseksi. Haittana se, että jos yrittää hahmotella ratkaisusanaa himmeällä piirtämisellä, syntyy suttuinen ristikko. Suttuisuutta lisää tilanteet, joissa on tehnyt ratkontavirheitä ja yrittää korjata kirjoittamalla uuden kirjaimen väärän kirjaimen päälle. Suttuisen lopputuloksen vuoksi aikakausilehden ristikon ratkonta kuulakärkikynälle ei ole minulle käyttökelpoinen vaihtoehto.

Minulle tärkeintä on toimivuus kulloisessakin tilanteissa. Digiratkonnassa minulle epämieluisaa on vain se, että se ei kaikille ristikoille kovin hyvin sovi kuten tuo Top 3 -inhokit -lista osoittaa. Vastaan ei kuitenkaan ole tullut ainuttakaan ristikkoa, jota en ole voinut kohtuullisen vaivattomasti ratkoa piirrosohjelmalla.

Digiratkonnan edut ovat minun mielestäni seuraavat:

  1. Kuvat ovat kirkkaampia kuin sanomalehdissä ja vastaavat parhaimmillaan vähintään laadukkaalle paperille tehtyä aikakausilehteä. Tämän arvostaminen tosin korostuu minulla, sillä en omista väritulostinta. Ristikon väreistä pääsen nauttimaan netistä haetuilla ristikoilla ainoastaan digiratkonnan kautta.
  2. Tabletti on jäykkä. En tarvitse mitään tukea minkään ristikon alle. Oikeastaan tämän on paras puoli tabletin käytössä ristikoiden ratkonnassa. Näin siksi, että haluan sohvalla istuessani ratkoa ristikoita ja löysä paperilehti (varsinkin sanomalehti) on epämiellyttävä käyttöliittymä. 
  3. Jos tukee laitteen polveen ja vartaloon, laitteesta ei tarvitse pitää kiinni, jolloin vasen käsi on täysin vapaa (vaikka puhelimella kaverille kilauttamiseksi tai kahvikupposelle).
  4. Tabletti on kompaktin kokoinen, millä on suuri mukavuustekijä sohvalla ristikoita ratkottaessa. Pieni aputuki on normaalikokoisella laitteella tarpeen (ks. yllä oleva kuva). Isolla laitteella sitäkään ei välttämättä tarvita.
  5. Sivusta otetusta kuvasta voi leikata pelkän ristikon. Erityisesti IS:n Kovis-ristikoita on miellyttävä ratkoa, kun ei ole ympärillä mitään häiritsevää. Muiden tehtävien osalta menettely johtaa tosin siitä, että yhdestä sivusta pitää tehdä monta erillistiedostoa.
  6. Jos ristikossa on hyvin yksityiskohtaisia kuvia, niitä on paljon parempi tarkastella hyvälaatuisesta digikuvasta kuin (suurennuslasia apuna käyttäen) paperiversiosta. Joskus paperiversiossa erottumatta jääneet yksityiskohdat näkyvät vain digiversiossa.
  7. Teksti on erottuvampaa kuin lyijykynällä, sillä tabletilla voi aina kirjoittaa kuin kuulakärkikynällä tai ohuella tussilla – itse käytän ratkontaan tummanpunaista väriä.
  8. Ei koskaan tarvitse teroittaa lyijykynää tai vaihtaa toimimaton kuulakärkikynä toimivaan.
  9. Kynän voi vaihtaa helposti tai kynän jälkeä voi muuttaa helposti. Hyödyllistä, jos on tapana kirjoittaa epävarmat kohdat eri lailla kuin varmat kohdat. Hyödyllinen myös, jos on tehnyt virheitä, voi kirjoittaa oikaistut kohdat eri värillä (itse laitan tällaiset kohdat tumman sinisellä).
  10. Kumi ei ole koskaan hukassa.
  11. Lasipinta ei mene milloinkaan puhki kumittamisesta.
  12. Kumin kokoa voi vaihdella. Jos iso alue on tullut ratkottua väärin, isolla kumilla saa virheet nopeasti pyyhittyä pois.
  13. Isolla kumilla voi siistiä ristikon ympärillä olevaa tarpeetonta sivuosaa (IS:n ristikoissa ristikoiden tunnuksista saattaa kuvan leikkauksen jälkeenkin jäädä osia näkyviin).
  14. Ristikko on runsaan kumittamisenkin jälkeen siisti eikä harmaan sottainen niin kuin paperiristikko.
  15.  Kerroksissa voi tehdä jostakin alueesta kokeiluversioita (käyttäen eri kirjoitusväriä tai muuten erilaista kynän jälkeä) tai niihin voi laittaa merkintöjä (esim. ympyröidä vihjeet, joita ei ole ymmärtänyt). 
  16. Jos tarvitsee muistiinpanoja, voi ottaa niitä varten uusia kerroksia tai välillä siirtyä toiseen ohjelmaan ja tehdä siinä muistiinpanoja.
  17. Aukeamaristikon näkee sohvalla istuen kokonaisena. Jos minulla olisi kädessä ristikkolehden aukeamaristikko, en voisi ratkoa ristikkoa kuin toinen puoli kerrallaan, koska en sohvalla istuen voi levittää ristikkoa millekään alustalle. Erityisesti aukeamaristikon keskiosan ratkonta on sohvalla epämiellyttävää. Vaikka aukeamaristikon kanssa voi tabletilla tulla ylimääräistä työtä, aukeamaristikkoa on sohvalla istuessa siitä huolimatta minusta miellyttävämpää ratkoa tabletilla kuin paperilta. Enkä pidä siitä, että ristikkoa pitäisi mennä ratkomaan pöydän viereen. Esimerkki aukeamaristikosta, jonka ratkoin tabletilla on Punainen Pelikaani 1/1998 Pelikaanit 20 vuotta sitten -sivuilta haettuna.
  18. Ristikon ratkonnan voi rajata tiettyyn alueeseen. Joskus on parempi keskittyä yhteen alueeseen kerrallaan. Tabletilla näin on helppo tehdä (paperiristikkoa ratkoessani jaoin joskus ristikon viivoittimella sektoreihin ja ratkoin ristikkoa sektori kerrallaan).
  19. Mikäli haluaa käyttää jotain nettiapuneuvoja kuten Googlea, tarvitsee vain vaihtaa ohjelmaa. Tabletin käyttäjän ei tarvitse siirtyä läppärin tai pöytätietokoneen ääreen eikä hän tarvitse käteen älypuhelinta, joita etsiä nettiapuja. Tosin ohjelmien vaihtamisessa menee välillä hieman aikaa ja toisinaan piirrosohjelma palaa lähtötilanteeseen.
  20. Jos käyttää pilvipalveluita ja tallentaa ristikoita niihin, käytössä voi olla tuhansittain ristikoita, joista valita kulloinkin mieluisin. Varsin näppärää varsinkin matkoilla, jos niillä on tapana ratkoa ristikoita. Nettiristikko ei paina mitään toisin kuin kasa ristikkolehtiä.

Joissakin tilanteissa piirrosohjelmalla ratkaiseminen on ainut ajateltavissa oleva tapa ratkoa ristikkoa.

Muutama huono puoli toki on verrattuna ristikkolehteen tai iltapäivälehden ristikko-osioon:

  1. Kirjoitustuntuma on hieman erilainen, mutta tilanteesta riippuen se on joko parempi tai huonompi kuin paperilehdestä ratkottaessa.
  2. Tablet-laitteen kanssa on suositeltavaa käyttää tablet-hanskaa. Ilman sitä käden siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaa kuvan liikkumista tai ei-toivottuja toimintoja.
  3. Kerrosten käyttö on hieman hankalampaa kuin jos kirjoittaisi suoraan ristikkoon (jos käyttää yli kahta kerrosta, niiden kanssa voi mennä sekaisin ja tulee helposti kirjoittaneeksi väärään kerrokseen).
  4. Jos ristikkoa ei saa riittävän hyvälaatuisena JPG tai PNG-kuvana joutuu tekemään ylimääräistä työtä. Rutiinilla tämä kyllä hoituu melko nopeasti.
  5. Lehdestä ratkottavaan digimuotoon saattamisessa on hieman työtä, mikäli haluaa leikata ristikon lehden sivusta optimaaliseen kokoon. Leikkaus ei ole välttämätön toimenpide, mutta kylläkin suositeltava.
  6. Kun haluaa nähdä ristikon kokonaisena, tavanomainen kuvaristikko näkyy yleensä pienennettynä. Kun ratkoo ristikoita paljon digitaalisena, ristikon zoomailu sujuu luontevasti eikä suurentelu ja pienentely tunnu ärsyttävältä (piilisten kohdalla suurentelua/pienentelyä ei sitä paitsi tarvita lainkaan kuten ei myöskään esim. Ilta Sanomien Kääntis– ja Tavis-ristikoissa).
  7. Jos leikkaa sellaisen sivun, jossa on useita ristikkotehtäviä niin, että yhdessä tiedostossa on vain yksi tehtävä, muiden tehtävien ratkomiseksi täytyy avata uusi tiedosto. Jakamiseen ei mene hirveän paljon aikaa, mutta on kieltämättä pieni riesa. Jakamisen jälkeen availua ja sulkemista tulee enemmän, mitä jotkut saattavat pitää ärsyttävänä.
  8. Ratkottavien ristikoiden selailu ei ole yhtä kätevää kuin paperilehdessä. Omalla kohdallani on pyrkimyksenä ratkoa yksi ristikko kerrallaan, joten minua tämä asia ei haittaa lainkaan. Jostakusta toisesta sulkeminen/availeminen voi tuntua paljon ärsyttävämmältä asialta.

Tosin etu riippuu myös millainen ristikko on kyseessä. Jos kyse on helposta ristikosta, sen ratkoo nopeammin paperisena. Mutta mitä vaikeampi ristikko on kyseessä, sitä enemmän digiratkonnasta on hyötyä. Vaikeassa ristikossa tulee paljon kumittelua. Niiden kanssa kaipaa usein apukerroksia. Rajattavuudestakin on etua, että pystyy keskittymään tiettyyn alueeseen.

Suoraan netissä ratkottavien ristikoiden ja niiden toimivuuden käsittelyn on oma sivunsa.

_____________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Kommentit lehtitaloilta tai muilta ristikkoja julkaisevilta tahoilta olisivat suotavia.
  • Myös kommentteja sivujen muilta käyttäjiltä olisi hyvä saada.

______________________

Sivuun liittyvät keskustelut: