Piilosanat

Sivun osat:

Yleistä

Tämä sivu on lähinnä Suomen Kuvalehti Piilosana 8/2015 vihjeanalyysin tueksi tehty sivu, jossa hieman yleisellä tasolla käsittelen piilosanatehtäviä. Koska kovisristikoissa käytetään piilistyyppisiä vihjeitä, piilisten ratkonnasta on hyötyä myös kovisten ratkontaan.

Piilosanojen ratkaisemiseen varsin hyvä opastus on Sanariksen  foorumin sivulla ”Näin ratkotaan piilosanoja”. Piilisten terminologiaa tulee esille myös Sanaseppojen SanaristikkotermistössäTermistön ongelma tosin on siinä, että siitä ei käy ilmi, mitkä vihjetyypit liittyvät nimen omaisesti piilosanatehtäviin.

Piilosanatehtävien yleinen idea on siinä, että piilosanatehtävissä jokaisella vihjeellä on kaksi vihjettä, ns. suora vihje ja piilovihje. Suora vihje ei tarkoita sitä, että vihje kokonaisuudessa olisi totta. Vihje saattaa olla sisällöllisesti mitä puppua tahansa. Riittää, että vihjeestä löytyy yksi sana, jolla on looginen, suora yhteys ratkaisusanaan. Piilovihjeen hauskuus usein onkin se, että osaa erottaa pupun seasta faktan. Toki joskus vihje on kokonaisuudessaankin totta.

Piilovihje tarkoittaa pääsääntöisesti toista vihjettä, joka on jollakin tavalla kätketty vihjeeseen. En tässä yhteydessä käy lävitse erilaisia tapoja. Piilovihje saattaa limittyä ns. suoran vihjeen kanssa. Yhdessä vihjeessä saattaa olla enemmän kuin yksi piilovihje. Olen tavannut tehtäviä, joissa on ollut kuusi piilovihjettä.

Ns. piilovihjeissä on kuitenkin yksi piilovihjetyyppi, joka tarkoittaa melkein samaa kuin ns. suora vihje, nimittäin piilovihjetyyppi ”kerto”. Suomen kielessä, kuten kaikissa kielissä, sama sana saattaa tarkoittaa kahta tai useampaa aivan eri asiaa. Tätä kutsutaan nimellä homonymia.

Jos ratkaisusanalle on vihje sanan kahdelle eri merkitykselle, kyseessä on vihjetyyppi kerto. Ns. suoralle vihjeelle edellytetään, että ratkaisusana on vihjeessä esitetyssä merkityksessä taivuttamaton. Jos ratkaisusana on vihjeessä esitetty tavalla, jolla sanaa on taivutettu, kyseinen osa vihjettä tulee aina tulkita ns. piilovihjeeksi. Joissakin tapauksissa on kaksi tai enemmän osavihjeitä, joissa ratkaisusana voidaan tulkita taivuttamattomaksi. Tällaisissa tapauksissa on aivan sama, mikä vihjeosio tulkitaan suoraksi vihjeeksi ja mikä ns. piilovihjeeksi.

Nykyajan piilosanatehtävissä tehtävien vaikeustasoa voi yleisellä tasolla verrata keskivaikeisiin ristikoihin. Alaraja on jotain 1 1/2 luokkaa ja yläraja 2 1/2, joskin vaikeamman pään piilosanatehtävät ovat harvinaisia.

Oikeastaan yhtä Juha Neitolan Suomen Kuvalehteen laatimaa piilosanaa voitaisiin pitää jopa 2 1/2 tasoa vaikeampiana.

Aloittelijalle tosin helpoimmatkin piilosanat tuntuvat aluksi koviksilta. Mutta kun tehtäviin on päässyt sisälle, 1 1/2 – 2 1/2 on mielestäni varsin kuvaava vaikeustasoskaala.

1970- ja 1980-luvuilla oli tehtäviä, joiden vaikeusastetta vertaisin kovisristikoihin. Sivulla Joidenkin lehtien digipalveluita, jossa mainitsen laatijan nimeltä Maija Johansson. Jos joku kaipaa piilosanatehtäviin kovan luokan haastetta, hankkikoon Suomen Kuvalehden digitilauksen ja kaivakoon lehden digiarkistosta lehdet, joissa on em. laatijan tekemiä piilosanatehtäviä. Nykypiiliksistä vain edellisessä kappaleessa mainittua Neitolan ristikkoa voi vaikeudeltaan verrata Johanssonin laadintoihin.

Jos joku innostuu kaivamaan vanhoja visaisia piilosanoja, 1970-1980-luvuilla piilosanatehtävissä oli yksittäisiä vihjeitä, jotka eivät täytä nykykriteerejä. Tuolloin piilosanavihjeeksi riitti hauska sanaleikki. Nykykriteerejä täyttämättömän vihjeen ”sanaleikki” saattoi olla aivan onnistunut sanaleikki, mutta se saattoi lähinnä muistuttaa myös tyypillistä piilovihjettä tai suoraa vihjettä, olematta välttämättä kumpaakaan niistä.

En tiedä, milloin tällaisten piilisvihjeiden hyväksyminen lopetettiin. Jos ei siis löydä vihjeestä sekä piilovihjettä että suoraa vihjettä, kyse on siitä, että sellaista ei olekaan tai sitten ei vaan hoksaa, mistä on kysymys. Olen Sanariksen sivustolla itse kysynyt vanhoista piilosanatehtävistä. Vastauksia saa sieltä kaivella, jos ongelmia tulee.

Olennaisinta piilosanatehtävissä ei mielestäni kuitenkaan ole niiden vaikeus vaan hauskuus. Helposta vihjeestä voi nauttia, jos laatija on nähnyt vaivaa vihjeen tekemiseen ja siinä on kivaa huumoria ja vihjeiden piilottelua.

Takaisin pääartikkeliin.

Jos olen selittänyt jonkun vihjeen väärin, toivon oikaisua! Sivusta voi keskustella säikeessä  Kovisristikoiden oveluudet.