Ristikoiden teknisestä toteutuksesta

[Tapio]

Säikeen tausta liittyy https://sanaristikot.fi/keskustelut/?id=9884 komm. no 23 alkaen olevaan keskusteluun.

Nimimerkki iso S teki asian tiimoilta myös säikeen Ristikon ruodinta tunnuslukujen valossa.

Em. keskusteluista löytyy lisänäkökulmia.

Sen perusteella, mitä olen tutkinut omasta ristikostani saamaani kritiikkiä sekä tutkimalla IS:n kovisten toteutuksia olen IS-kovisten ja Pelikaanien suhteen päätynyt tiettyihin kriteereihin valioluokan ristikoissa. Kriteerit on lueteltu täällä. Tässä säikeessä kerron kriteereihin vaikuttavista seikoista sekä eräistä muista seikoista, jotka eivät vaikuta kriteereihini.

Kohta 1: ratkaisusanojen keskipituus. Valioluokan ristikoissa sanojen keskipituus on yhden desimaalin tarkkuudella vähintään 6,0.

Mietin tässä, että olisiko 5,5 sanojen keskipituudessa jonkinlainen kohtuulukema. Jos 5,0 on alhainen, 5,5 kohtuullinen ja 6,0 kiitettävä, olisiko se oikeudenmukainen?

Helpoissa ristikoissa ei pyritä yhtä pitkiin sanoihin, niiden kohdalla mielestäni valioraja voisi olla 5,5 tai 5,6. Niissäkin 5,0 on alhainen lukumäärä.

Kohta 2: piilokirjaimet. Valioluokan ristikossa saa kriteereideni mukaa olla enintään n. 8,3%. Alkupiiloja saa olla enintään 2 kpl eikä lainkaan loppupiiloja.

Suuri määrä alku- ja loppupiiloja katsotaan huonoksi laadinnaksi. 10% luokkaa oleva piilokirjainmäärä on vielä kohtuullista, mutta yli 14% piilokirjainosuus on minusta huonoa laadintaa.

Kohta 3: yläreunan ja vasemman reunan siisteys. Minusta valioluokan ristikon yläreunassa ja vasemmassa reunassa ei ole yhtä ruutua suurempia ulonnuksia tai sisennyksiä. Rikkonainen ulkoasu näyttää pahalta.

Kohta 4: ristikon sisällä olevat vihjeet. Jos ristikon sisällä ei ole isompi suorakaiteen muotoinen vihjeaukio, alueen enimmäiskoko yhteensä neljä ruutua. Haarautumia on mielellään vain yksi.

Alueet eivät saisi olla sokkelomaisia ”labyrinttejä”. Ristikon sisällä ei ole hyvä olla epämääräisen muotoisia ”onkaloita tai ”luolastoja”.

Kohta 5: vihjealueiden liittyminen toisiin vihjeisiin. Minusta valioluokan ristikossa jokaisella ristikon alueilla on vähintään kolme liittymää muihin alueisiin.

Jos ristikon jossakin kulmassa on alue, josta on vain yksi liittymä muihin alueisiin, pidän laadintaa teknisessä mielessä yleensä huonona. Joissakin tapauksissa laatija luo erikoisia visuaalisia rakenteita. Niissä laatija on tietoisesti laittanut vain yhden liittymän. Tällaisissa tapauksia heikoista liittymistä ei voine ”sakottaa”.

Kohta 6: orporuudut. Ristikon sisällä ei ole ns. orporuutuja eli ruutuja, joiden kohdalta ei ala ratkaisusana sen paremmin vaaka- kuin pystysuuntaan.

Jos on kahden ruudun kokoinen vihjealue, josta ei ala mikään tavallinen vaaka- tai pystyvihje vaan jossa on nuoli pääkuvasta johdettuun seuraavaan sanaan, on mielipidekysymys, onko kyseessä orporuutu vai ei. Nimim. iso S on pohdiskellut asiaa ja hän pyrkii välttämään tämänkaltaisten tilanteiden syntymistä. En valioluokan ristikossa tämäntapaista tilannetta pidä hyvänä.

Kohta 7: ratkaisusana-aukiot. En laittanut valioluokan kriteereihin ratkaisusanoista muodostuvia aukioita, sillä niille on mahdoton laittaa numeerisia kriteerejä. Jos keskimääräinen sanapituus on korkea, niitä syntyy luonnostaan. Erityisen suuret aukiot ovat lähinnä laatijan kunnianhimon osoituksia.

Kohta 8: lyhyet ratkaisusanat. En laittanut kohtaa valioluokan kriteereihin, mutta jotkut arvioivat pitävät nelikirjaimisten ratkaisusanojen suurta osuutta ristikon teknisenä heikkoutena.

Teknisisiä seikkoja arvioitaessa on huomioita se, että ratkaisusanojen tulee olla kunnollisia. Jos ratkaisusanat ovat laadultaan huonoja, ristikko on vain näennäisesti teknisesti ansiokas.

---

Otetaan esimerkisi Juha Hyvönen. Hänen laatimissaan ristikoissa on vähän piilokirjaimia ja alueet liittyvät hyvin toisiin alueisiin. Myös keskimääräiset sanapituudet ovat varsin korkeita. 1-8 kriteerien toteutumisen suhteen Juha Hyvönen on mielestäni ylivoimaisesti Suomen paras laatija.

Teemu Pallonen on mielestäni paras isojen aukioiden ja korkeiden keskimääräisten sanapituuksien hallitsija. 1-8 kriteerit eivät niin takuuvarmasti toteudu kuin Juha Hyvösellä.

Vuokilalla 1-8 kriteerien toteutuminen vaihtelee suuresti. Parhaimmillaan hänenkin ristikoissaan on suurta laadintataitoa vaativia isoja aukioita.

Juha Hyvösen kohdalla on kuitenkin otettava huomioon se, että ristikoista puuttuu usein pääkuva. Jos se on, siitä ei johdeta monia tai pitkiä sanaketjuja. Ainakaan viime aikoina lähtökohtaisesti teknisen totutuksen näkökulmasta kovin haastavia ristikoita en Hyvöseltä ole kohdannut.

Pallosen ja Vuokilan ristikot ovat lähtökohtaisesti haastavampia laatia. Tällöin 1-8 kriteereitä on merkittävästi vaikeampi saavuttaa kuin pääkuvattomissa ristikoissa tai ristikoissa joissa pääkuvasta johdetaan vain yksittäisiä sanoja. Käytännössä ihanteista on usein pakko tinkiä. Monet sanaketjut luovat ikään kuin vaikeuskertoimen. Tekniseen arvioon pitäisi oikeastaan lisätä mukaan vaikeuskerroin kuten uimahypyissä välillä 1-3.

Vaikeuskerrointa lisävöt myös monet rinnakkaiset pitkät sanat. Niitä Vuokilalla ja Pallosella on usein MaanantaiKESKIS-ristikoissa.

Kun otetaan huomioon pääkuvat ja niistä johdettujen sanojen muodostanat haasteet sekä rinnakkaisten/vierekkäisten sanojen hallinta, pidän teknisen osaamisen suhteen Teemu Pallosta Suomen parhaana laatijana.

Jos Hyvösen ristikoille laittaa vaikeuskertoimen 1,0 -1,5, Palloselle ja Vuokilalle voisi laittaa joskus 2,5-3. Kun tekniset 1-8 kriteerit kerrotaan vaikeuskertoimella, tilanne muuttuu. Silloin Teemu Pallosen osaamistaso korostuu.

18.7.2020 Juha Hyvösellä oli johdettu vain yksi 17-kirjaiminen sana. Se on lähtökohtaisesti melko helppo tapa luoda ristikko. Ristikossa ei myöskään ollut useita pitkiä päällekkäisiä tai vierekkäisiä sanoja. Ristikon lähtökohtainen vaikeuskerroin ei mielestäni olenaisesti eronnut pääkuvattomaista ristikoista. Pääkuvattomassa ristikossa voi yksi vihje saada 17-kirjaimisen ratkaisusanan.

Pyrkimys vähiin piilokirjaimiin kyllä nostaa vaikeuskerrointa, mutta miten paljon, en osaa arvioida. Vaikeuskerroin jää kuitenkin mielestäni maks. 1,5.

Vaikka 18.7.2020 ristikko täyttää puhtaasti kaikki 1-8 kriteerit, ristikon laadinta ei mielestäni vaatinut sen tason teknistä osaamista, mitä Pallonen ja Vuokila ovat osoittaneet eräissä MaanantaiKESKIS ristikoiden laadinnoissa.

Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (ohjeet -  video).

Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️

- - - Saatan välillä estää kirjautumatta kirjoittamisen - siksi ja muistakin syistä suosittelen kirjautumista.
Tutustu kommentointilomakkeen yhteydessä oleviin toimintoihin! Niistä löytyy mm. SPOILER-toiminto (harjoittelusäie), linkkejä tekoälysovellusten käyttämiseen ja kuvien lähettäminen minulle privaatisti. - - -

RATKO TAMMIKUUN TAPIO HUUHAA!

[Tapio]

Esimerkki teknisestä keskustelusta löytyy Sanarisin foorumin säikeestä 9944. IS Viikonloppu 4.-6.12.2021 kommenteista 8 ja 11. Iso S on ristikoiden laatija ja käsittelee kommentissa no 11 sitä, miten Juha Leinosen ristikossa joihinkin alueisiin ei pääse kuin yhden tai kahden liittymän kautta. Sanoisin, että ristikko on hieman lokeroitunut. Iso S:llä on täysin sama näkemys siitä, mikä on minimivaatimus teknisesti korkeatasoiselle ristikolle koskien alueiden liittymisellä toisiinsa.

En itse asiaan kiinnittänyt huomiota. En ole viime aikoina juuri jaksanut miettiä ristikoiden teknistä toteutusta. Minulla ei yleensä ole lisättävää siihen, mitä Jaska, iso S tai joku muu kertoo teknistä seikoista. Jaska kertoo välillä sanapituuksia, mikä saa riittää. Ihan vertailun vuoksi keskiarvo IS:n koviksissa on 5,7-5,8. Jos keskipituus on 5,6, se on keskimääräistä alhaisempi ja 5,9 on keskimääräistä parempi.

Teknisillä heikkouksilla ei yleensä ole paljon merkitystä ratkonnan kannalta. Täysin merkityksettömiä ne eivät aina ole.

Jos liittymiä johonkin alueisiin on vain yksi, risteävistä sanoista saatava apu on tavanomaista heikompi.

Jos vihje on kovin väljä ja vihjeessä on alkupiilo, ratkaisusana voi mennä arvaukseksi, koska on useita mahdollisia loogisia vaihtoehtoja. Olen kerran joutunut arvaamaan Mirja Pihlajamäen ristikossa alkukirjaimen. Samoin on kerran käynyt Aulis Lehdon ristikossa, jossa sanan 1. ja 3. kirjain oli piilokirjain. Alkupiilon aiheuttamia arvaustilanteita ei siis tule vastaan usein.

Tekniset puutteet on järkevää nostaa esille lähinnä silloin kun niistä on ratkojille ongelmia tuottavia asioita.

Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (ohjeet -  video).

Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️

- - - Saatan välillä estää kirjautumatta kirjoittamisen - siksi ja muistakin syistä suosittelen kirjautumista.
Tutustu kommentointilomakkeen yhteydessä oleviin toimintoihin! Niistä löytyy mm. SPOILER-toiminto (harjoittelusäie), linkkejä tekoälysovellusten käyttämiseen ja kuvien lähettäminen minulle privaatisti. - - -

RATKO TAMMIKUUN TAPIO HUUHAA!