Aihealueen sisältö:

Muistilista kovisristikoiden oveluuksista

Tässä on listattu 25 erilaista vihjeitystapaa, joista osalke on apusivut.

  1. Piilosanatehtäville tyypillinen sanaleikki (esim. ”homonyymivihje” ja ”kompa”) ja ns. ”jaotelma”. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  2. Reebusvihje.  Kuva-arvoituksen tavoin kirjaimia, numeroita ja kuvia käyttäen esitetty vihje, esim. O100 > OSATA.  O+100 > OSATA . (Sanaseppojen Sanaristikkotermistö). Lisäesimerkkejä.
  3. Piilosanatehtäville tyypillinen vihjetyyppi ”sisäkkö”, jossa toisen sanan sisään sijoitetaan toinen sana. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  4. Piilosanatehtäville tyypilliset kätköt. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  5. Anagrammit (ne ovat erityisen yleisiä piilosanatehtävissä). Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  6. Poistot ja lisäykset, jossa vihjesanasta  on poistettu tai lisätty kirjaimia. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  7. Katkaisut. Kuten yhdyssanavihjeet, mutta yksittäinen sana on katkaistu mielivaltaisesta kohdasta tai yhdyssana on katkaistu muusta kohdasta kuin yhdyssanan osien kohdalta, esim. LIU- > KUOVI (Brigitta Kalpa, IS Kovis). Lisäesimerkkejä.
  8. Lisäämällä tai poistamalla sanan alusta/lopusta vihjeen ilmaisemat kirjaimet/sana, merkitys muuttuu. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  9. Toisesta suunnasta päin lukeminen. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  10. Vaihdettu tietyssä paikassa oleva kirjain toiseksi tai vain tietty kirjain toiseksi. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  11. Kirjainten paikan vaihdot. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  12. Tavujen paikan vaihto, esim. NISOI > SUPER (Antti Skyttä, IS Kovis). Lähtösanat sanat ovat SOINI > PERSU. Lisäesimerkkejä.
  13. Ärrävika – sanassa r-kirjain vaihtuu l-kirjaimeksi.  EI SUOLA > KIELO (HS suurristikko 2243). Lähtösanat ovat EI SUORA > KIERO.  Lisäesimerkkejä.
  14. Ässävika – sanassa s-kirjain muutuu t-kirjaimeksi. TALLINEN > AULIT (Antti Skyttä, IS Kovis). S-vikaisen puhetta sanaparista SALLINEN > AULIS. Lisäesimerkkejä.
  15. Ääkköset – vokaalien ä ja ö tilalla on a ja o tai päinvastoin. MEIDAN TUNNUKSEMME > NISA (Antti Skyttä, IS Kovis).  Meille nisäkkäille on tunnusmerkillistä imettäminen, jota varten tarvitaan nisä, mutta koska vihjeestäkin puuttuvat ä:n pisteet, niin ne puuttuvat myös ratkaisusanasta. Lisäesimerkkejä.
  16. Pidennetty vokaali, esim. KYYLLÄ > JEEP (Hannu Salokangas, Punainen Pelikaani).  Lähtösanat ovat KYLLÄ > JEP. Lisäesimerkkejä.
  17. Alkukirjain/loppukirjain tai useampi jätetään paikoilleen, mutta sanojen loput /alut vaihtuvat. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  18. Possessiivisuffikseilla leikittely, esim.  TANI! > OMATA (Antti Skyttä, IS Kovis). Vihje pitää lukea TA:NI > OMA TA > OMATA. Lisäesimerkkejä.
  19. Ns. skytismit (vaihdelmat), joissa ideana on se, että kerrotaan, mitä sanalle on tehty tai pitää hoksata, mitä siitä puuttuu. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  20. Looginen lisäys, esim. FA = F ja A eli F & A > F + ET + A > FETA (Hannu Salokangas, Punainen Pelikaani).
  21. Keksi sanan alku- tai loppuosa. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  22. Nimipäivävihjeet, esim. LYYLIT SILMÄN RUOKAA? > TUUKAT (Alf Simberg, Iisakin ristikot).  Nimet ovat perättäin kalenterissa.  Lisäesimerkkejä.
  23. Viittaukset itse ristikkoon tai vihjeeseen. Joskus ristikon laatija viittaa vihjeessä itseensä tai ristikkoon yleisesti. Esimerkit ovat omalla sivullaan.
  24. Viittaus ulkomaankieliseen nimeen, joka on suomennettu. VIINITALOSTA MIELEEN > AMYT (Antti Skyttä, IS Kovis). Viitataan Amy Winehouse -nimiseen entiseen laulajaan. Laulajan sukunimi on leikillisesti suomennettu. Lisäesimerkkejä.
  25. Viitaus sanan sisältämään kirjaimeen, esim. ABC > ALUNA (Pekka Joutsi, Suomen Kuvalehti). Alleviivattu kirjain on ALUN A ja kun kirjaimet laitetaan yhteen tulee sana ALUNA. Lisäesimerkkejä.
  26. Erikieliset osat vihjeissä tai ratkaisusanoissa, esim. JUUDASTA VÄHÄN PAREMPI! > EINO (Ilmo Juhani Liljeroos, IS Kovis). Sanat pitää jakaa osiin. JUUDASTA pitää lukea JUU/DA eli ”kyllä” suomeksi ja venäjäksi. Samaan tapaan EI pitää lukea EI/NO eli kieltosana suomeksi ja englanniksi. Lisäesimerkkejä.
  27. Korvaus. Ohjeen mukaan korvataan sanan osa toisella, jolloin saadaan asiaan liittyvä toinen sana, esim. TE JA HE YHTENÄ MAANSA > TEHERAN (Jari Keränen, IS Kovis). Jos TE + HE korvataan I:llä, saadaan I+RAN > IRAN. Teheran on maansa pääkaupunki, josta saadaan em. muunnoksella tietoon itse maa.
  28. Sanan osien vaihdot. Jos vaihdetaan jonkin sanan osat toisiin, saadaan synonyymi.  URAANI VOISI OLLA EMA >  URAANI = U (Erkki Vuokila,IS Kovis). Jos sanassa U korvataan kirjaimilla EMA, saadaan samaa tarkoittava sana HOKEMA. Lisäesimerkkejä.
  29. Tahallisesti oudot ratkaisusanat. Esimerkit ovat omalla sivullaan.

Muutamia termejä:

  1. Kätkö: ratkaisusana löytyy vihjeen sisältä; voi olla nyös käänteinen eli löytyy oikealta vasemmalle luettaessa.
  2. Sisäkkö: sanan sisään sijoitetaan toisia sanoja tai lyhenteitä; vihjeessä voidaan myös kertoa ensin sisälle tuleva sana, jonka ympärille laitetaan muita sanoja.
  3. Jaotelma: ratkaisusana on jaettu osiin, joista koostetaan lopullinen ratkaisusana.

Jos olen selittänyt jonkun vihjeen väärin, toivon oikaisua! Sivusta voi keskustella säikeessä  Kovisristikoiden oveluudet.