Sanaleikit
Yhdyssanoilla ja sanajaoilla leikittely
Yhdyssana, joka katkaistuna eri kohdasta, merkitsee eri asiaa tai kaksi sanaa toisella tavalla jaoteltuna muodostaa yhdyssanan.
TILAAMISKEHOTUS > VARAASE (Antti Skyttä, IS Kovis). Oikeasti vastauksena on VARA-ASE, joka toisin jaotettuna muodostaa tilaamiskehotuksen VARAA SE.
VIPANNEET ROVON KÄÄNTÄEN > LATINANTANEET (Joonas Anttila, IS Kovis). Latin antaminen on toisin sanoen rovon vippaaminen; ja tässä muodossa sana yhtyy myös kääntämistä merkitsevään latinantaa-verbiin.
”PIPARI” (kuvana) > PIPI (Riku Rosenvall, IS Kovis). PIPARI on jaoteltuna PI-PARI. PI-PARI on PIPI.
Sanan eri merkityksillä leikittely
Sanaseppojen Sanaristikkotermistössä tämän tyyppisistä vihjeistä käytetään nimityksiä ”homonyymivihje” ja ”kompa”. Kompa ja homonyymivihje ovat siinä mielessä vähän eri asia, että homonyymivihje on kovisristikoissa luonteeltaan aina kompa, mutta kompa ei ole aina luonteeltaan homonyymi.
AIDANTEKIJÄ > VERDI (Sanaristikkotermistö, Sanasepot). Tässä kompa ei ole homonyymi, vaan idea on vain harhauttaa ratkojan ajatuksen väärään suuntaan. Vihjeessä on sikäli pieni tekninen ongelma. Ratkaisusanalle VERDI vihjeen sanat pitäisi kirjoittaa erikseen, mutta pienet tahalliset loogisessa mielessä väärin kirjoitukset sallittaneen harhautteina. Saman tapaisia vihjeitä löytyy muitakin. Kritisoin vihjeitystapaa blogikirjoituksen 9/2018 päiväkirjaosuudessa.
Kompa ei ole mikään erillinen vihjetyyppi vaan se ennemminkin vain kuvaa kovisvihjeiden yleisluonnetta. Kompaelementti saattaa kovisristikoissa oikeastaan sisältyä mihin tahansa vihjetyyppiin, koska tarkoituksena on usein harhauttaa ajatuksen ensin väärille urille. Esim. ominai(suu)svihje saattaa olla kompaluonteinen. Osa erikseen luettelemistani vihjetyypeistä olisi voinut laittaa kategorian ”kompa” alaiseksi, mutta olen listannut ne erikseen, koska kyseessä on muistilista, jonka tarkoitus auttaa huomaamaan erityylisiä kompia.
Muut Sanaseppojen Sanaristikkotermistön kohdan ”kompa” esimerkit ovat saman kaltaisia kuin alla olevat itse keräämäni esimerkit.
”PUNASILMÄISTÄ KALAA” > SÄRKEÄ > PIRSTOA (Antti Skyttä, IS Kovis). Näissä yleensä on sitaatit, huutomerkki ja/tai kysymysmerkki antamassa vinkkiä siitä, että leikitään sanojen merkityksillä (sanat ovat tällöin toistensa homonyymejä). Sanan synonyymi tai siihen liittyvä assosiaatio liittyy ratkaisusanaan, mutta itse vihjeellä ei ole suoraa yhteyttä ratkaisusanaan.
-LINDISTÄ > MATELU (Erkki Vuokila, IS Kovis). Liittyy Kai Lindiin. Lindistä = Kaista. Ratkaisusana MATELU on yhdyssanan MATELUKAISTA alkupuoli. Yleensä tämän tyyppisiin vihjeisiin laitetaan lainausmerkit tai huutomerkki.
TÄTÄ SOOLONA > AARI (Antti Skyttä, IS Kovis). Saman tapainen sanaleikki, mutta tässä sanaleikki liittyy sana taivutusmuotoihin. Ratkaisusanalla ei ole kahta merkitystä, mutta ratkaisusanan partitiivilla on. Tämä on AARI, tätä on AARIA (eli soololaulu).
NÄIDEN VUOREN > TEET (Joonas Anttila, IS Kovis). Teet on monikon genetiivissä teiden, ja Teide on tulivuori Teneriffalla.
Eräänlaista sanan merkityksillä leikittelyä on myös possessiivisuffiksien käyttö, mutta laitoin tämän asian omaksi kohdakseen, josta on pääsivulla yksi esimerkki ja muita sivulla Muiden vihjetyyppien lisäesimerkkejä.
Jaotelmat
Useasta osasta muodostuva sana, josta piilosanojen yhteydessä käytetään nimitystä ”jaotelma”. Erona yhdyssanan jakamiseen eri osiin -tyyppisesssä sanaleikissä on se, että ratkaisusana koostuu mielivaltaisista pätkistä, jotka eivät osu yhdyssanan osien jakokohtiin. Sana, joka ei ole yhdyssana, voidaan koostaa useasta palasta.
XL KÄRKI EKA” > ISO + TOPI + A > ISOTOPIA (Erkki Vuokila, IS-Kovis).
Piilosanatehtävässä vihje kaipaisi ns. suoran vihjeen, esim. muodossa ”Alkuaineella XL Kärki eka. (8)” vihje sopisi piilosanatehtävään. Sana voidaan lukea myös vihjeessä oikealta vasemmalle.
PANKKILUKU RUOTSISSA > OPTIO (Jari Keränen, IS Kovis). OP+TIO. Piiliksissä tyypilliseen tapaan mukana myös muun kuin suomenkielisiä sanaosioita. Sana muodostuu kahdesta osasta OP + LUKU RUOTSISSA = TIO.
PARAS ASTE IDÄSTÄ > OSATA (Teemu Pallonen, IS Kovis). Tässä sana luetaan oikealta vasemmalle ja sana koostetaan kahdesta osasta. Lähtöosat A (= paras) + TASO > A(-)TASO. Koska ristikoissa ei tule väliviivaa vaan A-TASO kirjoitetaan yhteen, mistä syystä ATASO ei ole aivan normaali sana. Onko kyse varsinaisesti jaotelmasta, en osaa sanoa, mutta idea kuitenkin saman kaltainen kuin edellisissä esimerkeissä.
PEIPE ENNEN > LAILA (Ilmo Juhani Liljeroos, IS Kovis). Kyse on ymmärtääkseni siitä, että PE eli perjantai on ennen lauantaita eli LA. PE ja LA ova tuplana ja välissä vielä I-kirjain.
Reebustyylisiä jaotelmia:
Oikeastaan reebusvihje on tavallaan usein myös jaotelma, mutta kirjainten mukana on numeroita tai vihje esitetään pelkästään numeroin. Joitakin jaotelmavihjeitä voisi määritellä myös ns. reebuvihjeiksi, kuten seuraavia.
”kuva, jossa kuula, jonka edessä on kuvakortti n:o 12” > SEES (Antti Viitamäki, Suomen Kuvalehti). Tässä jaotelma on tehty kuvallisesti ikään kuin kuva-arvoituksena. Koska kuula ei näy kokonaan, se pitää ottaa mukaan katkaistuna eli KUUL. Korttipakan n:o 12 on ”AKKA”. Näistä muodostuu KUUL+AKKA = KUULAKKA = SEES.
RITSA ERITE KAIJA > YLIMAKEA (Erkki Vuokila, IS Kovis). Jaotelma osat ovat RITSA = Y + ERITE = LIMA + KAIJA = KEA. Reebusmaista tässä on se, että Ritsa on oikeastaan kuvallinen ilmaisu, sillä ritsa tulee ajatella ikään kuin kuvana Y-kirjaimesta. Näin se vastaa symbolien tai numeroiden käyttöä.
Takaisin pääartikkeliin.
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna