Sivun sisältö:
Hankinnan syyn
Tuli hankittua uudeksi tablet-laitteeksi laite, joka korvaa läppärin. OnePlus Pad 2. 12′ laite vastaa näppiksen kanssa miniläppäriä – tosin se on vain Android-läppärin korvike.
Hinta oli 499€ (sis. itse laitteen, pikalaturin ja kynän). Kyseessä oli laitteen osalta ennakkotilaustarjous ja saatavilla vain valmistajan verkkokaupasta. Jälkikäteen kävi ilmi, että hinnasta olisi voinut saada pois vielä 30€, mutta en osannut sitä hyödyntää.
Suurin piirtein samaan hintaan saisi 2022 mallisen n. 10 tuuman iPadin ja ensimmäisen sukupolven Apple Pencil -kynän (kynän, josta en pidä lainkaan).
Näppiksen tilasin muualta. Näppis lähetyskuluineen oli n. 115 €. Yhteishinnaksi muodostui 613 €.
Hinta kokonaisuudesta olisi Gigantissa ollut yht. 986 €.
Jos tablet-laite tai läppäri on menossa vanhaksi, tämä on hyvä vaihtoehto.
Minun oli joka tapauksessa pakko vaihtaa, sillä nykyiseen laitteeseen ei saa pian pankkiohjelmaa, sillä Android 8.0 tuki loppuu ensi vuoden alussa. Oli muutenkin syytä vaihtaa: akku on aika heikkokuntoinen, näytön lasi on rikki ja tietoturvapäivityksiä ei käyttöjärjestelmään saa.
Sanaristikoiden ratkonta laitteella
Tykkään ratkoa sanaristikoita piirrosohjelmissa.
Jos ei piirtele eikä ratko ristikoita kynää käyttäen tablet-laitteella, laite on ylihintainen. 200€ saa peruskäyttöön riittävän hyvän laitteen. Sellaisiin ei laitteeseen varta vasten tehtyä kynää saa. Ristikoita ratkoo kyllä varsin hyvin sormin piirtäenkin. 10 tuuman laite riittää sormin piirtelyyn varsin hyvin.
12′ kosketusnäyttö on sanaristikoiden ratkontaan optimaalinen. Ei liian pieni, muttei ei myöskään epäkäytännöllisen iso kulkeakseen kivasti mukana. Laitteen mittasuhde on 7:5, joten laite on pystysuunnassa kivan leveä ja toisaalta vaakasuunnassa se ei ole turhan matala. Ratkontaan kuvasuhde on optimaalinen.
Itse asiassa koko on minusta parempi kuin perinteisen ristikkolehden ja ehdottomasti miellyttävämmän kokoinen kuin sanomalehti. Ainoa haitta on se että pitää ottaa ristikosta kuvaruutukopio.
Laitteen resoluutio on niin korkea, että ristikkokuvat voi aina ottaa kuvaruutukaappauksista eikä PDF-tulostusta tarvitse käyttää.
IbisPaintX:llä tarjonta sujuu upeasti kynän kanssa erittäin paljon paperiratkontaa muistuttaen. Niin sanottu Palm rejection toimii osittain kynän kanssa. Käden laskeminen näytölle ei yleensä aiheuta ei-toivottuja pisteitä tai lyhyitä viivoja, mutta niiltä ei voi täysin välttyä. Tablet-hanska on siksi kynän kanssa suositeltava, jos haluaa laskea käden näytölle. Käden voi yrittää tukea myös vartaloon tai tukena voi käyttää kyynärpään alla isoa tyynyä. Tällöin kirjoittaminen muuttuu epämiellyttävämmäksi, sillä kynän kärki on kaukana kynän pitämiskohdasta. Kirjoitusjälki muuttuu epätarkemmaksi.
Kynä on muotoilultaan lyijykynää muistuttava, joten sekin luo samaa tuntua kuin ratkoisi ristikoita lyijykynällä. Kynä liikkuu näytöllä helpommin kuin kynä paperille, mutta kosketus tuntuma ei kuitenkaan ole liian liukas. Käsi liukuu kivasti näytöllä eikä käden liikuttaminen soittaa tekstiä, kuten voi tapahtua paperille kirjoitettaessa. Ylipäätänsä tablet-hanska kanssa kirjoittaminen on miellyttävämpää, nopeampaa ja helpompaa kuin millään tavallisella kynällä paperille. Kynä on myös miellyttävämpi kuin aiemmin käyttämäni tai testaamani digikynät. Ärsyttävää on vain itse hanskan tarve. Oikein kivaa puolestaan on se että kynän saa laitteen sivuun kiinni magneettisesti, kun sitä ei tarvitse.
Haittapuolena kirjoittamisesta kuuluu pieni napsuminen, mikä saattaa olla ärsyttävää joko itselle tai vieressä olijoille.
Sorminkin on melko kiva kirjoittaa, jos tablet-hanskaa ei ole ostanut/tehnyt ja pienet ylimääräiset pisteet/viivat tai kynän ääni ärsyttävät.
Ristikko näkyy varsin suurena, joten siinäkin suhteessa ratkonta on hyvin lähellä paperilla ratkomista.
Kuvaruutukaappaukseen ei tarvitse koskea, koska näytön resoluutio näyttää ristikon lähes niin hyvänä kuin se on mahdollista (3000 x 2120 pikseliä). Se on hieman suurempi kuin hieman isommassa iPad Pro 12,9 laitteessa (2732 x 2048).
Hiuksen hienolla heikkenemisellä voi olla merkitystä vain silloin, kun vihjekuva on huonolaatuinen. Laite pystyy vaivatta käsittelemään isoja kuvia, joten kuvista ei ole välttämätöntä leikata ylimääräisiä pois.
Alla on kuvaparit, jossa kuvat näkyvät n. 3 cm. kokoisina ruudulla. Oikeanpuoleiset kuva on IS:n verkkosivuilla suurennettuja ja vasemmanpuoleiset Magmassa. Ylemmät kuvat eivät olleet normaalikokoisina aivan tarkkoja vaan ne olivat hieman ylipienennettyjä.
 | |
 |  |
IbisPaintX:llä ruutukoko on n. 9 mm tilanteessa, jossa tavanomaisen muotoinen ristikko näkyy kokonaisena (kuvan klikkaaminen avaa sen uuteen välilehteen).
Magmassa ongelmana on se, että kosketuseleet (touch gestures) eivät toimi. Ilman näppäimistöä kosketuseleet ovat ainoa tapa poistaa näkyvistä Magman käyttöliittymä. Ristikkoa ei saa näkymään aivan yhtä isona kuin IbisPaintX:ssä.
Kun tavanomaisen muotoinen ristikko näkyy kokonaisena ruutukooksi saa Magmassa kokoruutunäyttötilassa n. 8 mm, joten ristikkoa voi ratkoa siinäkin kokonaisena (jos Magman käyttöliittymän saisi piiloon, ruutukooksi saisi n. 9 mm).
Magmassa pystysuuntaisen Suomen Kuvalehden piilosanatehtävän voi ratkoa miellyttävästi niin, että sekä ruudukko että vihjeet ovat esillä. Ruutukooksi jää n. 0,7×0,7 cm. Laite vaakasuuntaan laitettuna IS:n piiliksen ruutukooksi jää n. 0,8×0,8 cm. IbisPaintX:ssä ruutukoot olisivat hieman suurempia. Pienemmällä laitteella ruutukoot olisivat jääneet vastaavissa tilanteissa epämiellyttävän pieniksi. Miellyttävä ruutukoko edellytti ristikon siirtelyä.
Jotta ristikkoa olisi kiva ratkoa, sitä pitää kallistaa, esim. alla olevaan tyyliin (kuvan klikkaaminen avaa sen uuteen välilehteen).
Koska kuvaa voi kallistaa, ristikon saa miellyttävämpään kulmaan kuin paperiristikon samalla kun laite on tukevasti tuettu vartaloon. Toki paperilehdenkin voi asettaa vinoon, mutta se ei ole yhtä tukeva. Ristikon ratkonta sohvalla istuen ja ristikko reisien päällä, on taatusti miellyttävämpää tablet-laitteen kanssa kuin paperiristikon kanssa. Paperiristikko kaipaisi kovan alustan, jotta ristikko ei ikävällä tavalla eläisi. Paperiristikkoa olisi hankala asettaa miellyttävimpään mahdolliseen kulmaan.
Näppäimistöllä kirjoittaminen, lehtien lukeminen ja muu käyttö
Kommentteja ajatellen on selaimessa oikoluku. Kaikkia sanoja se ei tosin tunne. Kynällä kosketusnäytöllä tulee vähemmän virheitä, mutta kirjoittamisesta kuuluu napsutusta, jota kaikki eivät siedä. Napsutus on käytännössä äänekkäämpää kuin kirjaimia piirrettäessä. Jos ei käytä näppäimistöä, pitää käyttää sormia – ainakin, jos joku, joka ei siedä napsutusta, on vieressä.
Laitteen omalla kynällä ei ole kiva kirjoittaa kommentteja. Tavanomaisella kosketusnäyttökynällä on mukavampi kirjoittaa. Liimasin siihen kaksi magneettia. Niiden avulla kynän voi laittaa laitteen kylkeen näppäimistön kiinnitykseen tarkoitettuja laitteen magneettiin tarttuvaa kylkeä hyödyntäen. Vanha näytönsuoja riitti uudellekin tablet-laitteelle (vastakkaisella puolella on laitteeseen lisäosana tarjottu kynä).
Ks. kuva Google Drivesta. Kuvassa näkyvä lisäkynä tulee poistaa, kun ottaa fyysisen näppäimistön käyttöön. Yllä olevaa suojakuorta käytän lähinnä matkoilla, jos en ota fyysistä näppäimistöä mukaan.
Fyysisen näppiksen kanssa kirjainten kirjoittamiseen tarkoitetut näppäimet ovat 92% normaalin tietokoneen tai läppärin kirjainten koosta. Näppäimet ovat läppärin näppäinten kaltaiset, joten laitteella kirjoittaa melkein kuin tavanomaisella läppärillä. Android-pohjaista miniläppäriä laite vastannee varsin hyvin.
Kirjoittamisen apupalkki (kuva alla) on oletuksena liian alhaalla, mutta sen saa siirrettyä ylemmäksi.
Virtuaalinäppäintä tarvitsee aina välillä sellaisten merkkien kirjoittamiseen, joita ei fyysiseltä näppäimistöltä löydy. Näppäimistökuvakkeella tai Ctrl-Alt-K-näppäinyhdistelmällä saa virtuaalinäppäimistön väliaikaisesti esille.
Läppäriin verrattuna fyysisestä näppäimistöstä oikealta puolen puuttuu tietyt näppäimet. Tyttäreni vanhassa läppärissä on oikealla Home, PgUp, PgDn ja End, jotka tablet-laitteen näppäimistöltä puuttuvat. Niistä Home ja End puute on harmillinen, sillä niillä pääsee kivasti sivun alkuun ja loppuun.
Funktionäppäimiäkään ei ole vaan niiden paikalla on erityistoimintoja, esim. näytön kirkkauden säätö. Funktionäppäimiä ei tosin ole tyttäreni vanhassa läppärissäkään. Kosketuslevy on iso. Siitä on melkein enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä sitä helposti koskee vahingossa. Sen saa myös pois käytöstä.
Laitteelle on läppärille suunniteltu alusta, joka toimii tablet-laitteenkin kanssa kivasti kun käyttää fyysistä näppäimistöä. Tein alustaan joitakin muutoksia. Kiinteä tuki mahdollistaa laitteen asettamisen myös pystysuoraan.
- Laitoin kiinteän tuen näytölle – kyllästyin siihen, että kuoren tukea piti avata ja sulkea.
- Poistin alkuperäisen täytteen ja korvasin sen vaahtomuovitäytteellä, johon tein syvennyksen laitteelle.
- Pienensin hieman alustaa keskeltä alareunasta.
- Lisäsin kynätelineen vasempaan reunaan.
Katso kuvat Google Drivesta.
- Muutettu alusta – tyhjä.
- Muutettu alusta, jossa on näppäimistö – telakka.
- Laite laitettuna muutetulle alustalle – kuin läppäri (tässä on tekstiselitykset).
- Laite pystysuorassa telineellä.
12 tuuman näytöllä on varsin kiva lukea nettilehtiä. Isompi näyttö olisi epäkäytännöllinen matkoilla. Esim. MTV uutiset näkyy laite pystysuunnassa hieman kapeana. Laite vaakasuuntaan käännettynä korkeus jää miellyttäväksi. Näköislehtiä joutuu suurentamaan.
Tablet-laite on kivan kokoinen digitaiteen tekemiseen. Itse joskus piirtelen.
Muuta käyttöä ei minulla ole kuin satunnaisesti. Laitteen teknisiin ominaisuuksiin kannattaa tutustua muilta sivuilta.
Aiheeseen liittyviä sivuja muualla:
- Suomimobiili (testi).
- IOTech (kokeilu).
- Matkapuhelinfoorumi (arvostelu).