- Tämä aihe sisältää 4 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 2.8.2026 17:17
toimesta.
- Kommentit
Olen käsitellyt Suomi24:ssä laajasti sitä, että Sanoma-konsernin julkaisemien ristikoiden laatu putoaa erityisesti mobiiliversiossa. Säikeessä Kuvitusdemoja olen ottanut Sanoman sanomalehdissä julkaistujen ristikoiden ongelmia.
Mobiliiselaimen saa toimimaan tietokonesivusto-moodissa. Sen kautta saa paljon laadukkaampia ristikoita ratkottavakseen.
Tietokoneversioidenkaan laatu ei ole paras mahdollinen. Kuva ja teksti ovat varsin laadukkaita, mutta ristikoiden ruudukot eivät ole niin laadukkaita kuin ne voisivat olla. Nimitän epämääräisesti harmaan eri sävyihin rikkoutunutta ruudukkoa haamuruudukoksi – se on vain kalpea haamu siitä ruudukosta, jonka ristikon kuvittajat näkevät omalla tietokoneellaan.
Olen testannut oman demoni kanssa, miten oletettu printtiin tarkoitettu laadukas ristikko kärsii n. 130%, 53% ja 50% skaalauksissa. Kun vertasin tietokoneversion PDF-extract-ohjelmalla saatua oletetussa alkuperäisversiossa olevia ristikoita demoristikkooni, aina ristikoiden ruudukoiden laatu oli Sanoman tarjoamissa ristikoissa heikompi kuin mitä omassa demoristikossani.
Ongelma Helin, Tonin kuin Arto Kuivasen ristikoiden ruudukon epätarkkuuksissa verrattuna demoristikkoni ruudukoihin testaamillani 133%, 53% ja 50% skaalauksilla johtuu Geminin oletuksen mukaan siitä, että ruudukoita ei ole mitoitettu pikseleissä vaan printtimitoissa.
Huomautus. Geminin luoma päätelmä on vain oletus, sillä Gemini ei pääse käsiksi alkuperäisiin ristikoihin. Oletus perustuu siihen, että kun bittikarttana luotua täysin puhdasta ristikkodemoa suurennetaan tai pienennetään Sanoman järjestelmässä käytetyillä suhteilla, ristikon ruudukko ei muutu samalla lailla haamuruudukoksi, mitä Sanoman järjestelmässä ristikoille on käynyt.
Jos nykyisin haluaa saada hyvän näköisen lopputuloksen diginä, pitäisi mitoitus tehdä näytön mitoituksella, pikseleinä. Pikselit kyllä kääntyvät aivan riittävästi printin senttimetreiksi ja pisteiksi. Mutta printin senttimetrit ja pisteet eivät käänny pikseleiksi vaan pikselikäännös aiheuttaa enemmän tai vähemmän sitä, että ruudukko muuttuu haamuruudukoksi ja kuvien ääriviivat hieman kärsivät.
Ruudukon kuusivaiheinen maksituho: Miten priimasta tulee haamupuuroa Kun digitaalinen ristikko puretaan bittitasolla, ruudukon laadun romahdus mobiilinäytöllä ei ole mysteeri, vaan kuusivaiheisen ketjureaktion tulos:
1. Lähtökohta ja mitoitus (Vektori ➔ PNG): Jos ruudukon kokoa ei ole mitoitettu pikselintarkasti oikein, syntyy jo ensimmäisessä bittikarttamuunnoksessa valmiiksi pehmennettyä dataa. Mikäli ruudukko on mitoitettu printtimitoituksella, se muuntuu vektori -› PNG -käännöksessä rikkonaiseksi, ei välttämättä aivan haamuruudukoksi, mutta erittäin huonolle alulle jatkoskaalaukseen. Jos pikseleissä oikeinkin mitoitettu ruudukko on määritelty liian ohueksi, se ei kestä jatkoskaalauksia muuttumatta haamuruudukoksi.
2. Upotus master-sivulle: Kun ristikko upotetaan taittoon, automaatio skaalaa aineistoa. Jos skaalaus suhteessa leveyteen on esimerkiksi n. 1,3 (A4 – tabloid: 210 mm ➔ 280 mm), viivojen leveydet muuttuvat murtoluvuiksi, jolloin musta ydin alkaa hajota.
3. Kuvasuhteen särkyvyys: Jos automaatio venyttää sivua epäsuhtaisesti (kuten yhdessä ristikossa havaittu 106x107px ruudukko), neliöistä tulee suorakaiteita ja pysty- sekä vaakaviivat skaalautuvat eri kertoimilla. Toinen suunta voi säilyä mustana, kun toinen muuttuu harmaaksi.
4. Mobiiliversion jatkoskaalaus: Kun valmiiksi runnottu master-sivun ristikko puristetaan verkkosivulle tai sovellukseen sopivaksi, sille tehdään rajua jatkoskaalausta, laskelmieni mukaan n. 53-54%. Tämä epäsopiva suhde tuhoaa loputkin ehjät pikselit miltä tahansa alkuperäiseltä viivakoolta.
5. JPG-pakkaus: Julkaisujärjestelmän automaattinen JPG-pakkaus luo rujoja pakkausvirheitä ja suttuisia haamureunoja jo valmiiksi rikottujen viivojen ympärille.
6. Mobiiliselaimen pakotettu interpolointi: Android-selaimet (kuten Chrome mobiilitilassa) käyttävät oletuksena aina pehmennystä (anti-aliasing). Se toimii kuin ibisPaint X:n ”Interpolation on Zoom In”, eli se silottaa aiemman viiskohtaisen myllyn läpikäyneen aineiston lopullisesti pelkäksi haaleaksi eri harmaan sävyissä haahuilevaksi haamuruudukoksi.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.
Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)
- - - Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼Miten päästä eroon haamuruudukosta mahdollisimman hyvin.
- Ristikot mitoitetaan niin, että ne ajatellaan sijoitettavan ristikkoa hieman ristikkoa suurempaan laatikkoon. Optimaalista olisi, että ristikot tehtäisiin ilman paksuja reunoja, jolloin ristikoiden skaalaus säilyttäisi parhaiten ruudukon oikeissa mittasuhteissaan.
Ristikot voidaan tällöin upottaa mustaan laatikkoon, joka on esim. n. 8px isompi kuin ruudukko. Ristikon alle laitetaan puhdas valkoinen, ettei laatikon musta väri tule lävitse. Ongelma: jos vihjekuvat menevät ruudukon ulkopuolelle, niiden tulee olla läpinäkyviä. Mustaan laatikkoon laitettuna voi tulla reunaan valkoista ”kohinaa”.
Vaihtoehtoisesti laitetaan valkoiseen laatikkoon, jolloin ristikoilla on musta reunus valmiina. Tällöin ristikon kokonaiskoko tulisi olla pelivaran takia hieman pienempi kuin laatikon.
Käytetään sitten mustaa tai valkoista laatikkoa, on hyvä jättää pelivaraa, ettei ristikkoa tarvitse litistää/venyttää. Se, että ristikon raamit ja ristikoille hieman marginaalia mahdollisten rajojen ylittämisten takia, heikentää kuitenkin hieman ristikon nättiä skaalautuvuutta pienemmäksi. - Ristikoiden yhteyteen ei laiteta tekijätietoja tai mitään muutakaan tietoa vaan vain ristikko.
- Ristikko määritellään printtiversiolle pikselimitoituksella, jossa jokaisen ruun kokonaismitta on tasaluku, kun mitataan edellisen ruun reunaviivaan keskeltä seuraavan ruun reunaviivan keskelle, esim. jokainen ruutu on 124x124px.
- Ruudukon ääriviivan paksuudeksi 4px, jotta viiva skaalaantuu pienemmäksi hyvällä skaalaussuhteella.
- Sanoma käyttää tietokonesivustolla printtiin tarkoitettua ristikkoa sitä lainkaan skaalaamatta tai litistämättä/venyttämättä.
- Sanoma upottaa ristikon sivulle laatikkoon, jossa on pelivaraa (kuten alussa kuvattiin).
- Sanoma skaalaa ristikon mobiiliin printtiversiosta suhteessa 1:2 – edellyttää kyllä muutosta koko tuotantoprosessissa.
- Mobiiliversion 0-kerros laitetaan 0.png tai 0.webp, jossa webp on häviötön (lossless) tai vain kevyesti pakattu. Koska 0-kerros voisi tallentaa myös tekstin laadukkaana, tekstiä ei välttämättä ole tarvetta laittaa 1.png kerrokseen. 1.png-kerros on perusteltu, jos tekstistä saadaan jollakin muulla algoritmilla parempi lopputulos kuin Bicubicilla. Jos 0-taso on laadukas, tekstin tippuminen satunnaisesti 0-tasolle, ei olisi mikään katastrofi. Sivujen lukija asiaa tuskin huomaisi. Vihjetekstien tippuminen rankasti pakatulle 0.jpg-tasolle pudottaa laatua paljon.
Niin kauan kuin Sanaris (tai myös IS Ristikot) lähettää Sanomalle ristikoita vain printtiä ajatellen, printtimitoituksella ja printtiä ajatellen laitetulla ristikoiden ruudukoiden väliviivojen paksuuksilla, ei ole mahdollista päästä eroon digiristikoiden haamuviivoista. Toki myös Sanoman päässä tarvitaan muutoksia, mutta oikea suunnittelu lähtee aina siitä, että master-tason ristikot on tehty niin, että ne voivat toimia mahdollisimman hyvin sekä printtilehtiin että näytölle.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.
Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)
- - - Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼Seuraava kommenttini poistettiin Suomi24:stä:
Tuskin Heli Kärkkäinen tai Toni Pitkäläkään lähettävät ristikot kokonaan vektorimuotoisina. Tällöin ristikoiden ruudukot viimeistään pilataan Sanoman toimesta skaalauksilla. Todennäköisin pilaaja on yksinomaan Sanoma-konserni, mutta kun en ole Heli Kärkkäisen enkä Toni Pitkälän lähettämiä alkuperäisversioita nähnyt, en voi antaa synninpäästöä Tonille enkä Helille koskien tietokoneversiota. Mobiiliversiona Toni ja Helin ristikot eivät voisi toimiakaan siisteinä.
Tuo kommentti liittyy arveluihin, missä formaatissa Sanaris/Sanarisin työntekijät toimittavat aineiston Sanoma-konsernille.
Tietokoneen saamien PDF-tiedostojen sisältämien ristikoiden laatu ei ole täysin priimaa. Ymmärtääkseni PDF:ssä oleva kuva on sama, mikä on tietokoneen näytöllä näköislehden sivua katseltaessa. Heikentyneen laadun näkee ristikon ruudukosta. Koska joitakin ristikoita on litistetty/venytetty todennäköisin ongelman syy on Sanoman toiminta. Mutta koko prosessia ei pysty arvioimaan, koska käytössä ei ole Sanomalle lähetettyjä ristikoita.
Alla olevilla kuvilla voit tutkia, miten ristikon ruudukko käyttäytyy suurennettaessa. Voit suurentaa kuvia liukusäätimellä enimmillään kolmekymmentäkertaiseksi. Yhdellä sormella voit siirtää paikkaa, jota haluat tarkastella. Kuvan pitäisi siirtyä myös tietokoneen hiirellä tai läppärin kosketuslevyä käytettäessä.
Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat demo, jonka tarkoitus on kuvata sitä, millainen lopputulos olisi, jos kaikki kommentissa #38554 mainitut muutokset olisi toteutettu. Kahdessa ensimmäisessä kuvassa ristikko on 1:2 pienennetty alunperin 3880x2894px koosta kokoon 1940x1447px. Pienennys säilytti ruudukon viivat täydellisinä. Skaalaamaton ristikko oli hieman suurempi kuin minkä saa tietokoneen PDF:stä, mutta kuva oli samaa suuruusluokkaa
Alla 1:2 kuva raakatyylisenä (ruudukkoa eikä mitään muutakaan elementtiä ole pehmennetty; raakatyylinen skaalattu kuva ei ole optimaalinen tekstille ja kuville). Ruudukko ei pehmene, vaikka kuvaa suurentaa kolmekymmentäkertaiseksi.
Alla normaali kuva. Jos suurennat Androidilla, ruudukon reunat alkavat pehmentyä. Ruudukon ydin jää mustaksi ja reunoille tulee ”pehmennyshuntu” (antialiasing). Pehmennys tulee aivan viivan reunoille ja sitä voi pitää miellyttävänä.
Alla on demo se, mihin laatuun IS Extrassa voitaisiin mobiiliselaimelle tarkoitetulla versiolla maksimissaan nykyisellä toimintamallilla päästä. Kuvaa on skaalattu 53% arvolla. Pohjakerros on JPG ja päälliskerros on läpinäkyvä PNG. Tein pohjasta ja päälliskerroksesta omat kuvat, jotka kolmannessa kuvassa yhdistin ja tallensin PNG:nä, jotta laatu ei laskisi ja kuva olisi vertailukelpoinen aiempien kuvien kanssa. Kuvassa ei ole pehmenemisen estoa, joten se kuvaa sitä, että ristikkoa tutkitaan Android-selaimella sen normaalilla esittämistavalla.
Koska Android tekee aina selaimen mobiiliversiossa pehmennyksen, ei 53% versio hirveästi eroa 50% versiosta. 53% versiossa on demossani yllättävän selkeä musta. Mobiiliselaimen pehmennys sulauttaa ja keskiarvoistaa pieniä sävyeroja niin tehokkaasti, että silmä näkee molemmat skaalaukset käytännössä lähes yhtä tasaisina harmaasävyisinä viivoina. Tässä asiassa on kuitenkin otettava huomioon se, että ibisPaintX:ssä ei voi säätää pakkaustasoa eikä phjelma kerro, minkä tasoisia JPG-kuvia se luo. Pakkaustaso se voi olla alhaisempi kuin Sanoman mobiilisivun pohjakerroksessa. Tiedossa ei ole myöskään Sanoman käyttämää pakkaustasoa. Kuva ei siksi aivan tarkkaan kerro sitä, mikä voisi olla maksimaalinen laatu Sanoman nykyprosesseissa. 53% demokuva on vain suuntaa antava ja todellisuus voi olla karumpi.
Oikeasti 53% versio on alla olevan kuvan näköinen. Ruudukon viiva koostuu yleensä joko 1px mustasta ytimestä, jonka molemmin puolin on harmaa raita tai 2px mustasta raidasta ja 1px harmaasta raidasta. Joissakin tapauksissa on 2px musta viiva hyvin vaaleanharmain raidon viivan molemmin puolin.
Noiden kuvien tavoin pitäisi netissä julkaistavien ristikoiden käyttäytyä. Kuvien osalta esim. Toni Pitkälä luo laadukkaampia kuvia, sillä kuvat ovat vektorikuvia, jotka vasta viimevaiheessa rasteroidaan. Tekstit ovat netissä usein samaa tasoa, joten tekstivihjeiden osalta eroa ei juuri ole. Mutta ruudukon osalta tilanne on toinen. Netissä IS Extrassa ja monessa muussa digilehdessä ruudukot ovat valmiiksi harmaan eri sävyissä ja mobiiliin skaalaaminen vain lisää ruudukoiden epämääräisyyttä.
Heli Kärkkäisen ristikoiden tietokoneversioiden ruudukot eivät ole samalla lailla teräviä kuin minun 1:2 skaalatussa demoristikossa. Jos ruudukko olisi pikselimitoituksena oikein luotu ja Sanoma-konserni ei ristikkoa skaalaisi, ristikon ruudukon tulisi näkyä raakaversiona kaikilla suurennoksilla yhtenäisen mustana.
Alla näyte tietokoneversion ruudukosta raakaversiona, jollaisena se voi vanhoissa Windows-tietokoneissa näkyä. Kuva on leikattu PDF-tiedostosta PDF-extract-ohjelmalla saadusta kuvasta eikä kyseessä ole kuvaruutukopio. Oikeasti ”viiva” koostuu pääosin eri harmaan sävyissä olevista raidoista. Ruudukko on osittain jopa melko vaalean harmaa ja siellä täällä on 1-2px paksuisia mustia raitoja. Raitojen yhteiskorkeus/-leveys on yleensä 4px, paikoin 5px (ainakin sinisen rajoilla siellä täällä). Todellisuudessa yhtenäisen viivan sijaan kyseessä on ”raitaviidakko”.
Ruudukon ja sinisen välinen raja tuntuu paikka paikoin ”vuotavan”. Yleensä tällainen ”vuoto” liittyy JPG-kuvaan. Vuoto saattaa jopa viitata siihen, että tietokoneversionkin kuva on osittain JPG, mutta se on puristettu yhteen PNG-kuvan kanssa.
Ruudukon viivojen tason lasku näkyy paljon selvemmin sivujen mobiiliversioissa. Alla on näyte Heli Kärkkäisen mobiiliversion ruudukosta normaalisti näytettynä. Kuva on leikattu PDF-tiedostosta PDF-extract-ohjelmalla saadusta kuvasta eikä kyseessä ole kuvaruutukopio. Kuvaa suurennettaessa voi havaita, että ruudukko ei ole yhteneväisen värinen vaan sen väri vaihtelee vaalean harmaasta lähes mustaan. Ruudukon värisävyjen ero pistää välillä silmään, sillä tummimmat reunaviivat erottuvat haaleammista. Paikoitellen viiva on muuttunut ”haamuviivaksi”, joka vain haaleasti muistuttaa alkuperäistä terävää viivaa.
Suurin tuho mobiiliversion ruudukolle tulee Heli Kärkkäisen tapauksessa liian ohuesta alkuperäisen ristikon viivasta ja ainakin toisinaan Sanoman skaalauksista, jossa ristikkoa on venytetty/litistetty.
Alla on raakakuva, joka näyttää millaisia viivat oikeasti ovat kun kuvaa suurentaa paljon. Oikeasti ”viiva” koostuu pääosin eri harmaan sävyissä olevista raidoista. Ruudukko on osittain jopa hyvin vaalean harmaa ja siellä täällä on 1px paksuisia mustia raitoja. Raitojen yhteiskorkeus/-leveys on 2px tai 3px.
Arto Kuivasen ristikossa on vahvemmilla viivoilla tehdyt ruudukot. Otin niistäkin näytteet samalla tavalla kuin Kärkkäisen ristikosta eli PDF-extract-ohjelmalla saaduista kuvista näytteet leikkaamalla.
Jos tietokoneversiota katsoo piirrosohjelmalla, joka suurennettaessa pehmentää kuvaa, ruudukko näyttää lähes virheettömältä. Reunapehmennys tulee kyllä varsin laajalle alueelle, suuremmalle alueelle kuin 1:2-ristikossani. Kuva on mukana näytteessä siksi, että minusta kuvassa olisi saanut olla vahvemmat ääriviivat.
Alla olevassa kuvassa tietokoneversion kuva näkyy pehmennettynä, jonka kaltaisena sitä voi ratkoa ibisPaintX:ssä.
Todellisuudessa Arto Kuivasenkin tietokoneversion ruudukko koostuu raidoista. Ruudukon laatu on varsin kaukana 1:2-demoni ruudukon laadusta. Yhtenäistä mustaa on 2px tai 3px. Raitojen kokonaiskorkeus on yleensä 6px, paikoin 7px. Valkoisen, mustan ja keltaisen rajakohdassa on kuutta eri sävyä. Harmaa ja keltainen sekoittuvat tässäkin. Yhtenäisen viivan sijaan Kuivasenkin ristikossa kohdalla kyseessä on ”raitaviidakko”, joka normaalilla suurennoksella näyttää ratkottaessa yhtenäiseltä viivalta.
Ainakin laitteeni näyttää raakadatan moodissa tietokonesivusto, jos ottaa kuvaruutukopion eikä yhtään suurenna kuvaa. Tällöin selain jättää kuvan pehmentämättä ja paljastaa kuvan todellisen luonteen.
Raidoituksen voi havaita, jos ottaa suurentamattomasta kuvasta kuvaruutukopion, jota tarkastelee piirrosohjelmassa, jolla on mahdollista tarkastella kuvaa ilman pehmennystä (kuten ibisPaintX) tai yksinkertaisessa piirrosohjelmassa, joka ei pehmennä kuvaa lainkaan (jotkut Paint-ohjelmat).
Tosin riippuu laitteen näytön tarkkuudesta, tuleeko raidoitus esiin vai ei. Oma 3K laitteeni sen paljastaa, joku toinen laite ei. Mutta raidoituksen saa aina esille purkamalla PDF-tiedosto ja tarkastelemalla siitä saatua kuvaa.
Digilehdessä kuvan suurentaminen aktivoi pehmennyksen tietokonesivusto-moodissakin eikä ruudukon alkuperäinen raidallisuus tule näkyviin. Tietokonemoodissa pehmennys ei ole kuitenkaan mobiilityyliin luotua huntumaisen pehmeää värien vaihtumista vaan tietokonemoodissa selain jakaa väriä alkuperäistä useammiksi raidoksi. Alkuperäistä raitamäärää suurennoksesta ei siksi saa selville.
Tietokoneversiossa laatu pelastuu ratkonnalle erinomaiseksi ohjelmallisen pehmennyksen vuoksi, mikäli ohjelma on sellainen, joka pehmentää kuvaa automaattisesti. Tällöin tietokonesivustomoodin kautta saatua ristikkoa voi tarkastella erittäin paljon suurennettunakin. Ainakin ibisPaintX pehmentää kuvaa samaan tapaan kuin Chrome. Pehmennyksen saa ibisPaintX:ssä poiskin, jolloin lopputulos on sama kuin tämän kommentin raakakuvissa.
Mobiiliin siirryttäessä ei pehmennyskään enää kaikkea pelasta. Ristikossa on viivoja, joissa ei ole lainkaan täysin mustaa, mutta pehmennysautomatiikka säilyttää viivat silti melko tummina ja selkeinä muuttamatta niitä täysin harmaiksi ”haamuviivoiksi”. Viivojen yleisvärin erot eivät pistä silmään. Erityisesti mobiiliversio olisi kaivannut näytteessä olevaan kuvaan selkeämpiä ääriviivoja, sillä kuvasta on tullut hieman suttuinen. Kuvassa on lisäksi lähes kaikkialla JPG-suttua.
Alla raakaversio, josta näkee, millaiseksi Sanoman skaalaus ja JPG-pakkaus on ristikon ja sen ruudukon luonut. ”Viiva” koostuu yleensä joko 1px mustasta ytimestä (ympärillä keskiharmaat ja vaalean harmaat raidat) tai 2px tumman harmaasta raidasta, joiden ympärillä on keskiharmaita ja vaalean harmaita raitoja. Yhteiskorkeus/-leveys on yleensä 4px tai 5px.Vaikka selainten ja piirrosohjelmien pehmennysalgoritmit voivat pelastaa täydelliseltä rumuudelta, minusta parempi lopputulos tulee hallitulla pehmennyksellä täysin terävään viivaan. Jos viiva tuntuu täysin mustana liian hallitsevalta, viivan tummuutta voi hieman säätää absoluuttisesta mustasta harmaaseen päin.
Ristikoita tulostavatkin olisivat varmasti tyytyväisiä, jos saisivat hallitusti pehmennetyn ja sävytetyn ristikon.
[Huomautus laitteiden eroista liukusäätimen osalta:
- Android-laitteet: Työkalu toimii toivotulla tavalla ja paljastaa laatuerot parhaiten, sillä mobiilimoottorin oma pehmennys pysyy aktiivisena moodista riippumatta. Pehmennetty kuva näkyy siis samanlaisena Androidin sekä mobiili- että tietokoneversiossa.
- Vanhemmat Windows-laitteet: Selaimet eivät välttämättä käytä lainkaan automaattista pehmennystä. Tämän vuoksi ristikot saattavat näkyä niillä luonnostaan ”raakoina” ja terävinä.
- Uudet Windows-laitteet: liukusäädintä ei ole testattu uusissa Windows-laitteissa. Kuva saatetaan pehmentää portaittaisesti samaan tapaan kuin Android-laitteeni toimii tietokonemoodissa, jossa selain jakaa väriä useammiksi raidoksi. Jos niin käy, vertailu ei toimi halutulla tavalla uusissa Window-laitteissa.
- iPad- ja iOS-laitteet: Laitteiden tarkasta toimintatavasta tässä nimenomaisessa työkalussa ei ole varmuutta.
Liukusäätimen koodi on Gemini-tekoälyn luoma. Osaan kyllä jonkin verran itsekin koodata, mutta Geministä oli tämän kommentin toteutuksessa erittäin suuri apu. Kuvien raakaversioiden näyttäminen on toteutettu CSS:llä, jolla on pakotettu selaimen näyttämään kuvat ilman pehmennystä.]
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.
Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)
- - - Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼Päivitetty 18.7.2026.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.
Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)
- - - Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼Toni Pitkälä – ja ehkä joku muukin – on saattanut lähettää Sanomalle ristikon JPG-muodossa. Punaisen Pelikaanin maistiaisessa nimittäin PDF:stä paljastui JPG-fomaatilla oleva ristikkokuva.
JPG luo ristikoihin pakkausmörskää, miksi sitä ei pitäisi käyttää ristikoille. Jos kuka tahansa IS:lle ristikoita tekevä lähettää ristikot Sanomalle JPG-tiedostoina, Sanaris on törkeän välinpitämätön ristikoiden laadusta. Ristikot ovat jo lähetettäessä hekompilaatuisia kuin niiden pitäisi olla.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.
Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)
- - - Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼- Ristikot mitoitetaan niin, että ne ajatellaan sijoitettavan ristikkoa hieman ristikkoa suurempaan laatikkoon. Optimaalista olisi, että ristikot tehtäisiin ilman paksuja reunoja, jolloin ristikoiden skaalaus säilyttäisi parhaiten ruudukon oikeissa mittasuhteissaan.
 | - KLIKKAA ELOKUUN RISTIKKO UUTEEN VÄLILEHTEEN! (kaikki kuukauden ristikot) |
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna