Sanoman digiristikoiden laadun pudotus

[Tapio]

Olen käsitellyt Suomi24:ssä laajasti sitä, että Sanoma-konsernin julkaisemien ristikoiden laatu putoaa erityisesti mobiiliversiossa. Mobiliiselaimen saa toimimaan tietokonesivusto-moodissa. Sen kautta saa paljon laadukkaampia ristikoita ratkottavakseen.

Tietokoneversioidenkaan laatu ei ole paras mahdollinen. Kuva ja teksti ovat varsin laadukkaita, mutta ristikoiden ruudukot eivät ole niin laadukkaita kuin ne voisivat olla. Nimitän epämääräisesti harmaan eri sävyihin rikkoutunutta ruudukkoa haamuruudukoksi – se on vain kalpea haamu siitä ruudukosta, jonka ristikon kuvittajat näkevät omalla tietokoneellaan.

Olen testannut oman demoni kanssa, miten oletettu printtiin tarkoitettu laadukas ristikko kärsii n. 130%, 53% ja 50% skaalauksissa. Kun vertasin tietokoneversion PDF-extract-ohjelmalla saatua oletetussa alkuperäisversiossa olevia ristikoita demoristikkooni, aina ristikoiden ruudukoiden laatu oli Sanoman tarjoamissa ristikoissa heikompi kuin mitä omassa demoristikossani. 

Ongelma Helin, Tonin kuin Arto Kuivasen ristikoiden ruudukon epätarkkuuksissa verrattuna demoristikkoni ruudukoihin testaamillani 133%, 53% ja 50% skaalauksilla johtuu Geminin oletuksen mukaan siitä, että ruudukoita ei ole mitoitettu pikseleissä vaan printtimitoissa.

Huomautus. Geminin luoma päätelmä on vain oletus, sillä Gemini ei pääse käsiksi alkuperäisiin ristikoihin. Oletus perustuu siihen, että kun bittikarttana luotua täysin puhdasta ristikkodemoa suurennetaan tai pienennetään Sanoman järjestelmässä käytetyillä suhteilla, ristikon ruudukko ei muutu samalla lailla haamuruudukoksi, mitä Sanoman järjestelmässä ristikoille on käynyt.

Jos nykyisin haluaa saada hyvän näköisen lopputuloksen diginä, pitäisi mitoitus tehdä näytön mitoituksella, pikseleinä. Pikselit kyllä kääntyvät aivan riittävästi printin senttimetreiksi ja pisteiksi. Mutta printin senttimetrit ja pisteet eivät käänny pikseleiksi vaan pikselikäännös aiheuttaa enemmän tai vähemmän sitä, että ruudukko muuttuu haamuruudukoksi ja kuvien ääriviivat hieman kärsivät.

Ruudukon kuusivaiheinen maksituho: Miten priimasta tulee haamupuuroa Kun digitaalinen ristikko puretaan bittitasolla, ruudukon laadun romahdus mobiilinäytöllä ei ole mysteeri, vaan kuusivaiheisen ketjureaktion tulos:

1. Lähtökohta ja mitoitus (Vektori ➔ PNG): Jos ruudukon kokoa ei ole mitoitettu pikselintarkasti oikein, syntyy jo ensimmäisessä bittikarttamuunnoksessa valmiiksi pehmennettyä dataa. Mikäli ruudukko on mitoitettu printtimitoituksella, se muuntuu vektori -› PNG -käännöksessä rikkonaiseksi, ei välttämättä aivan haamuruudukoksi, mutta erittäin huonolle alulle jatkoskaalaukseen. Jos pikseleissä oikeinkin mitoitettu ruudukko on määritelty liian ohueksi, se ei kestä jatkoskaalauksia muuttumatta haamuruudukoksi.

2. Upotus master-sivulle: Kun ristikko upotetaan taittoon, automaatio skaalaa aineistoa. Jos skaalaus suhteessa leveyteen on esimerkiksi n. 1,3 (A4 – tabloid: 210 mm ➔ 280 mm), viivojen leveydet muuttuvat murtoluvuiksi, jolloin musta ydin alkaa hajota.

3. Kuvasuhteen särkyvyys: Jos automaatio venyttää sivua epäsuhtaisesti (kuten yhdessä ristikossa havaittu 106x107px ruudukko), neliöistä tulee suorakaiteita ja pysty- sekä vaakaviivat skaalautuvat eri kertoimilla. Toinen suunta voi säilyä mustana, kun toinen muuttuu harmaaksi.

4. Mobiiliversion jatkoskaalaus: Kun valmiiksi runnottu master-sivun ristikko puristetaan verkkosivulle tai sovellukseen sopivaksi, sille tehdään rajua jatkoskaalausta, laskelmieni mukaan n. 53-54%. Tämä epäsopiva suhde tuhoaa loputkin ehjät pikselit miltä tahansa alkuperäiseltä viivakoolta.

5. JPG-pakkaus: Julkaisujärjestelmän automaattinen JPG-pakkaus luo rujoja pakkausvirheitä ja suttuisia haamureunoja jo valmiiksi rikottujen viivojen ympärille.

6. Mobiiliselaimen pakotettu interpolointi: Android-selaimet (kuten Chrome mobiilitilassa) käyttävät oletuksena aina pehmennystä (anti-aliasing). Se toimii kuin ibisPaint X:n ”Interpolation on Zoom In”, eli se silottaa aiemman viiskohtaisen myllyn läpikäyneen aineiston lopullisesti pelkäksi haaleaksi eri harmaan sävyissä haahuilevaksi haamuruudukoksi.

Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.

Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)

- - -  Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼

[Tapio]

Miten päästä eroon haamuruudukosta mahdollisimman hyvin.

1. Ristikot mitoitetaan niin, että ne ajatellaan sijoitettavan ristikkoa hieman ristikkoa suurempaan laatikkoon. Optimaalista olisi, että ristikot tehtäisiin ilman paksuja reunoja, jolloin ristikoiden skaalaus säilyttäisi parhaiten ruudukon oikeissa mittasuhteissaan.
   Ristikot voidaan tällöin upottaa mustaan laatikkoon, joka on esim. n. 8px isompi kuin ruudukko. Ristikon alle laitetaan puhdas valkoinen, ettei laatikon musta väri tule lävitse. Ongelma: jos vihjekuvat menevät ruudukon ulkopuolelle, niiden tulee olla läpinäkyviä. Mustaan laatikkoon laitettuna voi tulla reunaan valkoista ”kohinaa”.
   Vaihtoehtoisesti laitetaan valkoiseen laatikkoon, jolloin ristikoilla on musta reunus valmiina. Tällöin ristikon kokonaiskoko tulisi olla pelivaran takia hieman pienempi kuin laatikon.
   Käytetään sitten mustaa tai valkoista laatikkoa, on hyvä jättää pelivaraa, ettei ristikkoa tarvitse litistää/venyttää. Se, että ristikon raamit ja ristikoille hieman marginaalia mahdollisten rajojen ylittämisten takia, heikentää kuitenkin hieman ristikon nättiä skaalautuvuutta pienemmäksi.
2. Ristikoiden yhteyteen ei laiteta tekijätietoja tai mitään muutakaan tietoa vaan vain ristikko.
3. Ristikko määritellään printtiversiolle pikselimitoituksella, jossa jokaisen ruun kokonaismitta on tasaluku, kun mitataan edellisen ruun reunaviivaan keskeltä seuraavan ruun reunaviivan keskelle, esim. jokainen ruutu on 124x124px.
4. Ruudukon ääriviivan paksuudeksi 4px, jotta viiva skaalaantuu pienemmäksi hyvällä skaalaussuhteella.
5. Sanoma käyttää tietokonesivustolla printtiin tarkoitettua ristikkoa sitä lainkaan skaalaamatta tai litistämättä/venyttämättä.
6. Sanoma upottaa ristikon sivulle laatikkoon, jossa on pelivaraa (kuten alussa kuvattiin).
7. Sanoma skaalaa ristikon mobiiliin printtiversiosta suhteessa 1:2 – edellyttää kyllä muutosta koko tuotantoprosessissa.
8. Mobiiliversion 0-kerros laitetaan 0.png tai 0.webp, jossa webp on häviötön (lossless) tai vain kevyesti pakattu. Koska 0-kerros voisi tallentaa myös tekstin laadukkaana, tekstiä ei välttämättä ole tarvetta laittaa 1.png kerrokseen. 1.png-kerros on perusteltu, jos tekstistä saadaan jollakin muulla algoritmilla parempi lopputulos kuin Bicubicilla. Jos 0-taso on laadukas, tekstin tippuminen satunnaisesti 0-tasolle, ei olisi mikään katastrofi. Sivujen lukija asiaa tuskin huomaisi. Vihjetekstien tippuminen rankasti pakatulle 0.jpg-tasolle pudottaa laatua paljon.

Niin kauan kuin Sanaris (tai myös IS Ristikot) lähettää Sanomalle ristikoita vain printtiä ajatellen, printtimitoituksella ja printtiä ajatellen laitetulla ristikoiden ruudukoiden väliviivojen paksuuksilla, ei ole mahdollista päästä eroon digiristikoiden haamuviivoista. Toki myös Sanoman päässä tarvitaan muutoksia, mutta oikea suunnittelu lähtee aina siitä, että master-tason ristikot on tehty niin, että ne voivat toimia mahdollisimman hyvin sekä printtilehtiin että näytölle. 

Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). SK, IS, Pelikaanit, Iisakki, muut julkaisut ja omat ristikot.

Tsättäile ristikostasi kanssani Magmassa (Tsätin ohjeet KATSO VIDEO)

- - -  Jos en ole paikalla, kokeile AI-työkaluja, joita löydät kommentointilomakkeen jälkeen valikosta Linkkisetti . - - -
🌼🌼🌼🌼🌼