- Tämä aihe sisältää 6 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 17.10.2024 09:35
toimesta.
- Kommentit
Apu-lehden fyysistä kokoa on pienennetty. Sen seurauksena lehdessä julkaistut ristikot ovat pienentyneet.
Aukeamaristikoissa ristikon molempia puoliskoja on kavennettu yhden ruudun verran. Korkeuskin on vähentynyt ja useimmat ristikot ovat yhden ruudun verran aiempia matalampia. Joissakin lehdissä on entinen ruutumäärä pystysuunnassa, mutta ruudut ovat tällöin madallettuja ja ne ovat siten hieman suorakaiteen muotoisia.
Ratkaisusanoille käytettävä ruutumäärä on pienentynyt joko n. 5% tai n. 10%, keskimäärin ehkä n. 8%.
Jos ristikossa on vastauslomakkeen levyinen kuva, ristikko näyttää toispuoleiselta. Asiaa voisi kompensoida kaventamalla vastauslomaketta.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Avun ristikoista on Sanarisin foorumissa nostettu esille myös pitkät ratkaisusanat, joita aukeamaristikkoon saa pidempinä kuin yhden sivun ristikkoon. Aukemaristikoissa laatijalla on kiusaus laittaa erittäin pitkiä ratkaisusanoja. Nykyisessä formaatissa maksimipituus voi olla kaksi ruutua pienempi kuin ennen.
Niistä kiistelevät Eki ja nimi. kp.
Eki:
Superverisusikuuvalokuvaesimerkin julkaisseen tahon päätoimittaja ja lehden asiakkaat joka kiittelivät juuri sitä ristikkoa, jota pidän parhaanani.
Mielestäni kyse on vain siitä, että Kielitoimisto ei pidä näin pitkiä sanoja normaalissa tekstissä hyvinä. Ristikoissa tilanne on sikäli eri, että ratkoja voi rauhassa pohtia sanan merkitystä.
Super… sisältö on mielestäni selkeä.
Tässä asiassa olen toisinaan samaa mieltä kuin Eki ratkaisusanan onnistuneisuudesta ja toisinaan olen kp:n kannalla, että ratkaisuna ei kunnolla toimi. Ratkaisusana voi olla teennäinen, sisällöltään vaikeasti hahmoteltava ja monitulkintainen. Mitään kategorista asennetta minulla ei ole vaan hyvyys tai huonous on tapauskohtainen asia. Kyse on myös mutusta, joten yksittäisen ratkaisusanan onnistuneisuudesta saa olla eri mieltä.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Esille on nostettu Kielitoimiston erään henkilön mielipide:
Kyse on siis Apu lehdessä oleva yhdyssana. JÄRVENRANTANÄKYMÄVALOKUVA
VS: järvenrantanäkymävalokuva
Kotus_laatikko_kielineuvonta
28.8.2024 ’klo’ 17.26 (7 päivää sitten)
Heihyvin muodostettuna tuota huomaamaanne sanaa ei voi pitää, sillä muodosteen osina olevat sanat näkymä ja valokuva ikään kuin törmäävät toistensa merkityksiin ja rooliin kovin pitkäksi venähtäneessä yhdyssanasssa. Voisi sanoa esim.
valokuva järvenrantanäkymästä
tai vielä paremmin
järvenrantanäkymästä otettu valokuva
mutta ei oikein noin kaiken pitkään yhdyssanaan mahduttaen. Yhdyssanoissakin on kuitenkin paljon tilapäisiä ja myös sellaisiksi jääviä muodosteita, joita ei varsinaisesti täysin kielenvastaisina voi pitää, ainoastaan vähemmän toimivasti muodostettuina.
Petri Lauerma
Kielitoimiston neuvonta
Kotimaisten kielten keskus
Minusta olennaista tuossa on sanat ”sanat näkymä ja valokuva ikään kuin törmäävät toistensa merkityksiin”. Kirjoittaja piti siis sisällöllisesti yhdyssanaa vähän huonona.
Mutta tällöin kyllä myös ”valokuva järvenrantanäkymästä” olisi sisällöllisesti huono, sillä sama törmäys siitäkin pitäisi syntyä.
Näkymä on useimmiten paljon laajempi asia kuin kuin mitä maan pinnan tasosta otettu valokuva voi tavoittaa. Valokuva tavoittaa maan tasolla vain sektorin, mutta näkymä kattaa tietyissä ympäristöissä 360 astetta maisemaa, kuten tunturin laelta avautuva näkymä. Sellaisesta näkymästä ei voi ottaa valokuvaa, mutta valokuva voi maisemaa jossakin määrin kuvata. Pääkuvana oli maan tasosta otettu valokuva rantamaisemasta. Siinä valokuva ja silmin nähtävissä oleva näkymä ei niin paljon eroa toisistaan kuin tunturin laelta koettava näkymä.
Taivaalta kyllä voi ajatella saavansa valokuvana näkymän tietystä kohteesta, toki ei sitä näkymää, mitä silmä näkee.
Pitkiä sanoja Kielitoimiston työntekijä ei täysin vääränä pitänyt vaan vain vähemmän toimivina. Ristikoissa toimivuus ei ole samalla lailla olennaista kuin tavallisessa tekstissä, sillä ratkojalla on aikaa merkitystä miettiä – kovin kankea ilmaisu ei siti ristikossakaan ole ihanne. Ristikoissa on varsin kökköjäkin itse luotuja yhdyssanoja.
Eki kirjoittaa:
Kp, ihmiset ovat nyt ihan vilpittömästi sitä mieltä, että tuo on kelpaava yhdyssana. Hyvänä sitä ei tarvitse pitää, jos ei pidä. Ei ”valokuva näkymästä” ole sen kummempi kuin ”näkymävalokuva”, tämä väite kumosi asiantuntijan keskeisen väitteen
Siinä Eki on mielestäni täysin oikeassa.
Mielestäni valokuva näkymästä tai näkymävalokuva ovat mielestäni kumpikin varsin ristiriitaisia tekeleitä.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Iso S Sanarisin foorumissa käsittelee asiaa osuvasti
151. iso SLainaa6.9.2024 klo 10:19Eiköhän työntekijä tarkoita sitä, että näkymä ja valokuva tarkoittavat tuossa yhteydessä suunnilleen samaa asiaa, eli sanassa on toistoa. Riittäisi järvenrantanäkymä, kun silmällä näkee että kyseessä on valokuva eikä piirros. Vaan kun ristikossa ei riittänyt, kun laatija halusi sanan riittävän reunaan asti. Visuaalisesti perusteltu halu.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Avussa Jaana Wahlstömin yhden tähden ristikossa oli vaikeampiin ristikoihin yleensä kuuluvia kirjainkikkailuja. Minusta helppoihin ristikoihin eivät kirjainkikkailut kuulu lainkaan.
Erkki Vuokikla ei merkinnältään kahden tähden ristikoissa kirjainkikkailuja käytä, Eki kaksipalloisiin kirjainkikkailuja voisi laittaa, mutta minusta ei Wahlstömin yksipalloisiin. Monesti pallotukset voisi vaihtaa Wahlströmin ja Vuokilan välillä.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Eki on kokemukseni mukaan vaikeuttanut laatimiaan ristikoita. Apu 40 Ekin laatima ristikko ei ollut muutaman viikon tapaisesti läpikirjoitettava vaan ristikkoa sai tosissaan pohtia. Edellinenkin Eki laatima ristikko oli haastavampi kuin vaikka puoli vuotta sitten julkaistut Ekin laatimat ristikot.
Tarpeetonta kirjainjekkuilua ristikossa oli hieman. Vaikeutta voisi rakentaa muutenkin.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
No 42/2024 Ristikko 1 oli pehmis, vaikka merkintä oli kaksi palloa. Kaksipallousten vaijeutus saattoi olla vain väliaikaista ja kaikki ristikot ovat pehmiksiä. Kirjainkikkailuja ei ollut sen paremmin ristikko 1:ssä kuin ristikko 2:ssakaan.
Tosi hauskat pääkuvat Markku Mäkelältä.
RATKO MAALISKUUN TAPIO HUUHAA - JÄTTIPIILIS!
Kevään tuntua ilmassa!
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna