- Tämä aihe sisältää 4 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 7.1.2020 10:28
toimesta.
- Kommentit
Tämän säikeen tarkoitus on vain se, että voi kysyä satunnaisista ongelmista. Reuma 4/2019 ongelmaksi muodostui orkideasta johdettu ensimmäinen sana. Piilokirjaimen laitto menee arvailuksi, kun en tiedä, mistä etsiä hyvää orkideoiden nimiluetteloa.
Myöhempää tekstiä. Taitaapi olla sisäpiirin asia eli ei liity orkidean nimeen vaan erääseen liiton työntekijään. Sisäpiirillehän ristikko on tarkoitettu, joten ihan ok.
Metsälehden kryptosta on oudon paljon keskustelua. Ratkoin krypton. En ymmärrä Metsälehden krypton kritisointia. Vain yksi sana (erisnimi) on puhtaasti googlauksella tarkistettava – ja sillä todennäköisesti löydettykin, vaikka mistä sitä laatijan tietotasoa tuntee. Voihan Vuokila erisnimen entuudestaankin tuntea.
Eihän krypto visuaalisesti kaunis ole, mutta se on minusta ihan epäolennaista. Kirjaimistoa on käytetty loistavasti, mikä on minusta kryptoissa hyvin olennaista. Voi toki olla, että jossakin muualla krypton pitäisi näyttää paremmalta, mutta sekin on mielestäni epäolennaista.
No ilman pientä hälyä, en minäkään tätä olisi ratkonut, koska kryptot eivät kuulu suosikkitehtäviini. En edes aluperin vilassut kryptoon liittyvää säiettä, mutta virike vilaisuun tuli Suomi24:n eräästä kommentista. En tiennyt, mihin säikeseen kommentti liittyi, mutta katsoin viimeaikaisia säikeitä ja arvelin kommentin liittyvän Metsälehden kryptoon.
On tullut ilmi, että jotkut kustantajat asettavat krypton visuaaliselle muodolle tiukat rajat. Tällaisille kustantajille Vuokilan krypto ei kelpaisi. Jokainen kustantaja voi kuitenkin omat linjauksensa, sillä mitään yleispätevää sääntöä ole olemassa. Minusta visuaaliset ulkomuotoasiat ovat joka tapauksessa toissijaisia. Ainakin niistä pitäisi pystyä keskustelemaan sivistyneesti.
Viimekädessä tässä asiakkaan mielipide ratkaisee. Jos Metsälehden lukijat eivät yleisesti ottaen asiasta kritisoi, ei visuaalisessa mielessä vähän ruman näköisestä sommittelusta ole kenellekään mitään haittaa.
Minusta tässä on vähän samasta asiasta kyse kuin piilisten symmetrisyydestä. Suurin osa piiliksistä on täysin symmetrisiä ainakin yhden akselin suhteen, joskus useammankin akselin suhteen. Jotkut ovat vain puoliskoittain symmetrisiä, mutta koko ristikko ei ole symmetrinen. En ole löytänyt sääntöä, että piiliksen pitäisi olla symmetrinen. Löytyyköhän arkistosta yhtään piilistä, joka ei ole ainakin puoliskoittain symmetrinen?
Sanarisin ristikkoarkistosta löytyy muutama täysin symmetrinen ristikko (esim. tämä). Ristikon laatijoista Heikki Luukkalalla on tapana sellaisia luoda. Viimeksi ratkoin Luukalalta erään vanhan SK:n ristikon. Siinä täydellisestä symmetriasta seurasi suuri joukko nelikirjaimisia sanoja. Tosin pystysuunnassa oli vastaavasti melko pitkiä sanoja. Mutta täysin symmetrinen rakenne kyllä toi merkittävän rajauksen sanojen käytölle. Kokonaisuus oli minusta huonompi kuin normaaliin tapaan laaditussa ristikossa, jossa ei pyritä symmetriaan.
Pitäisikö ristikoiden laatijoiden yleisesti ottaa oppia Luukkalalta ja pyrkiä samaan? Tuskin kukaan sitä vaatii keneltäkään. Toisinaan Vuokila pyrkii symmetriaan Metro-ristikoissa, joita löytyy runsaasti arkistosta. Ratkojan kannalta symmetrisyydellä ei ole merkitystä. Jos ratkojan kannalta lopputulos on ok, mikä siinä, jos laatija haluaa asettaa itselleen ylimääräisiä tavoitteita.
Ehkä kukaan ei kryptoissa täydellistä symmetriaa tavoittele, vaan kyse on vain siitä, että tyhjiä ruutuja ei ole samassa paikkaa paljon. Jos tavoitteena on, että on korkeintaan vain yksi tyhjä ruutu, silloin helposti sanojen pituudet jäävät varsin lyhyiksi. Piiliksissäkin on muutaman ruudun kokoisia aukkoja – tosin ei koskaan niin isoja kuin visuaalisista syistä kritisoidussa Vuokilan isossa kryptossa.
Visuaalisessa mielessä olen sitä mieltä, että kun ei sidota itseä liian tiukkoihin raameihin, lopputulos voi olla ratkojan kannalta parempi. Visuaalisessa mielessä hyvin epätasapainoinen lopputulos kyllä erityisesti kryptossa ja piiliksessä ja ns. höyryristikossa kyllä ottaisi silmään – kuvaristikossa mahdolliseen epätasapainoon ei niin helposti kiinnittäisi huomiota.
Mitä käytettyjen kirjainten lukumäärään tulee, en ymmärrä sitä, miksi Vuokila kirjoittaa:
Tekniikka ei netissä anna myöten yli 29 kirjainta!
Miksei anna? Sanarisin nettisovelluksessa on 31 kirjainta. Miksi ü ja Å¡ eivät olisi käyttökelposia? Tietokoneella en kyllä löytänyt tapaa, jolla kirjoittaa Å¡ (kopioin kirjaimen Kielitoimiston sivulta sanasta Å¡akki), koska tarvittavaa aksenttimerkkiä ei löydy näppäimistöltäni eikä varmaan monen muunkaan tietokonenäppäimistöltä. Tästä syystä Å¡ saisi jäädä kokonaan pois ja maksimäärä kirjaimia ylipäätänsä saisi olla 30.
Varsin hyvän kommentin on antanut nimimerkki iso S. Mitä kirjainten lukumäärään tulee, hän esittää seuraavan säännön:
jokaisen kryptossa käytetyn kirjaimen pitää esiintyä vähintään kahdesti, ja ainakin kerran niin että se ei ole piilokirjaimena, vaan kahden sanan risteyskohdassa.
Nimimerkki peter ilmaisee kirjainsäännön seuraavassa kommentissa näin:
Kirjain sääntö on, että sama kirjain esiintyy komessa sanassa.
Ensimmäinen kirjain risteävässä kohdassa. Että siis kaksi samaa kirjainta esiintyy näin.
Ja kolmas kirjain esiintyy jossain muussa sanassa.Tässä saattaa olla kustantajakohtaisia poikkeamia.
Nimimerkin iso S kommentti kannattaa muiltakin osin lukea.
Tuli kolmaskin ehdotus nimimerkiltä Jaska:
Krypton kunkin kirjaimen tulee esiintyä vähintään kolmessa sanassa, joista vähintään kahdessa keskenään risteävässä sanassa.
Minusta tuo ei ole hyvä. Voihan sama kirjain esiintyä kolmessa eri sanassa, joissa se on piilokirjaimena. Tällöin sama kirjain on sekä kolmessa eri sanassa että kolmessa eri paikassa. Koska kaikki kolme sanaa liittyvät saman kirjaimen osalta toisiinsa, tilanne on käytännössä sama kuin kirjaimet risteäisivät keskenään tavallisessa ristikossa. Pikemminkin asian voisi esittää niin, että saa olla risteävä sana:
Krypton kunkin kirjaimen tulee esiintyä vähintään kolmessa eri sanassa ja kahdessa eri paikassa. Toinen tilanteista saa täten olla sellainen, että sanat risteävät keskenään.
Näemmä Vuokilan mielestä tuo minun muotoilu ei kelpaisi. sillä hän kommentoi näin nimimerkin Jaska esittämää muotoilua:
Juuri näin. Aina pitää olla yksi risteävissä sanoissa. Joskus hyväksytään, että risteävissä sanoissa on kummassakin kaksi tuota kirjainta eli yhteensä kolme. Tässä sitten jo halotaan hiusta. olennaistahan tuossa säännössä on, ettei mitään kirjainta tarvitse alkaa arpoa tai että sitä on vain piilokirjaimissa hankalissa sanoissa.
Olkoon sitten niin, minulle ihan sama, kunhan toimitaan johdonmukaisesti.
[Kommentoin nyt asiaa omilla sivuillani, kun en voi kommentoida asiaa Sanarisin sivustolla. Olen pyytänyt palstan pitäjää s-postilla lukemaan kommenttini täältä. Tätä ei pidä tulkita toisen sivuston kommentoinnin ruotimisena, sillä Sanarisin sivuston keskustelu asiasta on täysin asiallista säikeessä Kryptojen säännöt ja yksityiskohdat.]
Vanhat vaikeat 5/19 Sanaseppo 4/2005 oli ehkä vihjeitä, jotka avautuvat vain sisäpiiriläisille.
MONILLA PALLOSEN RISTIKOIHIN > SIDE
Tämä tuotti ongelmia, mutta kaiketi kyse siitä, että jotkut tykkäävät kovasti Teemu Pallosen ristikoista, joten heillä on ”side” niihin.
Ajattelin kyllä tässä ihan muuta. Alla aiempia ajatuksia:
- Yleensä tämän tapaisessa vihjeessä on kyse siitä, että jos lisätään MON/MONI sanan alkuun tai loppuun, tulee toinen sana, tässä tapauksessa MON(I)SIDE tai SIDEMON(I). Noista ”moniside” on olemassa, mutta miten se liittyy Teemu Pallosen ristikoihin? Onko moniside jonkinlainen vihjetyyppi?
- Side on monoilla, ei monilla, joten sanan taivutus ei toimi.
VEKSELITAKAUS > AVALON
En mistään lähteestä löytänyt, että vekselitakauksesta käytetään tätä nimikettä. Mistä lähteestä tämä on otettu? Vekselitakaus on lähteissä joko aval tai avaali.
Vai pitääkö tämä lukea ikään kuin toteamuksena ajatusta ”vekselitakaus aval on”, jossa AVAL ON > AVALON. Vihjeessä vain ei ole mitään viitteitä siihen, että sanaan ”vekselitakaus” pitäisi lisätä jotain.
Lisäys 17.1.2020. Sain tiedon, että olin ymmärtänyt vihjeen oikein.
ILMESTYY 4.1.2006 > OHOI
Tämä on niin vanha juttu, etten löydä liittymäkohtaa netistä tähän tapahtumaan. Ohoi oli joskus lehti, mutta sitä ei enää julkaista. Ensimmäistä julkaisupäivää en löytänyt.
Lisäys 17.1.2020. Sain tiedon, että 4.1.2006 oli lehden ilmestymispäivä.
Vielä vähemmän minulla on mahdollisuus ymmärtää, kehen viitataan vihjeessä:
RISTIKKOPIIRTÄJÄ MÄKELÄN KAIMA
Lienee sisäpiiriä, koska Google-haulla ei löydy.
Lisäys 17.1.2020. Googlella ei löytynyt Markku Jotuni nimellä tunnettua henkilöä, mutta Markku Mäkelän ohella Pertti Mäkelä on ristikkopiirtäjä. Pertti Jotuni oli tunnettu tiedetoimittaja.
metalli-risti > KITA
Tämänkin kanssa tuli virhepäätelmä. Tämän tyypin vihjeitä kun ei enää tapaa lainkaan. Viiva tarkoittaa tässä puuttuvaa sanan osaa. Tämä ei ole moderni hirsipuuvihje, sillä ratkaisusana ei liity sisällöllisesti sanaan METALLIKITARISTI.
Aiempi päätelmä.
Kun tässä on väliviiva, kyseessä saattaisi olla kahden sanan yhdistelmä. K on erään metallin tunnus, mutta ITA ei liity mitenkään ristiin. Kitaristi on olemassa, mutta KITA ei ole metallia.
Oikein kiva tehtävä, eikä jäänyt kaivelemaan, vaikka parin vihjeen faktoja en löytänytkään.
Ratkoin tehtävää sekä nettisovelluksella että piirrosohjelmalla. Piirrosohjelmalla tehdyn ratkonnan tallensin Google Driveen.
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna