Ristikoiden kuvitus

Tyyppi: Yleiskeskustelu
  • Tämä aihe sisältää 15 vastaukset, 3 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 27.2.2020 17:07 Tapio_xTapio_x toimesta.
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #310 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Tässä säikeessä voi käydä yleistä keskustelua ristikoiden kuvituksestaMinua kiusaa toisinaan erittäin paljon ristikoiden kuvituksen huono laatu. Sitä käsittelen erityisesti blogikirjoituksessa Sanaristikkokritiikkiä (9/2018).

    Toisaalta olen kohdannut aivan loistavia ristikkokuvituksia, joista kerron blogisivustolla sivulla Mieleenjääneitä ristikkotapauksia (8/2018)

    Toivon, että muutkin jakasivat rehellisesti omia kokemuksiaan mielestään onnistuneista ja epäonnistuneista kuvituksista.

    Esimerkkinä otan SK 42/2019, laatija Pekka Joutsi.

    Joutsin ristikoissa häiritsee pääkuvan epätarkkuus. Vaikuttaa siltä, että pääkuvat ovat usein tahallisen epäselviä, sillä epäselviä pääkuvia on usein ollut Seutu-Sanomat-lehdessä julkaistuissa Joutsin laatimissa ristikoissa.

    Koska Seutu-Sanomissa pääkuvat ovat välillä todella huonolaatuisia, ajattelin, että asia liittyy paino-ongelmiin. Mutta kun samantasoinen kuva tuli Suomen Kuvalehden ristikkoon, kyse on tietoisesta valinnasta.

    Vaikuttaa siltä, että Joutsi hakee pääkuvien mustavalkoisuudella jonkinlaista nostalgisuutta. Ongelman tuottaa se, että kuvat määritellään kaksivärisiksi. Kun värikuva tai mustavalkokuva muutetaan kaksiväriseksi, menetetään suuri määrä informaatiota. Yksityiskohtia häviää paljon. Kuvat voivat muuttua niin viittelliseksi, että niistä on vaikea saada selvää.

    Toisinaan Joutsin ristikot käyttävät harmaasävykuvia, mikä on usein parempi asia.

    Ristikot ovat muuten olleet erittäin hyvin kuvitettuja. Joutsin omien piirrosten laatu on Joutsilla huippuluokkaa.

    PS. Muita Joutsin maakuntalehdissä julkaistuja ristikoita löytyy blogisivustoni sivulta Netin ilmaisristikoita. Etsi maininnat Pekka Joutsista.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #328 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Jos ajatellaan puhtaasti kuvituksen laatua, mielestäni ylivoimaisesti Suomen paras kuvittaja on Markku Mäkelä (käytettäköön hänestä jatkossa nimikirjaimia MM).  Hän on mielestäni paras seuraavista syistä:

    1. Kuvitus on aina selkeää. En muista kertaakaan tarvinneeni MM:n piirrosten kanssa suurennuslasia. Näyttöruudulla ristikko toimii ilman suurentamistakin. Mielestäni MM:llä on pettämätön taju siitä, minkä verran yksityiskohtia minkäkin kokoiseen kuvaan voi laittaa.
    2. Teksti on ilmeikästä ja selkeää. En ole tekstinkään suhteen koskaan tarvinnut suurennuslasia tai tekstiä olisi tarvinnut tarpeettomasti suurentaa näyttöruudulla. MM tosin kertoi joskus, että hän on joutunut lyhentämään laatijoiden tekstejä ja hän on joutunut jopa vihjeittämään itse uudestaan.
    3. Kuvitus on tuoretta, hauskaa ja ilmeikästä. Kuvituksessa ei ole liiallista kierrättämistä (onko sitä ollenkaan).
    4. Vihjeiden sijoittelu on yleensä tehty hyvin. Joillekin kuvittajille tyypillistä epäselvää sijoittelua ei ole tullut häiritsevällä tavalla esille yhtä ristikkoa lukuun ottamatta. Siinä kuvitus jatkui keskeytymättämänä virtana. Siinäkin yllättävän hyvin pystyi hahmottamaan, mikä vihje kuului millekin riville.

    MM:n heikkous on mielestäni tyylitajun satunnainen pettäminen – mutta tämä asia kuuluu eri keskusteluun enkä toivo tähän näkökulmaan liittyvää tyylikeskustelua tähän säikeeseen.

    Minusta MM on ristikoiden Mauri Kunnas mitä tulee kuvitukseen.

    Erityisen onnistunut MM:n tekemä kuvitus  Sanaseppo 1/03 s.16.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #1020 Vastaa
    kpKari Päivärinta
    Vieras
    ”Yllätys oli tuo kuvan koko.  Eipä ollut monta ratkaisusanaa”.
    Tuollainen oli Ekin sivuilla Mattiaksen kommentti,  joka poistettin.
    Minusta ihan turhaan. Kuva peittää neljänneksen koko ristikosta.
    Katsokaapa itse onko näin?
    #1025 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Kun ratkoin joskus Viitamäen kovista, siinä oli kerran melko suuri kuva – tuntui hieman fuskaukselta. Kovisristikossa oli poikkeuksellisen vähän ratkottavia sanoja.

    https://www.sanaristikot.net/ristikot/ristikko/index.php?mag=vhelpot&year=19&id=sup1903s

    Tuossa kuva on ottaa noin neljänneksen käytettävissä olevista ruuduista (oikeassa alareunassa on tyhjä alue, joka verottaa ruutujen määrää).

    Jos käytetään todella isoja pääkuvia ristikoissa, asiaa voisi verrata siihen, että myydään reikäleipää, jossa reikä on erityisen iso, mutta leipä myydään samaan hintaan kuin pienireikäinen leipä.

    Asian arvioiminen ei aina ole yksinkertaista, sillä asiakas on saattanut toivoa ristikkoon poikkeuksellisen isoa kuvaa. Tällöin iso kuva on OK.

    Ylisuuri kuva on paikallaan etusivuristikoissa visuaalisena huomion herättäjänä, mutta muualla tuntuu kyllä vähän huonolta.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #1026 Vastaa
    kpkp
    Osallistuja

    Muistan vuosia sitten, kun Suomeen oli tulemassa
    tosi suurilla kuvilla kuvaristikoita.
    Minäkin tein ainakin yhden sellaisen.
    Taisi idea tulla Ruotsista. Siis kuva peitti
    melkein puolet A4 kokoisesta ristikosta.
    -Onneksi moinen ristikko ei saanut kannatusta.
    Se olisi ollut ratkojien huijaamista. Laatijalla
    muuten tulisi olla kyky tehdä tuo kuva sopivan
    kokoiseksi. Ettei tulisi ratkojalle milloinkaan
    mieleen tietyn laatijan huijaavan häntä.
    Olisi surullista, jos laatisi ristikoita
    ihan turhaan. Kun kukaan ei ratko niitä.

    #1086 Vastaa
    kpkp
    Osallistuja

    https://www.sanaristikot.net/keskustelut/?id=10130
    Tässä linkissä Ilta Sanomien sivun kokoinen ristikko.
    Ristikon keskellä suuri kuva, joka melkein halkaisee
    ristikon kahtia. Minusta ylisuuri kuva, jolla huijataan
    ratkojaa. Jos ostaja ei ole nimenomaan ole pyytänyt
    laatijalta näin suurta kuvaa ja laatija laittaa
    tällaisen, toimintaa ei voi pitää hyvänä.

    #1100 Vastaa
    kpkp
    Osallistuja

    Tuossa IS kokosivun ristikossa pisti silmään sana:
    LIIKENTEENVALVONTAKAMERAVALOKUVA.
    On minun mielestä keinotekoinen. Tässä Kielitoimiston
    kommentti kyseisestä sanasta.
    Kielitoimisto vastasi näin:

    Hei!

    Näkisin, että yhdyssana on kyllä sinänsä suomea, koska se koostuu suomen sanoista ja on jokseenkin ymmärrettävä, vaikka tuskin käytössä sanaristikon ulkopuolella. Juttelin tästä Kielitoimiston sanakirjan toimittajien kanssa, jotka totesivat, että etenkin lopun -kameravalokuva on vähän kyseenalainen muodoste. Sana ei kokonaisuutena ole ns. idiomaattista suomea eli kielelle ominainen ja luonteva – yleensä sama asia ilmaistaneen useammalla sanalla.

    Hyvää kesän jatkoa!

    Henna Leskelä

    Kielitoimiston neuvonta

    Kotimaisten kielten keskus

    Eli näin. LIIKENTEENVALVONTAKAMERAN VALOKUVA.
    Jos laatija on jotain vitsin tynkää yrittänyt,
    kun pannut kaikki sanat yhteen, niin minä en
    näe sitä. Yhtä kaikki. Kielitoimisto tyrmäsi
    sanan.

    #1190 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Sinänsä osion VALOKUVA voi laittaa melkein mihin sanaan tahansa enkä sinänsä vastusta pitkiä yhdyssanoja.

    Mutta tässä tapauksessa siitä aiheutuu hämmennys. Tarkoitetaanko sanalla LIIKENTEENVALVONTAKAMERAVALOKUVA sitä kuvaa, jota kamera ottaa vai kuvaa, joka otetaan itse kamerasta.

    ______________

    Tarkennuksia. Laatijan yhdyssana tarkoittaa joko VALOKUVA LIIKENTEENVALVONTAKAMERASTA tai LIIKENNEVALVONTAKAMERAN OTTAMA VALOKUVA.

    Kun näkee ristikon, tietää kummasta asiasta on kyse, mutta puhekielessä kaksimerkityksellinen yhdyssana on ongelmallinen. Yhdyssanan idea on tarkentaa jotain käsitettä, ei aiheuttaa hämmennystä. Käyttäisiköhän kukaan tätä sanaa puhekielessä sen ongelmallisuuden vuoksi?

    En tässä säikeessä käsiteltyyn ratkaisusanaan olisi itse kiinnittänyt huomioita, sillä kovin ongelmallisena en olisi sitä pitänyt.

    Omalla tavallaan hauskoja pitkät ratkaisusanat ovat ja pääkuvalauseisiin erityisen sopivia.

    Kun laitetaan pitkä yhdyssana, sen luontevuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.

    Toki hieman ongelmallisia lyhyitäkin yhdyssanoja on olemassa, kuten KOIRAPORTTI, joten niissäkin konteksti ratkaisee merkityksen.

    ______________

    [Huomautus.  Tämä meni hieman säikeen aiheen sivusta, mutta koska liittyi tiettyyn ristikkokuvaan, asia oli varmaan syytä käsitellä tässä eikä jossakin toisessa enemmän vihjeiden sisältöön liittyvässä säikeessä.]

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #1193 Vastaa
    kpkp
    Osallistuja

    KP:n SELVENNYS
    Kielitoimistolta kysymään sanaan:LIIKENNEVALVONTAVALOKUVA.
    Kysyin sanaa mitään johdatteluja näin:

    Hei
    Pisti silmään ristikossa sana LIIKENTEENVALVONTAKAMERAVALOKUVA.
    Laatija on tunnettu ratkojien keskuudessa omituisista sana virityksistä.
    Onko tuo enää Suomen kieltä? Jos on niin millä perusteella?
    Vastausta jääden mielenkiinnolla odottamaan.

    Kielitoimisto (kuten ilmenee avauksestani) mutustelivat sanaa.
    Tulivat siihen tulokseen, ettei sana ole Suomea.
    Jos olisi ollut pienikin syy, että olisi ollut Suomea
    varmaan olisivat maininneet.

    #15420 Vastaa
    kpkp
    Osallistuja

    Pieni sananen vielä sanasta: LIIKENNEVALVONTAKAMERAVALOKUVA.
    Tarkensin kielitoimistolta. Sanoin mistä kuvasta tuo sana ristikkoon
    tulee. Alla se tarkennettu kysymys.

    Hei taas.

    Kysyin onko sana LIIKENTEENVALVONTAKAMERAVALOKUVA
    suomen kieltä. Vastasitte siihen varmaan oikein.

    No nyt tarkennan kysymystä, niin saadaan asia poiskuljeksemasta.
    Ristikossa oli kuva liikennevalvonta pöntöstä eli peltipoliisista.
    Ja siitä kuvasta lähti sana: LIIKENNEVALVONTAKAMERAVALOKUVA
    Minusta sana ei tullut yhtään paremmaksi. Kysyn, onko tämä nyt
    suomea? Jos on niin millä perusteella?
    Käänteissanakirjassa mikä minulla on, ei ole sanan valokuva eteen
    rakennettu mitään sanaa.

    Jään taas mielenkiinnolla odottamaan.

    Kari

    Ja sitten vastaus.

    Hei

    Olen samaa mieltä, että sana ei ainakaan parantunut. Viimeksi vastannutta kollegaani lainaten: sen osat ovat edelleen suomen sanoja ja kokonaisuuden voi jokseenkin ymmärtää, mutta se ei edelleenkään tunnu kovin luontevalta. Selkeämpää olisi puhua esimerkiksi ”liikennevalvontakameran valokuvasta” hajottaen sana useammaksi sanaksi. Kokonaisuuden voi kuitenkin sanoa olevan suomea, vaikkei luontevaa sellaista.

    Ystävällisin terveisin

    Tuulia Sinervo

    Kielitoimiston neuvonta

    Kotimaisten kielten keskus

    #15421 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

     Kokonaisuuden voi kuitenkin sanoa olevan suomea

    Laatija ei ole laatinut täysin virheellistä sanaa.

    vaikkei luontevaa sellaista

    Mielestäni esitetty kritiikki on oikeutettua, mutta poikkeuksellisen epäluontevana en osaa ratkaisusanaa pitää.

    Minusta on syytä kiinnittää huomiota luontevuuteen. Toisinaan pitkäkin yhdyssana on sangen luonteva, mutta toisinaan ei. Ilman mitään kielitieteellistä perusteluja:

    SUPERVERISUSIKUUVALOKUVAESIMERKKI

    tuntuu melko luontevalta yhdyssanalta. Vastaavan pituinen joku muu yhdyssana saattaisi tuntua teennäiseltä ja siten ”tökkiä”. Jos ratkojalle voi jäädä tunne, että ratkaisusana voisi ”tökkiä”, kannattaa miettiä, onko ratkaisusana hyvä. Mitään yleistä sääntöä ei voi laatia – tämä asia jää hieman mututuntumaksi.

    ____________

    Jälkikommentti 3.8.2019. Kuten jo aiemmin totetesin ristikon pitkän yhdyssanan ongelma on se, että se ei ole asiaa yksiselitteisesti selventävä ja olisi luontevampaa ilmaista asia useina sanoina. SUPER… sen sijaan jokainen osanen selventää kokonaisuutta, mistä syystä se minusta tuntuu luontevalta. Pitkä yhdyssana on mielestäni toimiva, jos jokainen osanen selventää kokonaisuutta ja kokonaisuus on luonteva. Tästä pitää mainita myös säikeessä Pitkät ratkaisusanat. Jos asiasta on vielä keskustelua, toivon sen käytävän toisessa säikeessä.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #17146 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Mitä itse kuvitukseen tulee, ihmettelen, miten ihmeessä ihmiset sietävät Aulis Lehdon hirveän huonolaatuista kuvitusta. Iisakin ristikoiden eräässä klassikossa Lehdon kuvitus oli kohtalaisen toimivaa. Vanhoista Iisakin ristikoista jäi laatijasta positiivinen vaikutelma.

    Mutta nyt Iisakin ristikoiden ostajat alkavat olla aika tyytymättömiä laatijan kuvitukseen. Eikö Lehdolta mitenkään voi vaatia parempaa kuvituksen laatua?

    Itse en ole kuin muutaman Hesarin ristikon ratkonut. Huonon visuaalisen laadun takia ratkonta ei kiinnosta, vaikka ratkaisusanat niissä muutamassa ristikoissa ovat olleet melko kelvollisia. 

    Toki joku pitääkin siitä, että kuvat ovat laadullisesti joskus erittäin heikkolaatuisia. Tällöin ne ovat kuin vaikeita tekstivihjeitä, joista vasta jälkikäteen saa tolkun. En vain itse pidä ajatuksesta ristikoiden vaikeuttamisesta tahallisen heikkolaatuisia kuvia käyttäen.

    Juha Hyvönen on käyttänyt iät ajat moniselitteisiä kuvia ristikon vaikeuttamiseksi. Kuvat itsessään ovat siistejä. Kokonaisuus on visuaalisesti yksinkertainen ja hallittu.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #17215 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Sanariksen tuottamissa ristikoissa on yleensä varsin laadukas kuvitus. Kuvittajista mielestäni vain P. J. Manninen ansaitsee hieman arvostelua, koska kuvat ja tekstit ovat toisinaan epäselviä eikä mielestäni kuvituksen taso ole aina 9-10 luokkaa. Näin on kyse varsinkin Metro-ristikoiden kohdalla.

    Jotkut Sanariksen laatijat kuvittavat ristikkonsa itse, jolloin laatu ei aina yllä sellaisten ristikoiden tasolle, joilla on omat kuvittajat.

    Jos ajatellaan vain piirrosten ja valokuvien teknistä laatua, ehkä laadukkain kuvitus on Apu-lehdessä. Markku Mäkelän kuvituksen ohella myös Pertti Mäkelän kuvitus on hyvin laadukasta.

    Kuvitus on melkein aina poikkeuksetta kiitettävällä tasolla. P. A. Mannisen värillinen kuvituskin on yleensä kiitettävää tasoa.

    IS Ristikoiden ET-lehden kuvitus jää reilusti Apu-lehden tasosta. 

    Muutamia Kari Päivärinnan kuvittamia ristikoita olen ratkonut. Kuvitus on varsin laadukasta. Eräässä oli erittäin laadukas pääkuvan piirros, jossa oli juhannussalko. Mutta pientä epäyhtenäisyyden vaikutelmaa ristikoissa oli, sillä kaikki piirrokset eivät edustaneet samaa tyyliä. Siksi kuvitus jää minusta jälkeen esim. Petri Kuhnon kuvituksesta (tässä on lähin vertailukohta). Kuvitus on minun mielestäni kuitenkin kivemman näköistä kuin ratkomissani ET-lehden ristikoissa.

    Huonon erottuvuuden jälkeen sekalainen ja täysin epäyhtenäinen ”kuvitussilppu” ei innosta ratkomaan.

    Helsingin sanomien kuvitus on todella kaukana Apu-lehden ristikoiden kuvituksen tasosta – siinä on huonoin kuvitus, jonka tiedän. Apu ja HS edustavat siten minun mielestäni kuvituksen yleisessä laatutasossa kahta ääripäätä.

    Kuvitus ei kuitenkaan ole koko totuus, jos arvioidaan ratkonnan kokonaismiellyttävyyttä.

    Apu on kohtalaisen hyvä ristikoiden ratkontaan myös paperin laadun suhteen, joskin paperi saisi olla aavistuksen karheampaa. Ristikoiden ratkonnan kannalta paras paperilaatu on ET-lehdessä ja ylivoimaisesti huonoin Suomen Kuvalehdessä, jonka ristikoita en itse lehteen suoraan lyijykynällä ratkoisi, vaikka saisin lehden ilmaiseksi kotiin.

    Kokonaismiellyttävyydessäkin Apu on siten kärkeä. HS:n Suomen Kuvalehteä ristikon ratkonnan  kannalta parempi paperin laatu hieman nostaa sijoitusta, mutta silti HS on minun arvioinnissani huonoin lehti kuvituksen ja ratkonnan kokonaismiellyttävyyden suhteen.

    Mikäli ratkoo piirrosohjelmalla, paperin laadulla ei ole merkitystä. Piirrosohjelmalla ratkottaessa Suomen Kuvalehti ja IS:n Sanariksen tuottamat ristikot nostavat reilusti sijoitustaan ja nousevat aika lähellä Avun tasoa. Avun ristikot ovat kuitenkin kuvituksen laadun osalta aina tasaisen laadukkaita kun Sanariksen omassa tuotannossa on kuvituksen laatutasossa heittoa. Kuvitus on kuitenkin Sanariksen tuotannossa monipuolisempaa kuin Avussa, koska on enemmän eri kuvittajia.


    Huomautan, että itselleni kuvitus on kuitenkin vain osatekijä. Vaikka joissakin Sanariksen julkaisemissa ristikoissa on melko vaatimaton kuvitus, ristikot ovat laadinnan kannalta hyviä. Ratkon vaatimattoman kuvituksen omaavia ristikoita mielelläni, jos ne ovat laadinnallisesti mielenkiintoisia ja sopivan haastavia. Kuvitukseltaan huippulaadukas, mutta turhan helppo ristikko jää minulta ratkomatta.

    Apu Ristikot 7/2019 skannasin mieluisimmat ja annoin lehden ratkomattomana tuttavaperheelle. Ratkoin muutamat valikoidut ristikot tablet-laitteella piirrosohjelmalla. Apu-lehden ristikoita ratkoin aikoinaan paljonkin silloin, kun ne olivat netissä Flash-toteutuksina.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #17273 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Vilkaisin Iltalehden kuvitusta ristikoissa, joissa laatijaksi oli merkitty SH. Minusta kuvitus oli varsin epäyhtenäistä silppukuvitusta HS:n ristikoiden tapaan. Kuvien laatu vain oli HS:n ristikoita parempi. Tämäntapainen kuvitus on todella kaukana useimpien Sanariksen ristikoiden kuvittajien kuvituksen laatutasosta.


    Olen muutaman Iisakin Ristikot -lehden ratkonut. Niiden mustavalkokuvitus on ollut varsin selkeää, mutta miinuksena on nimen omaisesti mustavalkoisuus. Hyvä mustavalkokuvitus on toki parempi vaihtoehto kuin huono värillinen epäyhtenäinen silppukuvitus. 

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #17300 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Aiheesta on tullut hieman keskustelua Suomi24:ssä.


    Lisäys 31.1.2020. Myös Sanariksen foorumissa 10332. Kuvittajan vastuu aiheesta on keskusteltu. Minusta Markku Mäkelän kuvitus on nykyisellään ihan OK. Mutta ei siitä kaikkien silti tarvitse pitää.

    MM:n kuvituksen tekininen rajoite on se, että se ei salli kovin pitkiä tekstivihjeitä. MM kertookin, että hän on joutunut joskus laatimaan vihjeitä tästä syystä uusiksi. Pitkät kovisvihjeet eivät hänen ristikoissaa toimisi. Niille tavanomaisempi tekstityyli toimii paremmin.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

    #17634 Vastaa
    Tapio_xTapio_x
    Avainmestari

    Ihan vaan uteliaisuudesta ratkoin IS Ristikot -firman ja nimimerkin JH ristikon. Hauska pääteema, Kuvitus oli tyypillisen epäyhtenäistä ja paikoin liian yksityiskohtaista. Siitä, että yksityiskohtia ei erottanut, ei tosin ollut ratkonnan kannalta suurtakaan merkitystä.

    Siittä miten luoda laadukasta ristikkokuvitusta minulla on oma näkemys, josta kerron säikeessä Ristikon tekemisestä tietokoneella

    Näkemyksestäni on myös demoristikko, joka on tehty erään Aulis Lehdon ristikon pohjalta.

    Voit vaihtaa ulkoasun toisen näköiseksi. Kokeile eri väriteemoja (siniharmaa, harmaasävy ja tumma)!

Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
Vastaa aiheeseen: Ristikoiden kuvitus

Kun luot uuden aiheen, laita aina siihen sisältöä, ettei aihetta luokitella roskapostiksi. Voit käyttää muotoilussa BBCode-merkintöjä.
Et voi käyttää muotoilussa edistyneempiä (advanced) BBCode-merkintöjä. Tallennettaessa ne poistetaan.

Tietosi:




Etusivu Foorumit 1. Sanaristikot Ristikoiden kuvitus