Merkitty: rakennevihje, ratkaisulause, sanaketju
- Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 3.3.2023 12:47 Tapio toimesta.
- JulkaisijaArtikkelit Kommentit
- TapioSivustovastaava
Kun käytän sanaa lähtösana(t), viittaan sanoihin, jotka ovat vihjeiden ja joissakin tapauksissa myös ratkaisusanojen muuntelemattomia lähtökohtia. Niitä vihjeissä saatetaan monin tavoin muunnella, esim. poistamalla tai lisäämällä kirjaimia. Jotkut sanojen muuntelut ovat mielestäni rakennevihjeitä, mutta eivät kaikki.
Minusta Antti Skyttä käyttää väärin sanaa ”rakennevihje”.
Jos sanasta poistetaan tai siihen lisätään kirjain, vaihdetaan järjestystä, siinä vain kysytään hoksottimia. Jos listään tai poistetaan kirjaimia tms., ei kysytä sitä, mitä muutoksia lähtösanoihin on tehty.
On olemassa myös itse vihjeiden rakenteita koskevia vihjetyyppejä.
Erään tyypin rakennevihjeet liittyvät vihjesanoihin tehtyihin muutoksiin.
Skytismi on tämän tyypin rakennevihje.
Myös, jos ratkaisusanassa kysytään muulla tavoin, mitä muutosta vihjesanaan on tehty, kyse on rakennevihjeestä.
Jos vihjeestä on pudotettu pois A-kirjaimet, sana on AITTA. Jos olisi lisätty A-kirjain, ratkaisusana voisi olla ALLA.
Rakennevihjeen määritelmäksi annetaan Sanarisin foorumissa seuraava (komm. 24):
Rakennevihje on yleisnimitys vihjeille, jotka perustuvat sanan rakenteeseen eivätkä sisältöön.”
Tämä ei kirjainjekkuvihjeissä toteudu täysin, sillä sisällöllinen yhteys on mutkan kautta.
ISLANT > SAAR ei minusta pitäisi kutsua rakennevihjeeksi, sillä olennaista on asiasisällön löytyminen kirjain lisäämällä.
Kirjainjekkuvihjeissä on löydettävissä sekä vihjeen että ratkaisusanan lähtösanat. ISLANT > SAAR lähtösanat ovat ISLANTI > SAARI. Lähtösanoilla on selkeä sisällöllinen yhteys toisiinsa. Periaate toimii kirjainten lisäyksissä, tavujen tai kirjainten paikkojen vaihdoissa ja kaikissa muissakin kirjainjekkuvihjeissä.
V K V > AITTA ei mitään asiasisältöä vihjeen ja ratkaisusanan välillä ole. Jos ajatellaan lähtösanoja, sekä lähtösanat että muunnellut sanat ovat vihjeiden puolella. Lähtösanat ovat VAKAVA > V K V . Puhtaassa muutoksiin liittyvissä rakennevihjeessä ratkaisusana kertoo vain ja ainoastaan vihjeen lähtösanoihin tehdyt muutokset. Minkäänlaista sisällöllistä yhteyttä ei vihjeellä ja ratkaisusanalla ole edes mutkan kautta kirjainjekkuvihjeiden tavoin.
Puhtaissa muutoksiin liittyvissä rakennevihjeissä ratkaisusanojen puolella ei ole lähtösanoja!
Jari Keräsen skytismit ovat yleensä rakenne- ja faktavihjeiden yhdistelmiä, ei puhtaita rakennevihjeitä.
Rakennevihjeessä saa olla liittymä asiasisältöön, mutta sitä ei yleensä kysytä. Jari Keräsen skytismeissä on yleensä liittymä asiasisältöön.
TRUTOILI > TRANA on rakennevihjeen ohella kyse sisällöllisestä yhteydestä vihjeen ja ratkaisusanojen välillä, sillä lähtösanat ovat AUTOILI > TRANA. Kyse on enemmänkin rakennevihjeeksi muotoiltu faktavihje kuin rakennevihje. Ne ovat eräänlaisia hybridivihjeitä.
Rakennevihjeiksi lukisin myös vihjeet, jotka kertovat mitä kirjaimia vihjesanoissa on tai mikä asema kirjaimilla vihjesanoissa on.
Seuraavissa vihjeissä kysytään kirjainten sijaintia vihjeessä
SINA
SANA
SINA > ALINA (samalla rivillä TAINA)USUS > TAKAUS.
Jos sana alkaa tietyllä kirjaimella ja sitä kysytään, kyse olisi myös rakennevihjeestä, esim. AASI > ALLA.
Em. vihje on kyllä liian epämääräinen. Kysyttävät kirjaimet yleensä korostetaan.
MARI > MARINA. Ajatuksellisesti ratkaisusana luetaan MARIN A. Mari on etunimi ja ratkaisusana ei ristikkokelpoisena eli tässä tapauksessa substantiivin nominatiiviksi tulkittuna liity sisällöllisesti vihjesanaan. Kuten skytismissä ratkaisusana liittyy vihjesanan olemukseen. Ei ole sekä vihjeen että ratkaisusanan puolella lähtösanoja.
Jos oletetaan, että on olemassa tunnettu henkilö nimeltä Mari Sara, hieman ongelmallisempi luokitella olisi silloin luokitella MARI > SARANA. Kyseessä on osittainen tietovihje, jossa vihjeellä on sisällöllinen yhteys ratkaisusanaa kun ratkaisusana tulkitaan ei-ristikkokelpoisena, mutta ristikkokelpoiseksi tulkittuna sisällöllistä yhteyttä vihjeeseen ei ole. Sekä vihjeen että ratkaisusanojen puolella on lähtösanat (MARI > SARA). Kyseessä on rakenne- ja tietoelementtejä yhdistelevä hybridivihje.
Entä ovatko vihjeet, jotka täydennettynä joillakin kirjaimilla, tarkoittavat eri asiaa kuin mitä ratkaisusana kertoo, rakennevihjeitä?
SUKILLA NOPSA > KELA. Viitataan sanaan SUKKELA, mutta ratkaisusana KELA ei liity sisällöllisesti nopsaan millään tavalla. Ratkaisusana viittaa vihjeen lähtösanaan SUKKELA.
Kirjainten poistoon, lisäykseen jne. liittyvät kirjainjekkuvihjeet ja kaikki rakennevihjeet eivät ole muunteluvihjeitä.
Muunteluvihjeitä ovat vihjesanan muunnettua rakennetta kysyvät rakennevihjeet ja sitten muut sanojen muuntelut eli kirjainjekkuvihjeet
Kirjainjekkuvihjeet kuvaavat muuta kuin itse rakennetta koskevia muunnoksia varsin hyvin, mutta sanasta ”jekkuvihje” Skyttä ei pidä ja hän halusi kutsua niitä fiksummin.
Minusta jekkuvihje olisi sopiva yleistermi vihjeille, joissa ei ole vihjeellä ja ratkaisusanoilla ei ole pelkästään sisällöllinen yhteys keskenään.
Jekkuvihjeitä olisivat kirjainjekkuvihjeet, puhtaat rakennevihjeet, tieto- ja rakennevihjeen elementtejä yhdistelevät hybridivihjeet.
Tietovihjekin voi sisältää siinä mielessä jekun, että sanaa käytetään yleensä eri merkityksessä kuin mitä sitä on käytetty vihjeessä. Harhautuselementti ei minusta tee vihjeestä jekkuvihjettä, mikäli merkitys ei ole sellainen, jota normaalissa tekstissä ei koskaan käytettäisi. Jos merkitys on täysin muualla käyttämätön, kyseessä on sanaleikillinen jekkuvihje.
Ylipäätänsä jekkuvihje olisi vastakohta puhtaille tietovihjeille.
Osa jekkuvihjeistä on puhtaita rakennevihjeitä. Mutta sellaisten jekkuvihjeiden nimittäminen rakennevihjeiksi, jotka eivät sitä oikeasti ole, on minusta harhaanjohtavaa hienostelua.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). Tsättäile ristikostasi kanssani (tsätin ohjeet - katso video).
Nautitaan viimeisistä syksyn lehdistä talvea odotellessa! 🍁🍄🍁
- - - Saatan välillä estää kirjautumatta kirjoittamisen - siksi ja muistakin syistä suosittelen kirjautumista.
Tutustu kommentointilomakkeen yhteydessä oleviin toimintoihin! Niistä löytyy mm. SPOILER-toiminto (harjoittelusäie), linkki Google Gemini tekoälyn käyttämiseen ja kuvien lähettäminen minulle privaatisti. - - -TapioSivustovastaavaMikä terminologiassa myös kiusaa on se, että pääkuvasta johdettuja sanoja kutsutaan ”(ratkaisu)lauseiksi”.
Juuri koskaan ne eivät ole täydellisiä lauseita, mutta melkein kokonaisia lauseita on silloin tällöin. Ratkaisulauseiksi epätäydellisiä lauseita voinee kutsua.
Mutta joskus on vain yksi sana. Se ei ole lause eikä usein kaksi sanaakaan. Joskus on vain sanaketjuja (sana & toinen_sana & kolmas_sana). Epätäydellisiä lauseita ja varsinaisia sanaketjuja voisi ehkä kutsua sanaketjuiksi, mutta se ei taida olla yleinen käytäntö.
Olen ottanut yleisen käytännön mukaisen ”ratkaisulause” käyttöön teknisenä terminä sanan ”sanaketju” sijasta, vaikka se ei aina ole oikein.
Olisi ehkä sekavaa kirjoittaa käyttäen sanoja ratkaisusana(t), ratkaisusanasanapari(t), sanaketju(t) ja ratkaisulause(eet). Niillä saa ilmaistua asian tarkemmin.
Jelpataan toisiamme (auttamisperiaatteet). Tsättäile ristikostasi kanssani (tsätin ohjeet - katso video).
Nautitaan viimeisistä syksyn lehdistä talvea odotellessa! 🍁🍄🍁
- - - Saatan välillä estää kirjautumatta kirjoittamisen - siksi ja muistakin syistä suosittelen kirjautumista.
Tutustu kommentointilomakkeen yhteydessä oleviin toimintoihin! Niistä löytyy mm. SPOILER-toiminto (harjoittelusäie), linkki Google Gemini tekoälyn käyttämiseen ja kuvien lähettäminen minulle privaatisti. - - -
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna