Merkitty: Antti Skyttä, Erkki Vuokila
- Tämä aihe sisältää 12 vastaukset, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4.1.2021 16:31
Tapio toimesta.
- JulkaisijaArtikkelit Kommentit
Tapio
SivustovastaavaPisimmillään ristikoiden ratkaisusanat ovat 35-kirjaimisia (aukeamaristikko).
Atomiydinenergiareaktorigeneraattorilauhduttajaturbiiniratasvaihde
Tuo ei miestäni toimisi, sillä mielestäni sana pitäisi jakaa osiin ja käyttää genetiivimuotoja, jotta sisältö on ymmärrettävä (”atomiydinenergiareaktorigeneraattorin lauhduttajan turbiiniratasvaihde”).
Jos sanat ovat kelvollisia, mikäpäs siinä.
Jos sana laitetaan menemään myös pystysuuntaan, voi sanan pituus on 56 kirjainta (35+21; pystysuuntaan sopii 22 kirjainta, jos ylös jätetään kahden rivin verran tilaa vihjeille).
Jos sana laitetaan U-muotoiseksi, maksimipituus on 21 + 34 +21 = 76 kirjainta (vasemmalle täytyy jättää kahden ruudun verran tilan muille vihjeille).
Jos sana laitetaan kiertämään kehän, maksimipituus on 109 tai 110 kirjainta, sillä vasemmalle täytyy jättää kahden ruudun verran tilan muille vihjeille. Alkaen vaakauuntaan 34+21+34+21=110 (aloitusrvillä vasemmalle jätetään vain yksi ruutu). Alkaen pystysuuntaan 21+34+21+33 (vasemmalle ja ylös jätetään kaikkialle kahden ruudun verran tilaa).
Kunnollisten 56, 76 ja 109/110 kirjaimisten sanojen luomisessa on varmasti riittävästi haastetta!
Jos sanoja ei laita ihan laidasta laitaan, ei tarvitse olla täsmälleen nuo kirjainmäärät. Esim. 40-kirjaiminen sana edellyttää vain hieman sanan lopun kääntämistä alaspäin. Sanan kääntämistä ei tarvitse aloittaa aivan rivin alusta, joten 50-kirjaimisen sanan voisi päättää oikeaan alareunaan. Variaatioita löytyy loputtomasti.
Voihan sanan laittaa vinosuuntaankin niin, että kaksi kirjainta menee alaspäin laskeutuessa päällekkäin. Näin saa 57 tai 58 -kirjaimisen sanan (sanan voi aloittaa ruudun tai kahden päästä vasemmasta reunasta). Portaiden leveyksiä voi vaihdella. (Pertti oskala on soveltanut tätä piilosanoissa ja saanut siten piilosanatehtäviin yli 15-kirjaimisia sanoja.)
Joten kilpailu kunnollisten pitkien sanojen laittamiseksi ristikkoon ei tarvitse loppua vaakasuuntaiseen 35 ruudun rajoittamaan tilaan. Erikoispitkän sanan voi merkata vaikka muista ruuduista poikkeavalla värillä. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten laatijat tässä onnistuvat ja ylipäätänsä mitä mieltä he ovat esittämistäni ajatuksista.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaTähän liittyvää keskustelua on tullut myös säikeessä Ristikoiden kuvitus. Kerron säikeessä vähän näkökulmia siihen, milloin pitkä ratkaisusana voi olla toimiva ja milloin ei.
Siinä on käsitelty pitkää ratkaisusanaa:
LIIKENNEVALVONTAKAMERAVALOKUVA
Vertasin sitä seuraavaan pitkään ratkaisusanaan:
SUPERVERISUSIKUUVALOKUVAESIMERKKI
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaJälkimmäinen on siinä mielessä ristikossa varsin toimiva, että kokonaisuus on varsin ymmärrettävä. Jokainen osa täsmentää sanaa. Jos ajatellaan, että laittaisiko joku tavalliseen tekstiin näin pitkän sanan, epäilen. Tavallisessa tekstissä se olisi todennäköisesti ”superverisusikuun valokuvaesimerkki”. Minusta hyvin ymmärrettävät pitkät ratkaisusanat menettelevät varsinkin pääkuvista johdettuina, kunhan ovat riittävän ymmärrettäviä eivätkä tunnu täysin epäuskottavina.
Jos ristikkosanoilta edellytetään täyttä luontevuutta, ei SUPER… ole hyvä ratkaisusana.
Kielitoimiston mukaan todennäköisesti näin pitkä ratkaisusana toimisi vain ristikossa, eikä se saisi hyväksyntää yleisessä tekstissä – tarkistakoon joku, jos haluaa.
Ihan näin tiukkaa asennetta minulla ei ole, mutta jos jollakulla on, hän saa mielipiteensä pitää ja hän saa sen vapaasti esittää.
Toista ääripäätä edustavat henkilöt, joiden mielestä pitkä ratkaisusana kelpaa, jos se on vain joten kuten ymmärrettävä. Käytettävyydellä normaalitekstissä ei ole tällöin mitään merkitystä. Sana saa jopa tuntua vähän keinotekoiselta.
Pääkuvalauseen vitsinä – jos vitsi on tarpeeksi hyvä – sellaisetkin menettelevät, mutta niissäkin kovin suuri teennäisyys laskee ratkaisusanan tasoa.
En edusta ääripäitä. Suhtaudun pitkiin ratkaisusanoihin kriittisesti, jos ne tuntuvat kovin teennäisiltä. Minulta siis eivät kaikki pitkät ratkaisusanat saa aina hyväksyntää. Lyhemmätkin saavat kritiikkiä, jos ne on muodostettu tavalla, jota ei yleisellä tasolla käytetä. Otan esille sanat, jotka minulle tökkivät.
Minunkin näkökulma on mututuntumaa.
Pohjimmiltaan kielitoimistonkin mielipide on joidenkin ihmisten mututuntumaa. Vain keskimääräistä painavampaa sellaista, koska asiantuntevuutta on tavallista enemmän.
On laatijan vastuulla, ottaako hän kritiikin huomioon vai ei.
On ratkojan vastuulla, kertooko hän mielipiteensä julki vai ei.
Jokainen saa tulla esittämään oman mututuntumansa ja kertoa, mitkä ratkaisusanat heidän mielestään tuntuvat oikein kivoilta ja mitkä tökkivät. Minusta on laatijankin etu se, että hän tietää, mikä ratkojan mielestä tökkii. Pohjimmiltaan ratkojien mielipide on tärkeintä. Hehän ovat asiakkaita.
Voin itse olla vähemmistössä, mutta minulla on silti minulla oikeus mielipiteeseeni. On laatijan asia, ottaako hän sen huomioon vai ei. Laatijan mielestä kaiketi enemmistön mielipide on ratkaisevaa. Mutta millä hän tietää enemmistön mielipiteen, jos hän ei saa riittävästi palautetta.
Tulkoot myös laatijat kertomaan omat mielipiteensä ja perusteet, miksi he milloinkin ovat laittaneet minkin ratkaisusanan.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
kp
OsallistujaTätä mieltä oli kielitoimisto sanasta:
SUPERVERISUSIKUUVALOKUVAESIMERKKIKysyn vielä yhtä sanaa, joka pullahti silmiini.
Eikö olekin pelottava sana? Mutta onko suomea?
KariKotus_laatikko_kielineuvonta
5.8.2019 13.00Hei,
Siinäpä villi esimerkki kielemme ominaisuudesta muodostaa pitkiä rakenteita latomalla sanoja peräjälkeen! Tämä muodoste on niin pitkä ja moniosainen, että sen merkitystä on vaikea ymmärtää, jolloin se ei ehkä ole kovin käyttökelpoista suomea. Löysin kuitenkin tuon alun superverisusikuun googlaamalla, eli kyse on aidosta ilmiöstä. Se on selvästi ollut erikoistapaus, jota on juhlistettu tällä kieli-ilottelulla. Kun siihen liitetään vielä toinenkin sana, valokuvaesimerkki, lopputulosta on vaikea hahmottaa ainakin ilman jonkinlaista asiayhteyttä. Toisaalta myös monet virkakieliset tekstit syyllistyvät helposti vaikeaselkoisiin sanaryppäisiin. Ristikonlaadinnassa tulee varmaankin helposti vastaan harmaan alueen tapauksia, jotka toisaalta täyttävät kaikki ehdot ollakseen käypiä sanoja, mutta ovat pituutensa tai abstraktiotasonsa takia vaikeaselkoisia. Haastavaa puuhaa.
Ystävällisin terveisin
Tuulia Sinervo
Kielitoimiston neuvonta
Kotimaisten kielten keskusJälkikirjoitus.
Tapio on ihan oikeassa kirjoittaessaan sanasta.
Ja mielestäni tuo ei ole enää sana on ”niin pitkä ja moniosainen”,
kuten kielitoimisto ytimekkäästi mainitsee. Sanojen rakentelu on
ihan oma taiteen lajinsa.Tapio
SivustovastaavaJos tarkkaan lukee Kielitoimiston tekstiä, se ei mielestäni täysin yksiselitteisesti pidä ratkaisusanaa täysin hylättävänä:
ei ehkä ole kovin käyttökelpoista suomea
Vastauksesta ilmenee myöskin ristikonlaadintaan liittyvä ymmärrys:
Ristikonlaadinnassa tulee varmaankin helposti vastaan harmaan alueen tapauksia, jotka toisaalta täyttävät kaikki ehdot ollakseen käypiä sanoja, mutta ovat pituutensa tai abstraktiotasonsa takia vaikeaselkoisia.
Jos tästä vetää yleisen linjan, Kielitoimisto ei yleisesti ottaen pidä kovin pitkien sanojen käyttöä hyvänä suomen kielen käyttönä. Toisaalta Kielitoimistokin jossakin määrin ymmärtää ristikoiden laatijoiden halua pitkien yhdyssanojen muodostamiseen.
Ymmärrän kp:n kritiikin ja pidän sitä oikeutettuna, jos asiaa tarkastellaan vain siltä näkökulmalta, mikä on hyvää suomen kieltä ja mikä ei. Ylipitkät ratkaisusanat eivät ole hyvää eivätkä kovin käyttökelpoista suomen kieltä. Jos niitä yrittäisi lehtikirjoitukseen, todennäköisesti niitä jouduttaisiin pätkimään.
Toisaalta ymmärrän myös Vuokilaa ja eräitä muita laatijoita, jotka käyttävät pitkiä yhdyssanoja.
Vuokilaa enemmän ehkä Antti Skyttä käyttää pitkiä yhdyssanoja. Hän kertoi eräässä kommentissaan, että hän laittaa Iisakin ristikoiden neljä 35-kirjaimista sanaa ja hän kerää muistiin tämän pituisia sanoja.
____________
Jälkikommentti 7.8.2019. Viittaamani Antti Skytän kommentti löytyy täältä.
____________
Jos hän kerää niitä muistiin, joku on jossakin kirjoituksessa niitä käyttänyt. Toki se, että joku henkilö on käyttänyt ylipitkä sanoja, ei sinänsä tee sanan käyttöä oikeutetuksi. Saman arvion kuin Vuokilan käyttämät ratkaisusanat nekin Kielitoimistolta saisivat.
Skytän käyttämät pitkät ratkaisusanan Vuokilan käyttämiä sanoja pidempiä. Jos niistä pyydettäisiin lausunto Kielitoimistolta, se olisi varmasti saman suuntainen kuin nyt Vuokilan käyttämistä ratkaisusanoista saatu lausuma.
Skyttä on varmastikin ottanut haasteen saada kahden pitkän sanan ympärille järkeviä risteäviä sanoja. Jos hän olisi katkaissut sanat, tulisi tyhjä ruutu sanojen väliin. Se ei visuaalisesti olisi niin hieno kuin yhtenäinen sana.
Ratkoja varmaankin Skytältä odottavat, että niissä on näitä (yli)pitkiä ratkaisusanoja. Laatijat asettavat itselleen haasteita käyttäessään pitkiä ratkaisusanoja. En nyt tätä haastetta olisi kategorisesti kieltämässäkään.
Ristikoissa pääkuvalauseet/pääkuvasanat ovat usein myös vitsin kaltaisia tai suoranaisia vitsejä. Niissä pieni poikkeama hyvästä suomen kielestä sallittaneen.
Ristikko on kuitenkin hupia. Pieni lipeäminen suositellusta suomen kielestä ei minusta kovin paha ole. Mutta kovin teennäisiä ja vaikeaselkoisia yhdyssanoja olisi mielestäni ristikoissakin hyvä välttää. Milloin sana on sitten liian teennäinen tai vaikeaselkoinen, on tapauskohtainen asia.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
kp
Osallistuja”Ymmärrän kp:n kritiikin ja pidän sitä oikeutettuna, jos asiaa tarkastellaan vain siltä näkökulmalta, mikä on hyvää suomen kieltä ja mikä ei”. Tapio on ymmärtänyt minut ihan oiken. Ainoa näkökulmani on se, että sana on suomea. Olkoon sana lyhyt tai pitkä tai yhdyssana sillä ei ole mitään merkitystä, MUTTA sen on oltava suomea. Jokaisen tajuttavissa ilman miettimistä mitä se tarkoittaa. Se on ns. selkokieltä. Sana merkitsee sitä, miten se on kirjoitettu. Eikä kukaan voi sanoa, että se on liian pitkä ja moniosainen.
Tapio
SivustovastaavaYleisellä tasolla ristikoiden sanasto saisi olla enemmän hyvää nykypäivän suomea, mutta se on eri asia, joten siitä ei tässä sen enempää (muita näkökulmia voi käsitellä täällä).
Kielitoimiston kanta hyvin pitkiin ratkaisusanoihin on nyt kaiketi aivan kaikille tullut selväksi. Ne voivat olla ymmärrettävää suomea, mutta eivät koskaan hyvää, suositeltavaa suomen kieltä.
Vähintäänkin pitkien yhdyssanojen käyttö menee Kielitoimiston mielestä harmaalle alueelle. Toki jos laatija haluaa tälle alueelle mennä ja ratkojat sen hyväksyvät, en ole tuomisemassa ylipitkiä ratkaisusanoja.
Jos halutaan pitkä yhtenäinen ratkaisusana, mutta samalla halutaan välttää Kielitoimiston mielestä huonoa suomen kieltä, tyhjän ruudun sijaan voitaisiin ihan hyvin ilmaista paksummalla tai kaksinkertaisella reunaviivalla, että kohdassa on kaksi erillistä sanaa.
Tämä olisi mielestäni hyvä käytäntö yleisestikin. Sen sijaan että ilman sanakatkomerkintää on FATAMORGANA, osan FATA perässä olisi paksumpi reunaviiva tai kaksinkertainen raunaviiva.
Jotta tapa tulisi tutuksi, siitä pitäisi ehkä informoida. Paksu tai kaksinkertainen reunaviiva saattaa nimittäin ratkojalle merkitä erillistä vihjettäkin.
Piilosanatehtävissä eli piiliksissä voi olla peräkkäin useita sanoja, mutta ne tulee ilmaista, esim. (6,7). (6,7) = ensimmäinen sana on kuusikirjaiminen ja toinen seitsemänkirjaiminen. Tällainen merkitsemistapa tuskin istuu kuvaristikoihin.
Jos laatija haluaa sanarimpsuja, ne on helppo ilmaista erilaisella ruudun taustavärillä. Tämän säikeen alussa provokatiivisesti esittämäni kilpailun ylipitkistä ratkaisusanoista saa kyllä unohtaa. Jos Kielitoimisto pitää n. 30-kirjaimisia sanoja ylipitkinä, sitä pidemmät sanat ovat sitä suuremmalla syyllä ylipitkiä.
Mutta idean toteuttaminen sanarimpsuilla on kyllä mahdollista. Ainakin kerran niin on tehtykin (Jari Keränen erässä Punaisessa Pelikaanissa).
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaJotta esille ei otettaisi vain Vuokilan käyttämiä sanoja, otan nyt esille Antti Skytän mainitsemat ratkaisusanat ja kerron niistä oman mielipiteeni. Sanat ovat Kolmiokirjan julkaisemasta Iisakin Ristikot -nimisestä lehdestä.
Antti Skyttä mainitsi nämä sanat:
SOKERIJUURIKASSADONKORJUUOLOSUHTEET
AUSTRALIANMESTARUUSKILPAILUKARSINTA
TERVETULIAISKÄDENPURISTUSSEREMONIAT
MAAILMANYMPÄRIPURJEHDUSSUUNNITELMATMinusta kaksi ensimmäistä eivät ole kovin onnistuneita. Ensimmäisen sanan alkuosan on genetiivissä. Genetiivin käyttö yhdyssanoissa on yleistä silloin, kun kyseessä on vakiintunut ilmaisu.
Tarkistin sanan Kielitoimiston tekemällä Oikofix-ohjelmalla – se hyväksyi sanan, joten sana on ainakin Kielitoimiston tekemän kielentarkistusohjelman mukaan oikein laadittu.
Maatalousalan lehdessä sana kirjoitettaisi ehkä silti kahdeksi sanaksi eli ”sokerijuurikassadon korjuuolosuhteet”.
Toista sanaa saa hieman miettiä, mitä se tarkoittaa. Urheilu-uutisessa se olisi todennäköisesti kolme eri sanaa eli ”Australian mestaruuskilpailuiden karsinta”. Sanassa on mielestäni juuri sitä vaikeaselkoisuutta, josta Kielitoimisto on huomauttanut. Vaikka joku olisi käyttänyt sanaa, se ei tee sanankäyttöä hyväksi.
Googlasin sanaa ”austaralianmestaruus” enkä löytänyt ainuttakaan suoranaista sanojen yhteen kirjoittamista. Lähin osuma oli:
Junioreiden Australian-mestaruus
Oikofix pitää sanoja ”australianmestaruus” ja ”Australianmestaruus” virheellisenä, mutta hyväksyy sanan ”Australian-mestaruus”.
Minusta sanan muodostus ei noudata hyvää käytäntöä. Tällainen sananmuodostus erkanee mielestäni liikaa tavanomaisen tekstin sananmuodostuksesta. Tuskin kukaan kirjoittaisi ”Australian-mestaruuskilpailukarsinta”. Ja jos kirjoittaisi, kovin luontevana suomen kielenä en sitä pitäisi.
Kaksi jälkimmäistä ovat minusta hyviä. Ne voisivat minun mielestäni olla jossakin asiatekstissä. Oikofix ei niistä myöskään huomauttanut.
Asiasta saa olla eri mieltä. Olisi kiva, jos joku uskaltaisi tähän perään kertoa oman rehellisen mielipiteensä.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaNimimerkki kp kirjoittaa:
sen on oltava suomea
Tuo antaa vaikutelman, että Kielitoimisto ei pitänyt esimerkin sanoja lainkaan suomena. Ihan niin jyrkkää johtopäätöstä Kielitoimiston palautteesta ei mielestäni voi tehdä.
SUPER… on positiivisena näkökulmana otettu kieli-iloittelu, mutta samalla lausumaan sisältyy huomautus vaikeaselkoisuudesta. He näkivät sanassa sekä hyviä että huonoja piirteitä eli sana ei ollut yksiselitteisesti huono tai hyvä.
Näen Kielitoimiston näkemyksen varoituksena vaikeaselkoisten sanojen käytöstä. Vaikeaselkoinen sana ei ole hyvää suomen kieltä. Vuokila sai mielestäni Kielitoimistolta huomautuksen, mutta ei totaalituomiota.
Näin minä siis tulkitsen kp:n esille ottaman lausuman, jota siteerasin osittain seuraavassa kommentissa.
Minusta selkeämmin huomautuksen ansaitsee LIIKENNE…, sillä pitkissä sanoissa moniselitteisyys on erityisen huono asia. Pitkä yhdyssana on minusta lähtökohtaisesti huono, jos se on moniselitteinen. Kuten olen tuonut jo aiemmin esille, pitkä sana on perusteltu, jos se selkeyttää viestintää.
Sinänsä ristikossa pyritään sanaleikkeihin ja hyödynnetään sanojen moniselitteisyyttä. Tällöin kyse on kuitenkin normaalipituisista sanoista. Lyhyissä ja lyhyehköissä sanoissa on luonnostaan moniselitteisyyttä.
Kun nyt mietin Antti Skytän käyttämää ratkaisusanaa MAAILMANYMPÄRIPURJEHDUSSUUNNITELMAT ja vertaan sitä Kielitoimiston lausumiin Vuokilan pitkistä ratkaisusanoista, asia ei ole mielestäni ihan niin yksiselitteinen.
Kielitoimisto suosittaa pitkien sanojen jakamista useammiksi sanoiksi. Antti Skytän viimeksi esille ottaman sanan suhteen sanan jakaminen paloihin ei mielestäni selventäisi asiaa vaan sana toimii mielestäni yhtä hyvin tai paremmin yhdyssanana kuin erikseen ”maailmanympäryspurjehduksen suunnitelmat.
Myös sanan TERVETULIAISKÄDENPURISTUSSEREMONIAT jakaminen useiksi sanoiksi ”tervetuliaisten kädenpuristusseremoniat” ei mielestäni selvennä asiaa vaan päinvastoin.
Näissä kahdessa ilmauksessa on myös pieni ero. Kun sanat kirjoitetaan yhteen, se korostaa, että seremonioiden kädenpuristukset ovat seremonioiden pääkohta. Jos ne kirjoitetaan erikseen, kädenpuristukset ovat vain osa seremoniaa, ei millään lailla korostetussa asemassa. Selkokieliseksi muunnos saattaa hävittää asian fokuksen. Miten ilmaista asia yksinkertaisemmalla kielellä niin, että asiasisältö ei muutu? Asia tulee tällöin esittää varsin pitkästi lisäten tarkentavia sanoja niin, että kädenpuristusten keskeinen asema korostuu.
Antti Skytän esille ottamat neljä sanaa mielestäni erittäin hyvin kuvastavat koko ongelmakenttää. Näissä neljässä sanassa on mielestäni kaksi erittäin hyvin ja yksi huonosti toimiva sana. Yhteen sanaan en osaa oikein ottaa kantaa.
En nyt vetäisi yleislinjaa tämän asian suhteen vaan tarkastelisin asiaa tapauskohtaisesti. Olen sitä mieltä, että toisinaan pitkät ratkaisusanat ovat onnistuneita tarkentaessaan käsiteltävää asiaa ja toisinaan luovat vaikeaselkoisuutta. Selkokielisyyskään ei siis ole aivan yksiselitteinen käsite.
Sille, että sanaristikkokieli kokonaan erkanee normaalikielestä, en lämpene. Näinhän voi käydä mm. sellaisten pitkien ratkaisusanojen suhteen, jotka kyllä muodollisesti ovat suomea, mutta joita ei pituutensa ja/tai vaikeaselkoisuutensa käytettäisi hyvin kirjoitetussa asiatekstissä.
Hyvä vitsi, jolla ei ole käyttöä sanaristikon ulkopuolella, minusta menettelee. Sanan tulee tällöin olla selkeästi ymmärrettävissä vitsiksi.
Minusta oli ihan hyvä ottaa esille pitkiä yhdyssanoja ja miettiä niiden toimivuutta.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaMitä pitkiin ratkaisusanoihin tulee, ehkä ne ovat enemmän haaste laatijoille kuin ratkojille. Saada kohtuullisen hyvin toimiva pitkä sana sopimaan risteäviin sanoihin, on haasteellista.
Ratkojat varmaan ihastelevat näitä sanoja arvostaen laatijan taitoa, mutta ratkojan kannalta tämä asia ei mielestäni ole kovin merkittävä. Pitkät sanat eivät mielestäni sinänsä tee ristikkoa vaikeammaksi tai helpommaksi. Joskus pitkä sana jopa voi merkittävästi helpottaa muuta ratkontaa. Kahdeksi keskipitkäksi sanaksi jakaminen voisi olla vaikeampi ratkaista.
Koska laatijat haluavat asettaa itselleen haasteita, en halua kategorisesti sanoa, että ylipitkiä sanoja ei saisi ristikkoon laittaa. Koska pitkillä sanoilla ei ratkojan näkökulmasta ole kovin suurta merkitystä, jos ylipitkiä sanoja käyttää, niiden pitää olla mielestäni varsin toimivia. Huonosti toimiva pitkä sana ei mielestäni osoita laatijalta taituruutta.
_________________
Yhden tässä säikeessä mainitun ristikon voi nyt kuka tahansa ratkoa, sillä se löytyy Sanarisin kuukauden yllätyksistä. Yksi sana on siitä jo paljastettu.
Tuollaisen voi varsin vaivattomasti ratkoa tabletilla. Suurin etu on siinä, että ihan keskellä olevat sanat on tablet-laitteella huomattavasti miellyttävämpiä ratkoa kuin paperiversiossa, koska ei ole mitään taitekohtaa eikä jatkosta.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaNo onhan asiaa ennenkin pohdittu – 5904. Pisin ristikkosana? Näistä vain osa on mielestäni käyttökelpoisia. Osa olikin suoranaisia vitsejä, joita ei ollut tarkoitettukaan otettavaksi tosissaan.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaMietin vielä pitkiä ratkaisusanoja. Tavallisessa tekstissä ei luettavuuden vuoksi voi tai ei ainakaan pitäisi luoda hirveän pitkiä yhdyssanoja. Tässä mielessä Kielitoimisto pitää hyvin pitkiä sanoja syystä huonoina.
Ristikoissa tilanne on hieman toinen, sillä sanoja voi tarkastella vain vihjeen ratkaisusanan muodostamassa kontekstissa. Siinä pituudesta ei ole haittaa, jos ratkaisusana on sisällöllisesti mielekäs ja se on muodostettu hyvän käytännön mukaisesti.
Hullukin sana saattaa toimia pääkuvasta johdettuna sanana, jos se on erittäin hyvä vitsi.
Mielestäni Erkki Vuokila on niissä yleensä onnistunut, mutta Antti Skytällä on ollut huonoja yhdyssanoja liian paljon.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Tapio
SivustovastaavaVuokilan ja Skytän ohella Aulis Lehdollakin oli melko pitkä viimeksi. Idea ihan sama kuin Ekillä ja Antti Skytällä.
VALKOKULTAOMENAKORU.
Normaalissa tekstissä olisi sama asia ilmaistu sanoilla ”valkokultainen omenakoru”. Tämä tapaus havainnollistaa, mikä ero on ristikoiden laatijoiden omilla pitkillä ratkaisusanoilla ja tavallisella tekstillä.
Vastaavalla tavalla SUPERVERISUSIKUUVALOKUVAESIMERKKI olisi normaalissa tekstissä ”superverikuusta valokuvaesimerkki”. (Ristikossa puolestaan voisi toimia pidempikin yhdyssana.)
Näin siis jos tavoitellaan suhteellisen helposti ymmärrettävää journalismia. Sitä ristikot eivät edusta ainakaan vaikeamman pään osalta.
Kun sanoja ristikoissa pannaan hyvän journalistisen tavan vastaisesti yhteen, sanojen pitäisi ainakin pilkottuina olla normaalissa tekstissä käyttökelpoisia, jos niitä ei varta vasten ole luotu vitseiksi.
RATKO HELMIKUUN TAPIO HUUHAA - VAIHTOEHTONA JÄTTIPIILIS!
Nyt on oikea talvi ainakin jossain päin Suomessa! ⛷️
Yhdistä näiden avulla:
Sulje lisäikkuna