Parhaimmat ja huonoimmat ratkontakokemukset

Paluu sivulle Artikkelit

Sivun sisältö:

Yleistä

Taulutietokone soveltuu vaihtelevassa määrin ristikoiden ratkontaan kun ristikon ratkonta tehdään piirrosohjelmalla. Kerron tällä sivulla omat kokemukseni netistä haettavista ristikoista, joita olen ratkonut piirrosohjelmalla.

Top 3 suosikit:

    1. Suomen Kuvalehti 12/2018 -tyyliset piilikset. Tabletillani ristikko on suurin piirtein saman kokoinen kuin paperilehdessä. Paperilehdestä saa hyvän kuvan siitä, minkä kokoisena näen tämäntyyppisen tehtävän tabletilla, sillä kokoeroa on arviolta alle 10%. Digiratkonta on suurin piirtein yhtä miellyttävä kokemus kuin ristikon ratkominen paperitulosteesta, joten ratkonta tällä tavoin on yleisesti ottaenkin erinomaisella tasossa. Tapa voittaa mielestäni ristikon ratkomisen suoraan lehdestä. Ristikon saa tabletilla ratkottavaan muotoon SK:n (SK = Suomen Kuvalehti) näköislehdestä siirtymällä sivulle, jossa ollaan ja tallentamalla sivun kuvana (hiiren oikea klikki ja ”Tallenna kuva nimellä”).
    2. Suomen Kuvalehden ristikko. Sopii oikein kivasti ratkottavaksi näytöllä, vaikka kuvan koko vähän pienenee paperilehteen verrattuna. Kirjoitustuntuman osalta nettiratkonta on parempi ratkaisu kuin ristikon ratkonta lehdestä, joten ratkonta tällä tavoin on yleisesti ottaenkin hyvällä tasossa.
    3. Ilta Sanomat (IS) Kovis. Vähän sama tilanne kuin edellä, mutta Kovis-ristikkoa on miellyttävämpi ratkoa tabletti vaakasuunnassa. Ratkon mieluummin tabletti pystysuunnassa, mistä syystä miellyttävyys ei aivan edellisen tasolla. Ristikon anatomiassa uusimmista tehtävistä on on JPG-kuva. IS Extra -palvelusta saa PDF– tai XPS-tulosteena vielä hieman korkeatasoisempia ristikkokuvia, joista kerron eräällä toisella sivulla.

Myös Anun ristikoiden näytenumero Veikeiden Vaikeiden edeltäjä, Anun Vaikeat Ristikot 2/2014 ratkonta oli kivaa tabletilla, sillä ristikot olivat just passelin kokoisia ristikoita tabletille. Ne piti vain ensin muuntaa piirrosohjelmalle sopivaan muotoon.

Vinkki. Sain parhaimman lopputuloksen vanhoista Ristikon anatomian PDF-muotoon pakatuista tiedostoista, kun avasin tiedoston Adobe Acrobat Reader DC -ohjelmalla ja suurensin sivun arvoon 162% (PDF-tiedostossa Kovis-ristikon leveys on 1775px ja sain melko lähelle tuota arvoa olevan kuvan). Sama 162% suurrennussuhde sopii myös Pelikaaniristikoiden uusien lehtien maistiaisille.

Top 3 inhokit:

  1. Punainen Pelikaani ristikkotyyppi ”Käärme”. Ratkoin yhden diginä kun ensin poistin sivulta kaiken ylimääräisen. Tehtävätyyppi on aina vähän hankala ratkoa, koska siinä tarvitaan apumuistiinpanoja. Paperiratkonnassa tehtävätyypissä pitää käyttää apupaperia, jolle laittaa kokeiluja. Digiratkonnassa pitää käyttää apukerroksia, jonne laittaa kokeiluja (apuohjelman käyttö ei tablet-laitteen hitauden vuoksi tule kysymykseen).
  2. IS Extra kahden sivun jättiristikko. On melko suuri työ, että ristikosta voi luoda tabletilla ratkottavan version – kannattaa lukea kokemukseni. Tosin iPad 9,7 & Apple Pencil kanssa ratkonta itsessään oli yllättävänkin miellyttävää.
  3. IS Extra Pehmis. iPadilla riittäisi kuvaruutukaappaus, mutta omalla laitteellani PDF-tiedostojen käyttö on ollut välttämätöntä.

Hieman hankala tapaus on myös uudemmat SK:n piilikset.  SK esim. vuoden 2017 tyylinen piilis, sillä sen kanssa on hieman ylimääräistä työtä, että piiliksestä saa tabletilla ratkottavan version (mainitsen toimenpiteet sivulla Joidenkin  lehtien digipalvelut). Kun ylimääräinen askartelu on päättynyt, ristikon ratkonta (tabletti vaakasuunnassa) sujuu melkein yhtä rattoisissa merkeissä kuin SK 1/2000 ristikon parissa, vaikka tykkään ratkoa mieluummin pystysuuntaista ristikkoa. Vaikka ristikon saamisessa ratkottavaan muotoon on hieman ylimääräistä työtä, näitä ristikoita on lähes poikkeuksetta tullut ratkottua diginä eikä paperitulosteina.

Top suosikit ja Top inhokit -listat kuvaavat vain ristikon ratkonnan teknisiä näkökulmia. 8/2018 ja 9/2019 blogikirjoituksissa käsittelen ristikoiden laadinnallisiin seikkoihin liittyviä kokemuksia.

Piirrosohjelmalla ratkonnan hyvät ja huonot puolet

Verrattuna paperisen ristikon ratkontaan, digiratkonta on toisinaan oikein kivaa, mutta joillekin ristikoille paperiratkonta toimii paremmin. Yksiselitteisesti ei siis voida sanoa, onko paperi- vai digiratkonta parempi vaihtoehto. Joku on joskus sanonut, että hän tykkää kynällä kirjoittaa paperille ja rapistella paperia. Minulle itselleni ei ole mitään itseisarvoa sillä, että kädessä on lyijykynä, kumi ja hypisteltävä paperi. Minulle paperi voi olla digiratkontaan verrattuna joko parempi tai huonompi vaihtoehto.

 

Asettaisin kirjoitustuntuman, yleisen miellyttävyyden ja tekstin erottuvuuden suhteen paperille ratkomisen ja digiratkonnan omalla tabletillani + testaamallani iPad 9,7 & Apple Pencil -yhdistelmällä seuraavaan järjestykseen.

  1. Huwaei MediaPad M5 Lite 10 + tablet-hanska (blogisivuston artikkeli). Yhdistelmällä on kuin täyttäisi aikakausilehden ristikoita kuulakärkikynällä, mutta virhejäljen voi kumittaa helposti. Jos käteen laittaa tablet-hanskan kättä voi liu’uttaa laitteen pinnassa eikä sitä tarvitse nostaa irti siirryttäessä ratkomaan ristikossa toista paikkaa. Kuvaa voi kahden sormen avulla siirtää tai zoomata. Kynä on hieman liukas.
  2. iPad + Apple Pencil. Kuten Huawein kynä, myös Applen kynä ovat makuuni aavistuksen verran liukas. Myös Applen kynä kanssa tablet-hanskasta on hyötyä, mutta ns. palm rejection toimii vähän paremmin, joten tarve on vähäisempi. Kynän käyttö on muuten Huawein kaltaista, mutta kynä  on epämiellyttävän suuri (kynä muistuttaa enemmän keppiä kuin kynää). Ristikoita ratkottaessa turhan paksu kärki ei haittaa, sillä ristikoiden ratkonnassa ei ole tarpeen saada huipputarkkaa jälkeä. Applen kynän kärjen kosketustuntumaa saattaisi olla mahdollista parantaa pienellä askartelulla lisäämällä kärkeen sopivan pinnoitteen. (Omaan käyttööni en Applen laitetta kuitenkaan hankkisi eräässä blogikirjoituksessa mainitsemistani syistä).
  3. ET-lehden ristikkosivut. Meille tuli ET-lehti vuonna 2016 ja siinä paperin laatu on paras, mitä olen tavannut kun ajatellaan ristikon ratkomista lyijykynällä. Lyijykynän jälki on hieman himmeää, mutta kuitenkin riittävän erottuvaa. ET-lehti on siinä suhteessa tavanomaista ristikkolehteä parempi, että se on paksumpi, jolloin se ei välttämättä kaipaa mitään lisätukea alleen. Pelkän kosketustuntuman suhteen voittaa digikynän käytön, mutta muut ominaisuudet ovat digikynässä paremmat.
  4. Hyvin samantapainen paperi kuin ET-lehden ristikkosivuissa on ostamissani ristikkolehdissä, kuten Punaisen Pelikaanissa. Näissä lehdissä haittana se, että ne tarvitsevat usein alustan, jotta ratkontakokemus olisi tukeva.
  5. Apu-lehden paperi. Apu on siirtynyt halvempilaatuiseen paperiin, mistä on ristikon ratkojille hyötynä se, että lyijykynä tarttuu hyvin paperiin. Paperin karheus on lähes optimaalinen.
  6. SK 12/2018 piilosanatehtävän paperituloste tabletin päälle sopivaan kokoon taiteltuna (SK 13-14/2018 kaipaisi isomman tukialustan). Kun erään kerran ratkoin ristikkoa paperiversiona, taittelin paperin suurin piirtein saman kokoiseksi kuin tablet-laitteeni!
  7. Sanomalehtipaperi ja tablet-laite tabletille sopivista ristikoista.
    1.  Aivan tuoreeltaan sanomalehtipaperi on lähes yhtä hyvä kuin ristikkolehti, mutta kun paperin laatu on huonompaa, runsas kumittaminen pehmentää lehteä. Jos ristikkoa ei saa lyhyellä aikavälillä ratkaistua, paperi kellastuu ikävästi.
    2. Halpa tablet-tietokone.  Itse tekemälläni kynälläni kirjoitustuntuma on lähellä kuulakärkikynällä aikakausilehdelle kirjoittamista, mutta kirjainten kirjoittaminen on vähän huonompaa. Kirjainten ”kauneus” häviää hieman paperille kirjoittamisesta, mutta minun tapauksessani ero on pieni, koska käsin kirjoittamiseni on aina aika rumaa. Kirjoituksen erottuvuus voittaa ylivoimaisesti paperille kirjoittamisen, tässä suhteessa voittaa jopa kuulakärkikynän. Koska ristikko tallennetaan digitaalisesti, ei taustan ikävää kellastumista pääse syntymään.
  8. Paperituloste ristikoista, jotka vaativat isomman tuen kuin tablet-tietokone.
  9. SK:n muut tehtävät digiratkontana halvalla tablet-tietokoneella. Muiden tehtävien kirjoitustuntumaa haittaa se, että ristikko tulee näytölle pienennettynä, mikäli haluaa nähdä ristikon aina kokonaisena. Pienennettyyn ruutuun kirjoittaminen vaatii tarkkuutta.
  10. Suomen Kuvalehden ja muiden samanlaista aikakausilehtipaperia käyttävien lehtien ratkonta lyijykynällä. Korkealaatuinen, kiiltävä ja varsin kovapintainen aikakausilehtipaperi siinä suhteessa erittäin huonoa, että usein sama kirjain täytyy kirjoittaa useaan kertaa, koska lyijykynällä saa yhdellä kirjoituskerralla kovin himmeän jäljen. Ongelma on siinä, että kynä ”lyijy” ei kunnolla tartu paperiin sen kiiltävän ja kovan pinnan vuoksi. Ajatus siitä, että ensin kirjoittaa lyijykynällä ja lopuksi kuulakärkikynällä, ei minusta tunnu miellyttävältä toimintaperiaatteelta. Minusta SK:n ristikoita on huomattavasti miellyttävämpi ratkoa paperitulosteesta tai valokuvasta (kuvaristikot) kuin suoraan lehdestä. Jotta ratkontakokemus olisi hyvä, ristikkosivut pitäisi esim. Suomen Kuvalehdessä olla painettu muista sivuista poikkeavalle paperille. Toki monissa kotitulostimessa on skanneri, jolla voi ottaa ristikosta valokopion, jolloin saa pienellä vaivalla miellyttävämmän ratkontakokemuksen.

Poistin edellä olleesta listalta joskus siinä olleen ristikon ratkonnan aikakausilehdestä kuulakärkikynällä. Tuntuma on melko hyvä ja erottuvuus on kiitettävällä tasolla. Niiden pohjalta tämän ratkaisutavan olisi voinut nostaa toiseksi. Haittana se, että jos yrittää hahmotella ratkaisusanaa himmeällä piirtämisellä, syntyy suttuinen ristikko. Suttuisuutta lisää tilanteet, joissa on tehnyt ratkontavirheitä ja yrittää korjata kirjoittamalla uuden kirjaimen väärän kirjaimen päälle. Suttuisen lopputuloksen vuoksi aikakausilehden ristikon ratkonta kuulakärkikynälle ei ole minulle käyttökelpoinen vaihtoehto.

Minulle tärkeintä on toimivuus kulloisessakin tilanteissa. Digiratkonnassa minulle epämieluisaa on vain se, että se ei kaikille ristikoille kovin hyvin sovi kuten tuo Top 3 -inhokit -lista osoittaa. Vastaan ei kuitenkaan ole tullut ainuttakaan ristikkoa, jota en ole voinut kohtuullisen vaivattomasti ratkoa piirrosohjelmalla.

Digiratkonnan edut ovat minun mielestäni seuraavat:

  1. Kuvat ovat kirkkaampia kuin sanomalehdissä ja vastaavat parhaimmillaan vähintään laadukkaalle paperille tehtyä aikakausilehteä. Tämän arvostaminen tosin korostuu minulla, sillä en omista väritulostinta. Ristikon väreistä pääsen nauttimaan netistä haetuilla ristikoilla ainoastaan digiratkonnan kautta.
  2. Tabletti on jäykkä. En tarvitse mitään tukea minkään ristikon alle. Oikeastaan tämän on paras puoli tabletin käytössä ristikoiden ratkonnassa. Näin siksi, että haluan sohvalla istuessani ratkoa ristikoita ja löysä paperilehti (varsinkin sanomalehti) on epämiellyttävä käyttöliittymä. 
  3. Jos tukee laitteen polveen ja vartaloon, laitteesta ei tarvitse pitää kiinni, jolloin vasen käsi on täysin vapaa (vaikka puhelimella kaverille kilauttamiseksi tai kahvikupposelle).
  4. Tabletti on kompaktin kokoinen, millä on suuri mukavuustekijä sohvalla ristikoita ratkottaessa. Pieni aputuki on normaalikokoisella laitteella tarpeen (ks. yllä oleva kuva). Isolla laitteella sitäkään ei välttämättä tarvita.
  5. Sivusta otetusta kuvasta voi leikata pelkän ristikon. Erityisesti IS:n Kovis-ristikoita on miellyttävä ratkoa, kun ei ole ympärillä mitään häiritsevää. Muiden tehtävien osalta menettely johtaa tosin siitä, että yhdestä sivusta pitää tehdä monta erillistiedostoa.
  6. Jos ristikossa on hyvin yksityiskohtaisia kuvia, niitä on paljon parempi tarkastella hyvälaatuisesta digikuvasta kuin (suurennuslasia apuna käyttäen) paperiversiosta. Joskus paperiversiossa erottumatta jääneet yksityiskohdat näkyvät vain digiversiossa.
  7. Teksti on erottuvampaa kuin lyijykynällä, sillä tabletilla voi aina kirjoittaa kuin kuulakärkikynällä tai ohuella tussilla – itse käytän ratkontaan tummanpunaista väriä.
  8. Ei koskaan tarvitse teroittaa lyijykynää tai vaihtaa toimimaton kuulakärkikynä toimivaan.
  9. Kynän voi vaihtaa helposti tai kynän jälkeä voi muuttaa helposti. Hyödyllistä, jos on tapana kirjoittaa epävarmat kohdat eri lailla kuin varmat kohdat. Hyödyllinen myös, jos on tehnyt virheitä, voi kirjoittaa oikaistut kohdat eri värillä (itse laitan tällaiset kohdat tumman sinisellä).
  10. Kumi ei ole koskaan hukassa.
  11. Lasipinta ei mene milloinkaan puhki kumittamisesta.
  12. Kumin kokoa voi vaihdella. Jos iso alue on tullut ratkottua väärin, isolla kumilla saa virheet nopeasti pyyhittyä pois.
  13. Isolla kumilla voi siistiä ristikon ympärillä olevaa tarpeetonta sivuosaa (IS:n ristikoissa ristikoiden tunnuksista saattaa kuvan leikkauksen jälkeenkin jäädä osia näkyviin).
  14. Ristikko on runsaan kumittamisenkin jälkeen siisti eikä harmaan sottainen niin kuin paperiristikko.
  15.  Kerroksissa voi tehdä jostakin alueesta kokeiluversioita (käyttäen eri kirjoitusväriä tai muuten erilaista kynän jälkeä) tai niihin voi laittaa merkintöjä (esim. ympyröidä vihjeet, joita ei ole ymmärtänyt). 
  16. Jos tarvitsee muistiinpanoja, voi ottaa niitä varten uusia kerroksia tai välillä siirtyä toiseen ohjelmaan ja tehdä siinä muistiinpanoja.
  17. Aukeamaristikon näkee sohvalla istuen kokonaisena. Jos minulla olisi kädessä ristikkolehden aukeamaristikko, en voisi ratkoa ristikkoa kuin toinen puoli kerrallaan, koska en sohvalla istuen voi levittää ristikkoa millekään alustalle. Erityisesti aukeamaristikon keskiosan ratkonta on sohvalla epämiellyttävää. Vaikka aukeamaristikon kanssa voi tabletilla tulla ylimääräistä työtä, aukeamaristikkoa on sohvalla istuessa siitä huolimatta minusta miellyttävämpää ratkoa tabletilla kuin paperilta. Enkä pidä siitä, että ristikkoa pitäisi mennä ratkomaan pöydän viereen. Esimerkki aukeamaristikosta, jonka ratkoin tabletilla on Punainen Pelikaani 1/1998 Pelikaanit 20 vuotta sitten -sivuilta haettuna.
  18. Ristikon ratkonnan voi rajata tiettyyn alueeseen. Joskus on parempi keskittyä yhteen alueeseen kerrallaan. Tabletilla näin on helppo tehdä (paperiristikkoa ratkoessani jaoin joskus ristikon viivoittimella sektoreihin ja ratkoin ristikkoa sektori kerrallaan).
  19. Mikäli haluaa käyttää jotain nettiapuneuvoja kuten Googlea, tarvitsee vain vaihtaa ohjelmaa. Tabletin käyttäjän ei tarvitse siirtyä läppärin tai pöytätietokoneen ääreen eikä hän tarvitse käteen älypuhelinta, joita etsiä nettiapuja. Tosin ohjelmien vaihtamisessa menee välillä hieman aikaa ja toisinaan piirrosohjelma palaa lähtötilanteeseen.
  20. Jos käyttää pilvipalveluita ja tallentaa ristikoita niihin, käytössä voi olla tuhansittain ristikoita, joista valita kulloinkin mieluisin. Varsin näppärää varsinkin matkoilla, jos niillä on tapana ratkoa ristikoita. Nettiristikko ei paina mitään toisin kuin kasa ristikkolehtiä.

Joissakin tilanteissa piirrosohjelmalla ratkaiseminen on ainut ajateltavissa oleva tapa ratkoa ristikkoa (näin oli yhden IS Koviksen kohdalla, josta kerron 10/2018 blogikirjoituksessa).

Muutama huono puoli toki on verrattuna ristikkolehteen tai iltapäivälehden ristikko-osioon:

  1. Kirjoitustuntuma on hieman erilainen, mutta tilanteesta riippuen se on joko parempi tai huonompi kuin paperilehdestä ratkottaessa.
  2. Tablet-laitteen kanssa on suositeltavaa käyttää tablet-hanskaa. Ilman sitä käden siirtäminen paikasta toiseen aiheuttaa kuvan liikkumista tai ei-toivottuja toimintoja.
  3. Kerrosten käyttö on hieman hankalampaa kuin jos kirjoittaisi suoraan ristikkoon (jos käyttää yli kahta kerrosta, niiden kanssa voi mennä sekaisin ja tulee helposti kirjoittaneeksi väärään kerrokseen).
  4. Jos ristikkoa ei saa riittävän hyvälaatuisena JPG tai PNG-kuvana joutuu tekemään ylimääräistä työtä. Rutiinilla tämä kyllä hoituu melko nopeasti.
  5. Lehdestä ratkottavaan digimuotoon saattamisessa on hieman työtä, mikäli haluaa leikata ristikon lehden sivusta optimaaliseen kokoon. Leikkaus ei ole välttämätön toimenpide, mutta kylläkin suositeltava.
  6. Kun haluaa nähdä ristikon kokonaisena, tavanomainen kuvaristikko näkyy yleensä pienennettynä. Kun ratkoo ristikoita paljon digitaalisena, ristikon zoomailu sujuu luontevasti eikä suurentelu ja pienentely tunnu ärsyttävältä (piilisten kohdalla suurentelua/pienentelyä ei sitä paitsi tarvita lainkaan kuten ei myöskään esim. Ilta Sanomien Kääntis– ja Tavis-ristikoissa).
  7. Jos leikkaa sellaisen sivun, jossa on useita ristikkotehtäviä niin, että yhdessä tiedostossa on vain yksi tehtävä, muiden tehtävien ratkomiseksi täytyy avata uusi tiedosto. Jakamiseen ei mene hirveän paljon aikaa, mutta on kieltämättä pieni riesa. Jakamisen jälkeen availua ja sulkemista tulee enemmän, mitä jotkut saattavat pitää ärsyttävänä.
  8. Ratkottavien ristikoiden selailu ei ole yhtä kätevää kuin paperilehdessä. Omalla kohdallani on pyrkimyksenä ratkoa yksi ristikko kerrallaan, joten minua tämä asia ei haittaa lainkaan. Jostakusta toisesta sulkeminen/availeminen voi tuntua paljon ärsyttävämmältä asialta.

Tosin etu riippuu myös millainen ristikko on kyseessä. Jos kyse on helposta ristikosta, sen ratkoo nopeammin paperisena. Mutta mitä vaikeampi ristikko on kyseessä, sitä enemmän digiratkonnasta on hyötyä. Vaikeassa ristikossa tulee paljon kumittelua. Niiden kanssa kaipaa usein apukerroksia. Rajattavuudestakin on etua, että pystyy keskittymään tiettyyn alueeseen.

Suoraan netissä ratkottavien ristikoiden ja niiden toimivuuden käsittelyn on oma sivunsa.

_____________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Kommentit lehtitaloilta tai muilta ristikkoja julkaisevilta tahoilta olisivat suotavia.
  • Myös kommentteja sivujen muilta käyttäjiltä olisi hyvä saada.

______________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

Suoraan netissä ratkottavat ristikot ja niiden toimivuus

Paluu sivulle Artikkelit

Netissä on jonkin verran erilaisilla nettisovelluksilla ratkottavia ristikoita. Niissä piirtämisen sijasta ristikkoa ratkotaan siirtymällä ratkottavaan kohtaan ja kirjoittamalla kirjaimet joko fyysisellä tai virtuaalisella näppäimistöllä. Näidenkin suhteen on sekä hyvin että huonosti ratkottavia ristikoita, joten kerron niiden suhteen sekä hyvistä että huonoista kokemuksista.

En voi niitä rankata, koska itse olen käyttänyt tähän mennessä vain Sanariksen ylläpitämää Ristikkoarkistoa. Sen ristikot toimivat yleisesti ottaen varsin hyvin, mutta satunnaisten ristikoiden kanssa on ainakin tabletilla vihjeistä toisinaan vaikea saada selvää. Ristikoita ovat jotkut ratkoneet kännykälläkin (eräs keskustelu, jossa jotkut ratkoja kertovat, miten ratkonta kännykällä on toiminut). Suurin etu on siinä, että ratkaisun voi tarkistaa netissä. Tykkään kuitenkin itse enemmän piirrosohjelmalla ratkomisesta.

Suomen Kuvalehti (SK) tarjoaa digilehden tilauksen voimassaolo aikana ristikoiden ratkontaa suoraan Suomen Kuvalehden www-sivuilta käsin. Sen toimivuuteen en ole päässyt tutustumaan. Mikäli SK:lla ristikoiden nettiratkonta on toteutettu samankaltaisesti kuin Sanariksella, oletan, että kuvaristikot toimivat hyvin palvelun kautta, mutta piilisten suhteen on ongelmia. Mikäli esim. SK 13-14/2018 on muutettu digimuotoon samanlaisena kuin se on paperilehdessä, viimeiset pystyvihjeet ovat niin kaukana itse ristikosta, että ristikon ratkontakokemus on erittäin huono.

Minulle ratkontakokemus olisi niin huono, etten lehden tilaajana ratkoisi SK 13-14/2018 kaltaista piilistä suoraan netistä ainakaan ilman lisätoimenpiteitä. Toimiva ratkaisu olisi yhdistää paperi- ja digiratkonta. Ristikon voisi tulostaa paperille ja sitten taitella pienemmäksi niin, että vain vihjeet ovat esillä. Tämän jälkeen ristikon voisi maalarin teipillä teipata väliaikaisesti tablet-laitteen oikeaan kylkeen. Itse ristikko näkyisi kokonaan ja mahdollisimman isona tabletin ruudulla ja vihjeet kivasti siinä vierellä. Minusta järkevintä SK:n digilehden tilaajille on piilisten ratkonta aina tulostuksesta. Kolmas vaihtoehto olisi ratkoa digitaalisesti piirrosohjelmalla. Sen kanssa tulee hieman ylimääräistä askartelua, mutta ei kohtuuttomasti (kerron sivulla Joidenkin lehtien digipalvelut, miten olen itse toiminut tällaisten tehtävien kanssa).

Ehdotin paluuta vuoden 2000 kaltaiseen esitysasuun, jota lehti käytti numeroissa 11-12/2018 ja näistä numeroista minulla on erittäin hyvä ratkontakokemus ja uskon, että ratkontakokemus olisi ollut kohtalaisen hyvä nettiratkonnassakin. Paperiratkonnassa ero on lehden numeroiden 12/2018 ja 13-14/2018 välillä on hyvin vähäinen. Rinnakkaisasettelun pieni etu on kuitenkin aina siinä, että kun ratkoo vaakavihjettä, vaakavihjeen kanssa risteävät pystyvihjeet ovat nopeammin katsottavissa. Lehdelle on helpompi laittaa palkinnonsaajat ja aiempien tehtävien ratkaisut no 13-14/2018 tyylin. Palkinnon saajat ja oikeat ratkaisut on myös lehden lukijan kannalta selkeämpää esittää allekkain, miksi ymmärrän paluun entiseen.

Mutta tämä paluu on todennäköisesti tehty nettiratkonnan kustannuksella. Mielestäni järkevin ratkaisu olisi se, että SK muuttaisi ladonnan nettiratkaisussa kaksipalstaiseksi. Sellaisen tehtävä ratkaiseminen on netissä suhteellisen miellyttävää, sillä ristikon siirtelyä pystysuunnassa ylös- ja alaspäin jää mahdollisimman vähän. Ratkonta olisi melkein yhtä miellyttävää kuin SK 12/2018 tyylisestä piiliksestä paperitulosteesta tai tabletilla piirrosohjelman kanssa.

Tosin Linux, Mac ja Windows -käyttöympäristöissä Vivaldi-selaimella on toiminto ”Lisää verkkopaneeli”. Kun sen lisää saa kaksi ikkunaa vierekkäin. Toiseen ikkunaan voi laittaa itse piiliksen ja toiseen ikkunaan vihjeet, jolloin vihjeet ja ristikon näkee samalla kertaa. Toinen vaihtoehto on ”Tile tabs”/”Laatoita välilehti”. Netin ohje toimii vain Mac laitteella. Windowsissa toimii Ctrl ja/tai  Shift + hiiren vasen klikki, minkä jälkeen valitaan vähintään kaksi toisiinsa kytkettävää välilehteä. Lopuksi  hiiren oikea klikki ja sitten valinta ”Laatoita… välilehteä” / ”Tile… tabs”. Yhdessä välilehdessä on tämän jälkeen kahden tai useamman nettisivun rinnakkain esittävä välilehti. Toiminto on sukua Opera-selaimien toiminnallisuuksille ja Operan alkuperäisiä kehittäjiä mukana onkin. Nuo menettelytavat toimisivat pöytäkoneessani varsin hyvin. Tablet-laitteista Microsoft Surfacessa Vivaldia voi käyttää, joskin ohjelmassa on joitakin kosketusnäyttöön liittyviä ongelmia. Tällä sivulla on vähän edempänä kuvakaappaus Vivaldista ja sen perusteella  voisi arvioida, miten allekkain esitetyt vaaka- ja pystyvihjeet saattaisivat näkyä Vivaldissa. Toimivuus tyypillisessä 10′ tabletissa voisi olla heikko, joten se olisi mielekäs vasta yli 12′ laitteilla.

Nettiratkaisun käyttöliittymä vie erityisesti tabletti vaakasuuntaan laitettuna hirveästi tilaa näytön ylä- ja alareunasta. Itse vihjeille ja ristikon esittämiselle jää ruudulla liian vähän tilaa. Vihjeistä ei saa millään helposti luettavia ja ristikkokin tulisi joko epämiellyttävän pienenä tai sitten sitä joutuisi ikävästi siirtelemään ylös-alassuunnassa. Esimerkki tabletillani epämiellyttävästi ratkottavasta piilosanatehtävästä Pressapiilosana 2018. Tallensin ristikon ja ratkoin sen tabletillani.

Olen ehdottanut Sanarikselle ja Suomen Kuvalehdelle sitä, että ristikkoratkontaohjelman käyttöliittymän voisi haluttaessa piilottaa. Ristikkoarkistossa ylhäällä on käyttötoimintoja. Niiden ei ole välttämätöntä olla aina esillä. Minä pitäisin erittäin paljon siitä, että sivun yläosassa olisi nappi, josta yläosan toiminnot saisi piilotettua. Kun yläosa on piilotettu, yläosaan tulisi toimintojen tilalle vain nappi, josta yläosan toiminnot saisi esille. Tällaisen toiminallisuuden toteuttaminen on erittäin helppoa ja tällä periaattella toimivat monet piirrosohjelmat.

Toinen, mitä olen ehdottanut, on se, että alaosaan tuleva näppäimistö olisi esillä vain tarvittaessa eli silloin, kun käyttäjä napauttaa jotain ruutua, johon hän haluaa kirjoittaa. Kun käyttäjä napauttaisi kohtaa, jossa ei olisi kirjoitettua ruutua tai ruudun alaosassa olisi painike, jolla saisi haluttaessa piilotettua näppäimistön, ristikko olisi miellyttävämpi ratkoa. Tällöin esim. SK 12/2018 -tyylisen piilosanatehtävän saisi 10′ tabletin näytölle suurin piirtein saman kokoisena kuin se on paperilehdessä. Ristikkoa ei koskaan tarvitsisi siirtää ylös/alas-suunnassa ja ratkontakokemus oli maksimaalisen miellyttävä. Tällaisen toiminnallisuuden toteuttaminen voisi olla vaikeaa. Olisi kuitenkin hyvä tietää, olisiko tällainen toiminnallisuus edes mahdollista toteuttaa.

Otetaan esimerkki ristikkoarkiston piilosanasta  SK Piilosana 29.7.1977,  jonka kuvan saa näkyviin tästä linkistä. Kun alapuolella olevan tekstin rajaa pois, kuva näkyy optimaalisen kokoisena tabletin piirrosohjelmassa. Alla kaksi kuvakaappausta, joista näkee, miten selaimen ja ratkontaohjelman käyttöliittymä vaikuttavat tilanteeseen. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ristikkoa on pienennetty kokoon, jossa katson ratkonnan olevan juuri ja juuri mahdollista tablet-tietokoneella, vaikkakin vähän epämiellyttävästi. Pöytätietokoneella tai läppärillä ristikko on kohtuullisesti ratkottavissa. Jos ratkontaohjelman käyttöliittymän saisi piilotettua, tilanne olisi oikeanpuoleisen tilanteen kaltainen, jossa ristikko näkyy näyttöruudulla miellyttävän kokoisena ja melkein yhtä hyvin kuin tabletin piirrosohjelmalla. Selaimen käyttöliittymä vie sen verran tilaa, että osa vihjeistä ei mahdu näkymään.

Vivaldissa saisi rinnakkain kaksi oikeanpuoleisen kuvakaappauksen kaltaista sivua, joten vihjetekstit olisivat aina näkyvissä ja ratkonta olisi helppoa kun ei tarvitsisi siirrellä näytöllä olevaa kuvaa lainkaan.

Helppoja ristikoita löytyy Papunetistä.

Netissä on muutamia Flashilla toteutettuja ratkontasovelluksia. Flashin käyttö sinänsä sekä se, että ristikko on ruudulla varsin pienenä, tekevät toteutuksista varsin kyseenalaisia. Tällaisia ovat ainakin Älypään sanaristikot, joka sisältää saman ongelman kuin Ristikkorenki. Näiden tehtävien käyttö ei ole näppäimistöttömällä tablet-tietokoneella miellyttävää.

Huom. Todennäköisesti Älypään ristikot kuten muutkin näppäimistöä vaativat Flash-sovellukset eivät toimi MS Surface ilman fyysistä näppäimistöä.

Iltalehden nettiristikko toimii tuntemattomalla lisäosalla, enkä saanut tarvittavaa lisäosaa asennettua.

____________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Kommentit lehtitaloilta olisivat suotavia.
  • Myös kommentteja sivujen muilta käyttäjiltä olisi hyvä saada.

_____________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

Ristikkoapuneuvoja

Paluu sivulle Artikkelit

Sivun sisältö:

Ristikkorenki ja vastaavat sivut

Toisella sivulla käsittelen Ristikkorengin teknisiä ongelmia. Ristikkorenkiin voi laittaa sanan, josta on saanut vain osan ratkaistua. Ristikkorenki antaa sanaehdotuksia. Ristikkorengin kanssa optimaalinen tilanne on se, että se ehdottaa sopivan määrän vaihtoehtoja. Olen joskus pilannut ratkontaani sen kanssa, kun se ehdottaa vain yhden ratkaisusanan ja juuri se käy ristikkoon. Tällöin on harmittanut paitsi tilanteissa, joissa etsitty sana oli minulle entuudestaan täysin tuntematon. Toisiaan olen jäänyt vain rengin antamiin vaihtoehtoihin, mutta ratkaisusanaa ei löydykään Ristikkorengistä.

Vastaavan kaltainen toiminto löytyy Suomisanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjaa voi myös käyttää samaan ristikkosanakirjana kun laittaa kysymysmerkin puuttuvien kirjainten tilalle.

Ks. myös http://saaressa.blogspot.ru/2009/06/ristikkorenki.html.

Ristikkosanakirjat

Ratkojat-palvelu

Suosittelen käyttämään palvelua varauksella. Palvelussa on paljon virheellisiä ratkaisuja. Palvelun avulla voi pilata ratkontaansa, sillä sinne laitetaan erityisesti Helsingin Sanomien ja jonkin verran myös Ilta-Sanomien ristikoista löytyviä vaikeita tai vaikeahkoja ratkaisusanoja. Kun olen joskus etsinyt sieltä faktatietoja, olen pilannut ratkontaani, koska suoraksi vihjeeksi luulemani vihje sisälsikin jekun, jota en ollut keksinyt. Tällaisen tilanteen jälkeen harmittaa. Kaiken sortin nimien etsinnässä tulee oikaistua sen kautta, vaikka löytyisivät tiedot Googlenkin avulla.

Ristikkosanat.net – aiemmin mainittuja palveluja muistuttava palvelu, jota en ole juuri koskaan käyttänyt.

Ristikkosanakirja (ylläpitäjä Laatulehdet).

Loin itse sivun Kovisoveluudet ja Vihjeanalyysit eräänlaisiksi apuneuvoiksi.

Muut sanakirjat

Kielitoimiston sanakirja – apu myös tilanteissa, joissa ei ole varma sanan taivutuksista

Suomisanakirjan synonyymi ja sivistyssanasto – suosittelen etsimään synonyymejä ensin täältä ennen kuin käyttää muita apuneuvoja

Wikipedia ja Wikisanakirja – Wikisanakirjassa on usein vanhojakin sanoja, joskin ristikoissa on joskus sellaisia sanoja, joita ei Wikisanakirjastakaan löydy, joten kannattaa ostaa myös jostakin antikvariaatista Nykysuomen Sanakirja.

Urbaani Sanakirja – ristikoissa on usein slangisanoja.

Sanakirja.org – joskus yksittäinen ratkaisusana  on englantia, koska sanaa käytetään suomen kielessä ilman suomalaiseen kirjoitustyyliin muuttamista.

Sanaseppojen sanaristikkotermistö – hyötyä keskusteluissa erityisesti piilosanojen ratkontaan liittyvissä kysymyksissä.

Ks. myös Oppitorin sivu samasta asiasta.

Muita apuneuvoja

Eräänlainen apuneuvo on myös Ristikon anatomia, sillä sen avulla voi oppia ratkomaan ns. kovis-ristikoita

Voikko tavuttaja – apu tavuristikoiden ratkontaa tilanteessa, jossa ei ole itse varma, miten sana tulee tavuttaa.

TinyURL – keskusteluissa www-osoitteita voi lyhentää palvelun avulla.

Aijaa-kuvienjakopalvelu – hyödyllinen tilanteissa, joissa haluaa näyttää ristikosta ongelmakohdan.

Arrak. Anagrammien purkuohjelma. Sama ongelma kuin ristikkorengin kanssa. Se joko antaa liian valmiin ratkaisun tai ei tunne sanaa, jota haetaan.

Free online PDF Extractor – jos ristikko on PDF-muotoinen, tällä palvelulla voi kaivaa PDF-tiedostoon tallennetut ristikot; ohjelma ei ole käyttökelpoinen, jos ristikko koostuu enemmästä kuin kahdesta kuvasta; kuvien laatu ei koskaan laske, koska PDF-tiedostosta haetaan vain ne kuvat, mitä sinne on pakattu.

Zamlar – muuntaa PDF-tiedoston toiseen muotoon, mm. PNG-formaattiin; kuvien laatu saattaa muunnoksesta laskea. Kankea käyttää, sillä pitää odottaa jonkin aikaa, että saa muunnetut tiedostot.

Vinkki: PDF-tiedostojen purkuun käytän nettipalveluiden sijasta Adobe Acrobat Reader DC -ohjelmaa (siitä on Windows ja Mac-versiot). Sivulla, jolla käsittelen IS Extra palvelua annan hieman ohjeita ohjelman käyttöön.

___________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Luettelo ei ole kattava. Ehdotuksia lisättäviksi kohdiksi voi jättää.

___________________

Sivuun liittyvät keskustelut ja muut sivut:

Netin ilmaisristikoita

Paluu sivulle Artikkelit

Ainakin näiltä sivustoilta saa ilmaisia ristikoita tai olen niitä itse aikoinani saanut näiltä sivustoilta ja yksittäisiltä sivuston sivuilta. Suurin osa ristikoista on mahdollista tulostaa tai ratkoa piirrosohjelmalla. Osa on vain netissä ratkottavia ristikoita.

 

Lehtiluukun listauksen pitäisi olla kattava 1.7.2018 viimeisimpänä tarkistuspäivämääränä. Palvelussa on mukana lehtiä, joista ei enää nykyisin ole uusia diginumeroita, kuten esim. Ahjo-lehdestä. Lehtiluukku-palvelun kautta haettavista ristikoista täytyy ottaa kuvaruutukopio. Ainakin Vivaldi-selaimella kuvaruutukopion voi rajata niin, että mukaan tulee vain itse ristikko (ohjelma tallentaa tiedoston automaattisesti antaen tallennukselle nimeksi satunnaisen merkkijonon, mistä syystä tallennetun tiedoston nimi kannattaa välittömästi käydä muuttamassa). 

Huomautus: pystysuuntaisista normaalikokoisista ristikoista ei saa tavanomaisilla läppäreillä ja pöytäkoneilla ratkontaan riittävän tarkkaa kuvaa. Normaalikokoisesta ristikosta riittävän hyvätasoisen kuvakaappauksen ottaminen edellyttää vähintään iPad-tason näyttöä.

Aiemmin ilmaisristikoita olivat myös Apu-lehden nettiristikot sekä eräät ilmaiset Kirppuristikot. Tilanne muuttuu koko ajan ja joku yllä olevan luettelon sivuista saattaa poistua.

Joihinkin ristikoihin pääsisi eräiden www-sivujen ”takaoven” kautta, mutta koska ristikoista ei lehdissä erityisemmin tiedoteta ja ne on varsinaisesti tarkoitettu asiakkaille, en sellaisia ristikoita listaa.

Vinkki. Netin ilmaisristikoita voi löytää myös Googlella. Laitoin Googleen ensin tavallisena hakuna ja sitten kuvahakuna ”JOKO SANOT? AHAA sanaristikot”. Kokeilin, mitä tietoa löytyy erään ristikon vihjeen ja sen ratkaisusanan avulla. Löysin sattumalta Sanasepot 2/2006 -lehden. Abobe Acrobat Reader DC-ohjelmalla siitä saa laadukkaita ristikkotallenteita (IS Extra-palvelua koskevalla sivulla oleva opaste blogisivustolla).

Ilmaisena yllätysristikkona löytyy netistä Nightwishin Tuomas Holopaisen ja hänen puolisonsa Johanna Kurkelan IS Kovis 17.-18.3.2018 (suora linkki itse ristikkoon). Normaalisti tämä kaksikko tekee Punaiseen Pelikaanin säännöllisesti ristikoita ja satunnaisemmin Ilta-Sanomiin.

__________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  •  Mikäli joku huomaa poistuneen sivuston tai haluaa lisätä jonkun sivun listaan, ottakoon minun yhteyttä. Koska luetteloni ei ole kattava, otan mielelläni vastaan lisäysehdotuksia.
  • Mikäli jonkun sivun toimivuudessa on ongelmia, niistä voi myös kertoa.

___________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

Joidenkin lehtien digipalveluita

Paluu sivulle Artikkelit

Sivun sisältö:

Yleistä

Käsittelen joidenkin muiden lehtien kuin Ilta-Sanomien IS Extra -palvelua, josta on oma sivunsa . IS Extra -palvelun kautta hankitut ristikot sisältävät Pelikaani-ristikoihin verrattavan monipuolisuuden, mutta ristikoiden käytettävyydessä on monia ongelmia.

Mielestäni helppokäyttöisin ja edullinen tapa hankkia laadukas ristikkodigiarkisto on tilata Suomen Kuvalehti kolmeksi kuukaudeksi hintaan 39 € (hinta 28.3.2018). Ristikot löytyvät aina näköislehdistä, joissakin lehdissä ne olivat myös erityisessä digilehdessä. Koska ne eivät aina löydy erityisestä digilehdestä, järkevin tapa on käyttää aina näköislehtiä. Lehden tilauksen voimassaolo aikana käytettävissä on myöskin ristikoiden ratkonta suoraan Suomen Kuvalehden www-sivuilta käsin. Sen toimivuuteen en ole päässyt tutustumaan, mutta käsittelen toisella sivustolla nettiratkontakysymyksiä.

Ristikoissa on kerran kuukaudessa IS Kovis -ristikoihin verrattava ristikko, joskin yleensä Suomen Kuvalehden kolmen tähden ristikko vastaisi keskimäärin Ilta-Sanomissa 2 1/2 -tasoista ristikkoa. Aina silloin tällöin löytyy 3- -tasoinen ristikko. Kaksi kertaa on tullut vastaan ristikko, joka minun mielestäni vastaa IS Koviksen tasoa 3. Tosin toisinaan kolmoseksi merkitty ristikko on mielestäni ollut vaikeustasoltaan keskitasoa eli n. kahden tähden ristikko. Lehdessä on neljän viikon perussykli, jossa on yksi helppo ristikko, kaksi keskivaikeaa ristikkoa ja yksi vaativa ristikko. Juhlapyhät tuovat sykliin muutoksia. Ristikoista on vuodesta 1.11.1989 lähtien vastannut Sanaris. Pidän ristikoiden laatua yleisesti ottaen erinomaisena ja suosittelen ehdottomasti tutustumaan Suomen Kuvalehdessä oleviin ristikoihin.

Suomen Kuvalehden näköislehden ristikoita voi tallentaa JPG-kuvina. Ristikon saa tabletilla ratkottavaan muotoon näköislehdestä siirtymällä sivulle, jossa ollaan ja tallentamalla sivun kuvana (hiiren oikea klikki ja ”Tallenna kuva nimellä”). Tallennettaessa pitää kuvan nimi vain muistaa vaihtaa, sillä nimi on oletuksena vain kirjainmerkkisarja. Tallennetut kuvat ovat juuri sopivan kokoisia tulostettavaksi. Mikäli haluaa siivota kuvista ylimääräistä, täytyy avata toinen ohjelma.

 

Ne ovat oikein sopivan kokoisia myös digiratkontaan. Digiratkonnassa etuna on se, että kuvista voi leikata ylimääräiset nopeasti pois. Digiratkaisulle tuottavat harmia piilistehtävät, jotka on taitettu niin, että pystyvihjeet ovat vaakavihjeiden alapuolella. Tässä muodossa tehtäviä ei kannata ruveta tablet-laitteella ratkomaan. Vihjeiden sijoittelu pitää ensin korjata. Teen niin, että haen kuvan kertaalleen. Sen jälkeen kopioin pohjakerroksen ja siirrän kopioidun kuvan sopivaan kohtaan. Lopuksi leikkaan ylimääräisen kuva-alan pois. Vihjeet on sijoiteltu niin, että ristikon alle jää yleensä kolme vihjettä ja loput tulevat ristikon oikealle puolelle.

 

Helsingin Sanomista saa näköislehtiä HS Digi -tilauksen kautta 12 €/kk. En ole kokeillut Helsingin Sanomien palvelua. Saamani tiedon mukaan yksittäiset sivut voi tallentaa PNG-kuvina. Tallennetun sivun koko on 1536 x 2254px. Pelkän ristikon koko siinä sivulla noin 1400 x 1400px. Tuolla kuvakoolla pitäisi saada varsin hyvä tuloste ja koko sopii hyvin myös piirto-ohjelmalla ratkontaan.

Monista viikkolehdistä on saatavissa digiversioita ja niissä olevia ristikoita voi luonnollisesti tulostaa tai ratkoa digitaalisesti. Jotkut lehdet saattavat olla yhtä helppokäyttöisiä kuin Suomen Kuvalehti. Joidenkin lehtien kohdalla saattaa joutua IS Extra-palvelun tavoin PDF-tallenteiden käyttöön, mikä tekee käytöstä melko vaivalloista. Joistakin lehdistä voi ottaa vain kuvaruutukopion, jos ei halua tulostaa koko lehteä. Lehtiluukku-palvelun toteuttamissa julkaisussa saa kuvakaappausten avulla ratkottavia ristikoita. Listaan tällaisia ristikoita sisältäviä lehtiä sivulla Netin ilmaisristikoita.

Olen ehdottanut joillekin sanaristikoita tuottaville firmoille, että he voisivat julkaista ristikoita maksullisina myös digimuodossa, mutta tähän firmoilla ei ole ollut kiinnostusta. Erään firman johtaja sanoi, että hän ei myy ristikoita digimuodossa, koska hän ei voisi valvoa digilehden levittämistä.

Ainoa mahdollisuus digitaalisen ristikkoarkiston luomiseen ovat siten aikakausi- ja viikkolehtien digiarkistot. Joidenkin sivustoiden kohdalla saattaa tallennus olla PDF-dokumenteiksi tulostaminen, mikä tuo ratkontaan ylimääräistä toimenpiteitä.

Toki voi skannata ristikkolehtiä, mutta ainakin itselläni skannerin laatu on niin huono, että sillä ei saa tasokkaita skannauksia digiratkontatarpeisiin vaan vain välttävästi menetteleviä. Jopa tabletin kameralla saa parempia kuvia, mutta hyvän valokuvan ottaminen ristikosta vaatii opettelua.

Vanhojen Suomen Kuvalehden (SK) ristikkohelmiä

Minulle ensisijainen digiarkisto on SK:n nettitilauksesta hankitut ristikot. Laitanpa vielä hieman niistä. Ratkon vanhoja SK:n ristikoita fiiliksen mukaan sieltä ja täältä, joten nämä helmet eivät ole aikajärjestyksessä.

Ihan yleisellä tasolla Mirja Pihlajamäen ristikot ovat mainioita ja tallensin joskus hänen kaikki siihenastiset tällä vuosituhannella laatimansa ristikot. En osaa nostaa niistä mitään pinnalle, mistä johtuen en hänen ristikoitaan enää mainitse.

Sekalaisia kuvaristikkopoimintoja

SK 48/1991 oli Pekka Joutsin ristikko. Ristikko muistutti Punaisen Pelikaanin  Auri Saaren hauskoja X-ristikoita.

Erkki Vuokila laati SK 15-16/2004 s. 93 avoristikko, jossa ei ole pystyvihjeitä lainkaan. Löytyy ristikkoarkistosta nimellä Vanhat vaikeat 5/18 (Elokuun 2018 toinen yllätyksistä). Ratkaisusanojen pituudet on merkattu. Oli aika metka ratkottava. Pidin paljon myös SK 32/2000 ristikosta.

Piilispoimintoja

Erkki Vuokilan piilosanatehtävä SK 45/2001oli varsin mainio. Vuokila aloitti piilosanojen tekemisen SK:hon vuoden 1976 loppupuolella noin vuosi sen jälkeen kun piilosanatehtävät rantautuivat Suomeen. Vuokila piti yli 9 1/2 taukoa (SK 15/1982-46/1991 ajalla ei ole Vuokilan piilosanoja) tehtävien laadinnassa Suomen Kuvalehteen. Kun Vuokila vuonna 1991 tuli takaisin piiliskuvioihin, paluuristikko (SK 46/1992) sai kehuja, mitä se ansaitsikin.

SK 31/2011 Erkki Vuokilan piilosanassa piilovihjeet olivat vain anagrammeja: Laskujeni mukaan tehtävässä oli yhteensä 70 anagrammia (3-7 anagrammia/vihje). Ylimääräiset anagrammit haittasivat välillä suoran vihjeen löytämistä.

SK 32/2011 Aulikki Nenoselta toistensa kanssa limittyvät ratkaisusanat (osittain myös piilovihjetyypin ”jaotelma” osat limittyvät). Limittyviä ratkaisusanoja laatijalta on muissakin piilosanatehtävissä.

Kun Vuokila oli poissa Maija Johansson ”tuurasi” tuosta ajasta n. 6 vuotta ja Vuokila tuli Maija Johanssonin tilalle. Paluuristikko oli siis SK 46/1991

Vuosina 1985-1991 Maija Johansson laati usein tavanomaista vaikeampia tehtäviä. Alla luettelo, mitä pidän joko hieman tai merkittävästi tavanomaista vaikeampina, mutta jotka on kuitenkin laadittu mielestäni oikein (osassa tehtävistä oli virheitä enkä laittanut listaan virheellisiksi katsomiani tehtäviä):

1985: 20 1986: 16,24, 41 1987: 6, 12, 18, 26, 35 1988: 2, 10, 18, 35, 51 1989: 12, 18, 37 1990: 8, 20, 28, 32, 36 1991: 6, 14, 28, 36, 40

Vihjeet ovat pääosin runomuodossa, mutta yksikään tehtävä ei silti ole riimipiilosana, sillä missään ristikossa kaikki vihjeet eivät ole loppusoinnullisia. Riimitettyjä vihjeitä hänellä on ehkä silti enemmän kuin kenelläkään muulla.

1991-2015 erikoistehtävät

Ajalla 44/9117/1997 Suomen Kuvalehti tilasi kolmannen tehtävän lehteensä. Lisäksi 1990-luvulla  oli muutenkin monipuolinen tehtäväkattaus. SK 8-9/1992 oli ulkoisesti piilosanatehtävää muistuttavia tehtäviä, joissa nuolella merkittiin, mihin suuntaan sanat tuli kirjoittaa. Sanat tuli siis kirjoittaa vasemmalta oikealle, ylhäältä alas, oikealta vasemmalle ja alhaalta ylös. Tuolla ajanjaksoilla oli hyvin paljon erikoisia tehtäviä, joita en listannut minnekään. Listaan myös 2000 – ja 2010-luvuilta erikoistehtäviä siihen asti kun pystyn, sillä en ole digilehden nykytilaaja.

Lista tyypillisimmistä tehtävistä 1990-luvulta:

1991: tavuristikko: 48 avoristikko: 51

1992: 5-tähden ristikoita: 35,43,46 sisään-ulos: 6,16,21 sanakehikko:19 avoristikko: 10,32 tavuristikko:22

1993: sisään-ulos: 9,18,19 (18-19 käärmeet), 44 sanakehikko: 42 avoristikko:22 Mirja P:n ristikot:13,31,33,42,46,50

1994: sisään-ulos: 21 sanakehikko: 13,29 avoristikko: tavuristikko:7 sokkokryptot: 1,39 (K valmiina), 41,46 Mirja P:n ristikot:3,7,12,16,20,24,29,33,37,41,45,49

1995: sisään-ulos: 14,15,31(käärme) sanakehikko: 4,18,35,48 avoristikko: 38 (avustettu väliviivoin) tavuristikko:12,41(tavupiilosanoja) sokkokryptot: 17,29,46 Mirja P:n ristikot:2,6,10,14,18,22,31,35,39,43,47,51

1996: sisään-ulos:8,30 sanakehikko: 17,46 avoristikko: 39,41,42(avustettu väliviivoin),43 (44 & 45 avotavuristikko) avoristikko-sanakehikkoyhdistelmä:9 avoristikko-sisään-ulos-yhdistelmä:20 tavuristikko:18 (tavupiilosana),35,36,44 &45(avoristikkona),47(tavupiilosana) sokkokryptot: 16,27,38,51(J-kirjain annettu valmiiksi) Mirja P:n ristikot:6,9 (erikoistehtävän ohje!),14,18,22,27,31,35,43,47,51

1997: sisään-ulos: sanakehikko: 10 avoristikko: 13 (hieman katkottu),25 (tavallisen paikalla 2-tähtinen) tavuristikko:16(osittelutavupiilosana) monikirjainristikko:11 sokkokryptot: Mirja P:n ristikot:8,12,17,22,27,31,40,43,48 3-tähtisiksi merkityt:23,27,37,40,45,47,51

1998: tavuristikko:2,14,23,32,42,51 avoristikko:17 Mirja P:n ristikot: 4,7,13(1),24(3),27,35(1),40,46 3-tähtisiksi merkityt: 4,8,12,15,20,24,29,33,37,41,44,48

1999: tavuristikko:20,33(1),40(toinen tähti suluissa),48 avoristikko:5(3) Mirja P:n ristikot: 2,6,9(3),13,17(1),23,25(3),36(1),47(1),51 3-tähtisiksi merkityt: 1,5,9,12,18,21,25,30,34,37,41,44,49

2000- ja 2010-lukujen erikoistehtävät (suluissa tähtimerkintä):

2000: tavuristikko: 9,20(1),30,46(1) avoristikko: 44(1;avustettu apuviivoin),47 Mirja P:n ristikot: 4(1),7(1),12,18(3),23(1),29,32,34(3),39,41(1),45(3 ),49 3-tähtisiksi merkityt: 2,6,10,14,18,22,27,31,34,38,42,45,48,(51b)

2001: tavuristikko: 6,15b(ehdollinen 2) ,25a(ehdollinen 2),41(1) ,51a(ehdollinen 2) avoristikko: Mirja P:n ristikot: 2,5(1),8,11(3),17,22,27,30(1),34(1),38(?),43,47 3-tähtisiksi merkityt: 3,7,11,20,24,(25b – ehdollinen 3),29,33,42,46,50,(51b – ehdollinen 3)

2002 – jäänyt välistä

2003: tavuristikko: 16b(ehdollinen 2), 51a(ehdollinen 2) sokkokrypto:25a Mirja P:n ristikot: 1,10,12(3),18(1),22(?),27,33,39(?),42(3),45,50(3) 3-tähtisiksi merkityt: 4,8,12,16a,21,25b,30,34,38,42,46,50,(51b –ehdollinen 3)

2004: tavuristikko: 50 avoristikko: 11(1-avustettu apuviivoin),15b(tähdittämätön,avustettu),40(3) sokkokrypto:1 krypto:15a,51a (kuvaton, mutta apukirjaimia) erikoiskrypto:26a (samalle numerolle useita vaihtoehtoja) Mirja P:n ristikot: 3,8,14,18,23(1),28(3),31,34(1),41,47,48(3) 3-tähtisiksi merkityt: 5,9,14,17,21,(26b – 2 1/2),28,40,44,48,(51b –ehdollinen 3)

2005: avoristikko: 10,30 sokkokrypto:12a,51a krypto:25a Mirja P:n ristikot: 3(1),7,9(3),14,18(1),23,27,31(1),35(?),40,43,47(3) 3-tähtisiksi merkityt: 2,6,9,(12b –ehdollinen 3),20,24,29,32,38,42,47,(51b –ehdollinen 3)

2006: tavuristikko: 25(ehdollinen 2) avoristikko: sokkokrypto: krypto:15a,51 Mirja P:n ristikot: 3(1),5(3),9(3),14,18,22,25( ehdollinen 3),32,36,40,44(1),48,51 (ehdollinen 3) 3-tähtisiksi merkityt: 2,5,9,13,(151a –ehdollinen 3),19,24,(25 – ehdollinen 3),31,35,39,43,47,(51 –ehdollinen 3)

2007: tavuristikko: 2(1) , 25(1+) avoristikko: 8,51a(3) sokkokrypto: krypto:14b(kuvaton, mutta apukirjaimia),51b Mirja P:n ristikot: 6,16(1),19(3),24,29,32(3),37,40(3),41(1),43(3),49 3-tähtisiksi merkityt: 3,7,11,14a,19,23,(25b – 2+),28,32,36,40,43,47,51a

2008: tavuristikko: 4,25,38(1),50(1) avoristikko: 40 sokkokrypto: erikoiskrypto:25 krypto:12b,51b Mirja P:n ristikot: 1,5(3),10,17(3),18,23(1),28(3),31,41(1),49 3-tähtisiksi merkityt: 5,8,12a,17,20,24,28,32,37,42,46,51

2009: tavuristikko: 14(1) avoristikko:30(3) sokkokrypto:15b,25b Mirja P:n ristikot: 2,7(1),11,15a(3),24,29,34(3),37,44(1),46(3) 3-tähtisiksi merkityt: 4,8,12,15a,20,25a,30,34,38,42,46

2010: avoristikko: 8(1) sokkokrypto:13b,25b,51b Mirja P:n ristikot: 2,9(3),11,16,21,27(1),33,37(3),42,45,48(3) 3-tähtisiksi merkityt: 4,9,13a,19,23,28,32,37,40,44,48,51a

2011: tavuristikko: 1(1),31 sokkokrypto:16,25,51b Mirja P:n ristikot: 4(?),9,14,20(1),24,30(3),38,40,45(1),47(3) 3-tähtisiksi merkityt: 12,16,25,30,47,51a

2012: tavuristikko: 14a sokkokrypto:14b,25b,51b Mirja P:n ristikot: 2,5,11(1),12(3),18,27(1),32(3),38,41,44(3),48(3) 3-tähtisiksi merkityt: 4,8,12,17,23,28,32,36,40,44,48,51

2013: sokkokrypto:13b,25b,51b Mirja P:n ristikot: 1,7,12,17,22(3),35(3),41(1),45 3-tähtisiksi merkityt: 4,8,13a,18,22,27,31,35,39,44,48

2014: sokkokrypto:16a,25b,51b Mirja P:n ristikot: 1(3),8,22(3),33,49 3-tähtisiksi merkityt: 1,5,9,13,18,22,25,30,34,38,42,46,50

2015: sokkokrypto: 14b,25b,51b Mirja P:n ristikot: 7(3),20(3),36,53 3-tähtisiksi merkityt: 3,7,11,14a,20,24,29,33,37,41,46,49

___________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Koska minulla ei ole kokemusta kuin IS Extra ja SK:n digipalveluista, muiden digipalveluiden käyttäjät voisivat kommentoida muiden lehtien digipalveluita ristikoiden ratkonnan kannalta.

____________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

Ristikkorenki-sovelluksen toimivuus

Paluu sivulle Artikkelit

Sovellus toimii vain joissakin selaimissa. Sekä Androidille että iPadille saa Puffin-selaimen, jolla Ristikkorenki – sovellus toimii joten kuten. Selaimessa on valmiiksi asennettu Flash-tuki. Näppäimistön saa helposti esille, jos se ei automaattisesti ole käytössä. Ristikkorengin tapauksessa näppäimistö ei tule esille automaattisesti, mutta sen saa käyttöön komennolla ”Keyboard” tai se tulee aktivoida vasemman alareunan näppäimistöikonin kautta. Ongelmana Ristikkorengin kanssa on se, että vierekkäiset sanat menevät usein päällekkäin, jolloin on vaikea erottaa yksittäisiä sanoja. Ristikkorenki-sovellus ei siten kunnolla selaimessa toimi.

Saman tapaisesti toimii FlashFox, jossa on ”Toggle keyboard” -toiminto, jolla voi pakottaa näppäimistön esille. Ohjelmalla jää helposti näppäimistö muiden sovellusten kiusaksi, jos unohtaa ottaa näppäimistön pois näytöltä. Sillä ei ilmene sanojen päällekkäin menemistä sivusuunnassa. Pystysuunnassa sanat ovat hieman liian lähellä toisiaan. Mielestäni FlashFox on toimivampi kuin Puffin. FlashFox Pro maksaa vähän yli 3€, mutta silloin käytettävissä on enemmän ruututilaa, koska ei ole mainoksia sivun alareunassa.

Kun yritin asentaa siihen Firefoxin lisäosia tuli huomautus, että minulla on Firefox 45.0, mutta lisäosa tarvitsee vähintään version 57.0FlashFox perustuu siten melko vanhaan Firefox-versioon. Tästä syystä FlashFox ei todennäköisesti ole tietoturvaltaan ole uusien Firefox-selainten tasolla. FlaxFoxista vastaava henkilö/ryhmä saattaa kyllä korjata pahimpia tietoturvapuutteita, mutta ohjelman käytössä on oltava varovainen ja tietoturvaohjelmisto kannattaa olla hankittuna.

Huawei MediaPad M5 Litessa Flashfoxissa ei enää toiminut Ristikkorenki. Selain sulkeutui, jos sitä yritti käyttää.

Monien muiden selainten kanssa, joille voi asentaa Flash-lisäosan, tilanne on paljon mutkikkaampi. Androidilla ainakin Dolphin-selaimille joutuu asentamaan Hacker’s Keyboard -näppäimistön, koska selaimesta puuttuu pakotettu näppäimistön käyttö. Ennen käyttöön ottoa tulee tehdä tarvittavat asetusmuutokset laitteen työpöydälle tulleen ikonin kautta. Dolphin on tosin siinä mielessä parempi ratkaisu kuin FlashFox, että sitä uskaltaa käyttää yleisesti kaikilla sivustoilla.

Hacker’s Keyboard tuo yläpalkkiin joko pienen näppäimistöikonin tai toisissa laitteissa kun yläpalkin avaa, vähän suuremman ikonin, jonka avulla näppäimistön voi pakkoaktivoida. Tämä tosin edellyttää, että tabletin asetuksista Hacker’s Keyboard on määritelty aktiiviseksi näppäimistöksi ja näppisen lisäasetuksista (laitteesta riippuen ratasikoni tai ’i’) asetuksia muutettu niin, että on aktivoituna ”Permament notification”. Asetuksiin pääsee käsiksi työpöydällä olevasta ikonista tai laitteen yleisistä asetuksista ”Kieli ja syöttötapa” kautta.

Kun Hacker’s Keyboard on ohjelman valittu asetuksista ensin käytettäväksi näppikseksi, yläpalkkiin tulee myös toiminto, jolla voi palata johonkin muuhun näppäimistöön. Jos palaa muuhun näppäimistöön, ei voi enää yläpalkin kautta palata Hacker’s Keyboard -näppäimistöön, sillä lisätty näppäimistövaihto häviää toiseen näppikseen siirryttäessä. Pakkoaktivointipainikkeesta ei muiden näppisten kanssa ole mitään hyötyä.

Tästä ongelmasta selviää asentamalla Quick Keyboard Switch -ohjelman, joka lisää toisen valintaikonin. Tämä edellyttää, että ohjelman säädöissä on aktivoituna ”Notification”. Laitteen työpöydällä olevasta ikonista pääsee määrittämään tämän toiminnon. Nyt  voi milloin tahansa vaihtaa näppiksiä – vaikka kesken sanan.

Vastaava ongelma on muillakin Flash-sovelluksilla, jotka tarvitsevat näppäimistöllä kirjoittamista, joten tällä sivulla esitettyjä ratkaisuja voi soveltaa joillakin muillakin sivuilla.

Asensin Windows 10:lle Puffin-selaimen (beta-versio), mutta siinä ei ollut näppäimistön pakkokäyttötoimintoa. Tämä saattaa johtua siitä, että selain tunnistaa, että laitteessa on fyysinen näppäimistö. Microsoft Surface tablet-laitteessa selain saattaa toimia samoin kuin Android- ja iPad-versiot. En vain tiedä, miten selain käyttäytyy Windows-taulutietokoneissa. Voi olla myös niin, että Ristikkorenki kuten muutkin näppäimistöä vaativat Flash-sovellukset eivät toimi MS Surface -laitteissa ilman fyysistä näppäimistöä.

Ks. myös Oppitori: Ristikkosanakirjoista.

____________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Toimiiko Puffin-selain MS Surface tablet-laitteessa kuten Android-laitteilla?

_____________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

IS Extra -ristikoiden ratkonta tulostettuna tai suoraan mobiililaitteella ratkottuna

 

Paluu sivulle Artikkelit

Kaikki ristikkoartikkelit:

Tämän sivun sisältö:

Yleistä

Monessa keskustelussa on tullut esille IS:n ristikoiden ratkonta IS Extra -digipalvelua käyttäen, esim. sivustolla www.sanaristikot.net.

IS Extra kautta hankittuja ristikoita voi joko tulostaa tai ratkoa suoraan mobiililaitteilla. Tulostuksessa pääsee helpoimmalla, jos tulostimessa on bluetooth-tuki (englanninkielinen ohje bluetooth-tulostukseen). Suora tulostus ei minulla ole tällä tavoin mahdollinen, koska printteristäni puuttuu bletooth-tuki. Vaihtoehtona on käyttää Googlen Cloud-print -palvelua ja Google Chromella voi hoitaa tulostuksen (englanninkielinen ohje em. palvelun käyttämiseen). Google Chrome -selain tarjosi oletuksena tulostusta Cloud Print-palveluun.

Ostin kokeeksi IS Extran pääsiäisenä 2018 ja testasin 1280×800 pikselitarkkuuden omaavalla Android Huawei T1-A21L tablettilla sekä Windows 10 pöytäkoneella, jonka näytön resoluutio on 1600×900 pikseliä. Jaan kokemukseni näistä laitteista ja arvioin toimivuutta parempitasoisissa laitteissa.

Ainakin käyttämälläni mobiililaitteella pääsiäisen ajan 2018 IS Extra toimi pääsiäisen tienoilla huonosti.  Kokeilin uudestaan 20.4. 2018 ja sivut toimivat paremmin. Tein kolmannen kokeen vapunaattona 30.4.2018 iPad 9,7:lla, mutta pienemmässä mittakaavassa.

Suora tulostaminen

Sivun saa suoraan tulostettua vain pienennettynä. Kun kuvaa pienennetään, ristikon vihjeet saattavat muuttua niin pieniksi, ettei kaikista kuvavihjeistä eikä tekstivihjeistä saa riittävästi selvää. Kiitettävän hyvä suoratulostus edellyttäisi A3 kokoon tulostavaa laadukasta värimustesuihku- tai -lasertulostinta. Toki on mahdollista se, että ratkoo A4 -kokoon pienennetystä sivusta ja pitää koko ajan vieressä mobiililaitetta, josta kuvan suurennoksesta katsoo rinnalla, mitä vihjetekstissä lukee tai mitä vihjekuva esittää. Toimii, mutta ratkontakokemus ei ole erityisen miellyttävä. Monilla ristikoilla pienetty ristikko toimii riittävän hyvin, joten aina ei tarvitse olla mobiililaite käden ulottuvilla.

Tallennus PDF tai XPS-dokumentteina ja sitten tulostus sekä Näytä kuva -toiminnon käyttö

PDF-tiedostojen käyttö

Käyn tallennuksen PDF-muotoon vaihe vaiheelta. Käytössä on Windows Vivaldi-selain, jonka ytimenä on Google Chrome.  Ohjeet sopivat Chromellekin ja siinä pitäisi kaiken näyttää ainakin suurin piirtein samalta. Lisäsin mukaan kommentit Android Chromelle.

Vaihe 1: klikkaa ikonia ja valitse tulostettavat sivut
Vaihe 2: klikkaa esikatselussa ”TULOSTA”
Vaihe 3: vaihda tulostustapa; Android Chromessa on kohta ”Kohde”, jota tulee napsauttaa.
Vaihe 4: tallenna PDF-muotoon; Android Chromessa lukee ”Tallenna PDF” ja sitä kohtaa tulee napsauttaa

Vaihe 5: tallenna; myös Android Chrome tarjoaa nämä vaihtoehdot, mutta hieman eri tavalla aseteltuna

Onneksi kun tallentaa seuraavan kerran, palvelu muistaa, että on viimeksi tallennettu PDF:nä. Koko prosessia ei tarvitse käydä lävitse vaan vaiheesta 2. pääsee edellä olevan listan vaiheeseen 5.

Sivut saa erään henkilön antaman informaation mukaan PDF:ssä 1920×2816px kokoisena bittikarttana riippumatta käytetystä laitteesta. Ristikkosivut voisi PDF-dokumentista siirtää jatkokäsittelyyn.  Kuvasta voisi rajata ylimääräiset alueet pois kuvankäsittelyohjelmalla, jolloin itse ristikon saisi tulostettua suurempana kuin suoratulostuksella. Kuvaa ei tarvitse välttämättä ottaa varsinaiseen kuvankäsittelyohjelman. Windows-tietokoneissa kuvan voi rajata myös valokuvien katseluohjelmassa.

Mutta ensin tulee kuva saada kuvankäsittelyohjelman hyväksymään muotoon, joten kuva tulee irrottaa PDF:stä esim. ExtractPDF.com-palvelua käyttäen.

Käyttämässäni kuvankäsittelyohjelmassa (ibisPaint X) ei ole tulostusmahdollisuutta, joten tulostus pitäisi hoitaa jollakin muulla ohjelmalla. Google Play -kaupasta varmasti löytyy sopiva tulostusohjelma kuvia varten. Koska en tarvitse mobiililaitteelleni tulostusohjelmaa, en osaa suositella mitään. Jatkokäsittely muissa ohjelmissa tekee toiminnasta hieman vaivalloista.

 

Käytän Windows 10 Adoben Acrobat Reader DC -ohjelmaa ilman kuukausimaksua. Sillä voi ottaa käyttötilannekopioita toiminnolla ”Ota tilannekuva” (löytyy valikosta kohdasta ”Muokkaa”). Tilannekuvan voi rajata koskemaan vain ristikon. Tilannekuvan voi ulottaa suuremmalta alueelta kuin mitä näkyy kuvaruudulla, sillä kuvaa voi vyöryttää oikean alakulman alapuolelle ja oikealle puolelle. Kuvaa ei ainakaan ilmaisversiossa saa liitettyä toiseen PDF-dokumenttiin, mutta eräänlaisen kuvaruutukaappauksen saa siirrettyä liitä-toiminnolla piirrosohjelmaan, jossa sen voi tulostaa.

ExtractPDF.com kautta 1920×2816px kokoisesta PDF-dokumentista haetusta kuvasta Kovis-ristikko oli Paint-ohjelman avulla leikattuna 1775x1437px kokoinen (kuva oli rajattu siten, että varsinaisen ristikon lisäksi kuvassa näkyi ristikon vaikeusaste ja ristikot tekijät).

Omassa laitteessani suurennussuhteella 251% sain Adobe Acrobat DC -ohjelmassa rajattua lähinnä tuota kuvaa olevan kuvan eli 1775x1417px (jostain syystä kuva pystysuunnassa hieman kutistui).

Kun tulostin ristikon Paint-ohjelmassa, ristikon koko oli optimaalinen, sillä paperille ei olisi marginaalit huomioiden saanut ristikkoa suurempikokoisena. Yksittäisen ruudun kooksi tuli n. 0,93cmx0,93cm, mikä on lähellä ristikkolehdille tyypillistä 1cmx1cm ruutukokoa. Ristikon kooksi tuli 23,15cmx17,55cm.

Androidin Adobe Acrobat -ohjelmassa ei vyöryttävää kuvakaappausta ole, sillä se on lähinnä vain PDF-lukija. Acrobat Reader DC -ohjelmaa ei ymmärtääkseni ole myöskään iPadille vaan vain Windows ja Mac-tietokoneille.

XPS-virtuaalitulostimen käyttö

Windowsissa sivun voi tallentaa myös XPS-virtuaalitulostimella (”Tallenna PDF:ksi” sijaan valitaan ”Microsoft XPS Document Writer”). Kannattaa käyttää tiedostopäätteen ”.xps” sijaan päätettä ”.zip”, esim. ”2018-07-21-Kovis.zip” – XPS-tiedosto kun on oikeasti ZIP-tiedosto. Zip-tiedosto aukeaa tuplaklikkaamalla kuten hakemisto. Tallennetun ”2018-07-21-Kovis.zip”-tiedoston uumenissa on tiedosto ”Documents\1\Resources\Images\1.PNG”, jonka leveys on 1920 px. Sen voi avata valokuvien katseluohjelmalla. Ennen tulostusta kuvan voi rajata. Valokuvien katseluohjelma osaa sovittaa kuvan paperin täyttäväksi.

XPS-tulostusten avulla saadaan paras mahdollinen laatu ristikolle, joka halutaan tulostaa. Optimaaliseen koko suurennettu PDF-dokumentti ja tilannekuvan kautta saatu kuva pitäisi olla laadultaan yhtä hyvä.

Näytä kuva -toiminnon käyttö

Jos käyttää hiiren oikealla klikillä toimintoa ”Näytä kuva”, kuva pienenee ja näytön resoluutiosta riippuen pienenemisen aste vaihtelee. Eräs henkilö kertoi, että kuvan koko olisi 1920×1200 px näytöllä 1536 px ja (virtuaalisella) 2560×1600 px näytöllä 1680 px. 1536 px leveyden tapauksessa leveysarvo on 80% kuvan leveydestä ja kuvan koko on 64% todellisesta koosta. Tulostettavaksi lähetettävän kuvan koko olisi 1420x1149px, joka on hyvää tasoa. 1680px leveyden tapauksessa leveysarvo olisi 87,5% kuvan leveydestä ja koko n. 77% todellisesta koosta. Tulostettavaksi lähetettävän kuvan koko olisi 1562x1264px, mikä on kiitettävää tasoa.

Testasin pienennetyillä kuvakoilla tulostuksia ja tulostusjälki ei silmämääräisesti arvioinut laskenut, joten näinkin voi menetellä kunhan vain leikkaa ennen tulostusta ylimääräisen pois. Koska kuvan koko riippuu näytön resoluutiosta, alhaisella näytön resoluutio lopputulos saattaa olla epätyydyttävä.

IS:n digiarkistossa on kuitenkin muutamia ristikoita, joista ei millään konstilla saa kunnollista tulostusta (ks. esim.), ei varsinkaan kuvakaappauksella, josta seuraavaksi kirjoitan.

Tulostus www-sivujen kuvakaappauksesta

Windows 10 -laitteilla Firefoxilla ja Vivaldilla saa rajattavan kuvakaappauksen, jonka normaaleilla sivuilla saa vyörytettyä vasenta alakulmaa suuremmalle alueelle sekä vaaka- että pystysuunnassa. Kuvan voi tallentaa laitteelle tai Firefoxin tapauksessa vaihtoehtoisesti Firefoxin omaan pilvipalveluun. Valitettavasti toiminto ei toimi  IS Extra -palvelussa, jossa näköislehdet esitetään maggioHtml5App-sovellusta käyttäen (ongelma on sama näytettäessä PDF-dokumentteja). Siinä sivuista otettava kuvakaappaus pysähtyy näytössä olevan www-sivun vasempaan alalaitaan.

Kuvakaappaukset täytyy siis tehdä tavanomaisina kuvakaappauksina. Kuvakaappausten osalta on kaksi tai jopa kolme laitekategoriaa. Alimpaa edustaa oma tablettini. Mobiililaitteet useimmiten tallentavat kuvan automaattisesti ja kun hakee kuvan jollakin sopivalla ohjelmalla, sen voi tulostaa.

Laitteilla, joiden resoluution on sellainen, että pidemmässä suunnassa pikselimäärä on n. 2000 useimmissa tapauksissa riittää, että skaalaa ja sovittaa kuvan mahdollisimman hyvin näyttöruudun kattavaksi ja ottaa kuvakaappauksen. Kuva olisi hyvä kuvakaappauksen jäljiltä rajata, jotta lopputulos olisi tulostettaessa mahdollisimman hyvä. Tallaisen kuvakaappauksen taso ei aina välttämättä riitä, sillä ristikossa saattaa olla niin pieniä yksityiskohtia, että ne eivät erotu kunnolla.

Sen paremmin tablet-laitteeni kuin pöytäkoneeni näytön resoluutio ei yllä tarvittavalle tasolle. Osasta ristikoita saisi hyvän tulosteen, mutta osassa tulosteet olisivat käyttökelvottomia. Tarkemmat testitulokset ovat erillisellä sivulla (linkki avaa uuden välilehden).

Niistä ristikoista, joista sai tallennuskelpoisia ristikoita samalla sivulla olevat eri tehtävät saa helposti tallennettua omiksi tehtävikseen. Riittää, että hakee tallennetun kuvakaappauksen johonkin ohjelmaan, jolla kuvan voi tulostaa. Tämä on kohtuullisen nopea ratkaisu. Ainakin pöytäkoneella onnistuu myös se, että hakee paikallisen kansion esille. Androidissa saa esille tallennukset, mutta selaimesta tallennettujen tiedostojen suora tulostus ei onnistu.  Ihanteellista aina on se, että tulostuksen voi hoitaa selaimella eikä tarvitse avata tulostusta varten erillistä ohjelmaa, jolloin tulostuksesta selviää vaivattomimmin. Kun on ottanut kuvakaappauksen, printtaamaan pääsee lähes välittömästi.

Jos mobiililaiteen resoluutio on alhainen, mutta käytössä on näytöltään parempi läppäri tai pöytätietokone, kannattaa kuvaruutukaappaukset ja tulostus hoitaa läppärillä/pöytätietokoneella.

Tavanomaisen kuvakaappauksen sijaan joku ehdotti IrfanView-ohjelmaa, jolla voi yhdistellä kuvia. Otin pöytäkoneella Pehmis-ristikosta  kolme kuvakaappausta Vivaldilla ja lopuksi yhdistin IrfanView-ohjelmalla. Lopputulos näytti ruudulla kohtuullisen hyvältä, mutta lopputulos ei ollut saumaton ja osa ristikkoa tuli kahteen kertaan.

Omistamaani tablettia paremmalla laitteella LongShot for long screenshot -ohjelmalla voisi ehkä Android-ympäristössä toteuttaa saman tapaisen kuvayhdistelyn.

Tällaiset yhdistelyt ovat saattavat olla jättiristikoiden kohdalla turhia. Mikään tulostusratkaisu ei toimi hyvin, jos kyse on koko sivun ristikosta. Vaikka ristikko näyttäisi ruudulla kohtuullisen hyvältä, sivun pienentyminen tulostettaessa saattaa heikentää lopputulosta niin, ettei kaikista vihjeistä saa selvää. Kahden sivun jättiristikko pitänee tulostaa kahdelle sivulle, minkä jälkeen pitää teipata tulostetut puolikkaat yhteen. Lopputulos on melko epäkäytännöllinen. Toki jos pitää mobiililaitetta auki ja siinä tarvittaessa suurentaa kuvaa, sivun skaalaaminen siten, että ristikon tulostaa yhdelle sivulle saattaa olla toimiva ratkaisu.

Ratkaiseminen piirrosohjelmalla

Minusta ylipäätään parempi vaihtoehto kuin tulostaa IS Extra-ristikko on ratkoa ristikko suoraan mobiililaitteella.

Jos haluaa käyttää IS Extrasta löytyviä ristikoita suoraan mobiililaitteilla, olisi hyvä olla siinäkin vähintään n. 2000 pikselin leveämpään suuntaan oleva näyttö, mielellään kuitenkin 2500px näytön leveämpään suuntaan.

iPad Pro 10,5′ -laitteen 2224 x 1668px resoluutio saattaa riittää pehmisristikoista kiitettävän laatuisen kuvakaappauksen luomiseen. Jättiristikoidenkin kanssa mennään ehkä todennäköisesti yhdistelyn puolelle tai sitten juuri ja juuri välttävään kuvalaatuun. Jättiristikot saattaisivat tarvita 2500px leveämpään suuntaan olevan näytön resoluution. 

Piirrosohjelmalle voi kerätä kuvia Windows 10 -tietokoneen kautta. Kuten tulostuksenkin suhteen osa oli käyttökelpoisia ja osa ei. Tarkemmat testitulokset ovat erillisellä sivulla (linkki avaa uuden välilehden). Sivulla kerrotaan myös siitä, miten voisi yrittää luoda useasta kuvakaappauksesta yhden kuvan.

Jos laitteen taso ei riitä tavanomaisella kuvakaappauksella sen sijaan että yrittää kasata kuvakaappauksen paloista, on parempi turvautua PDF-tulostukseen ja kuvien muuntamiseen PNG-muotoon. Minulla mahdolliset toimintavaihtoehtoja ovat ainakin seuraavat:

a) Windows Vivaldi > PDF > Windows Acrobat Reader DC > Windows Paint > PNG > Google Drive (Windows) > Google Drive (Android) > ibisPaint X.

b) Windows Vivaldi > PDF >  ExtractPDF.com (Windows) > PNG > Google Drive (Windows) > Google Drive (Android) > ibisPaint X.

c)  Android Chrome > PDF > ExtractPDF.com (Android) > PNG > ibisPaint X.

Noista olen käyttänyt yleensä a-vaihtoehtoa, koska sen avulla piirrosohjelmaan tuotavan kuvan voi valmiiksi optimoida. Koska kuvan koon voi optimoida, lopputulos on parempi kuin millään laitteella kuvaruutukaappauksissa. Tämän vuoksi tapa voi olla mielekäs vaihtoehto, vaikka olisi käytössä laite, jolla riittävän hyvä kuvaruutukaappauskuvakin toimisi.

Kohdissa a) ja b) vaihe ”Google Drive (Android)” johtuu siitä, että Google Drive ei päivity automaattisesti, jos sinne on tuotu tiedostoja toisella laitteella. Jotta ibisPaint X löytäisi siirretyt kuvat pilvipalvelusta, pitää käydä palvelussa Android-laitteella, että siirretyt dokumentit näkyvät piirrosohjelmassa. Kuvat täytyy b) ja c) tapauksissa leikata vasta piirrosohjelmassa.

XPS-tulostuksen kautta tallennetun kuvan käyttö olisi myös yksi vaihtoehto, jolloin polku olisi seuraava:

Windows Vivaldi > XPS-tulostus > kuvan irrotus zip-tiedostosta erillistiedostoksi >  Google Drive (Windows) > Google Drive (Android) > ibisPaint X.

Kuva pitää tallentaa erillistiedostona, koska Google Drive ei avaa zip-tiedostoa niin, että yksittäisen kuvan voisi sen sisältä hakea vaan se tallentaa koko zip-tiedoston. Kuvankäsittelyohjelma ei puolestaan osaa hakea kuvaa zip-tiedostosta.

”Näytä kuva” -toiminnon kautta saatu tallenne saattaa useimmissa tapauksissa riittää ristikoiden ratkontaan (riippuu täysin näytön resoluutiosta), vaikka ei yhtä laadukas olisikaan kuin PDF tai XPS-tulostuksen kautta saatu ristikko.

Suuremmalla resoluutiolla suurennettua kuvaa on kuitenkin miellyttävämpää katsella kuin esim. 1420x1149px kokoista kuvaa. Koska ristikoissa on toisinaan pieniä, yksityiskohtaisia kuvia, kaikki yksityiskohdat eivät välttämättä erotu riittävän hyvin, jos kuvan laatu ei ole paras mahdollinen. Vaikka omistaisi kalliin tablet-laitteen, jotkin ristikot saattaa silti olla paras ratkoa PDF- tai XPS-tulostuksen kautta. Tällaisen menettelyn tarve riippuu kuvittajasta (tähän näkökulmaan liittyy myös eräs blogikirjoitus).

IS:n digiarkistossa on kuitenkin muutamia ristikoita, joissa PDF/XPS -tulosteiden käyttö on ehdoton välttämättömyys, että ristikkoa edes kannattaa harkita yrittää ratkoa. Tällainen ristikko on ainakin jo aiemmin mainitsemani 8998. IS-viikonloppu 24.-25.9.2016, josta kerron myös 10/2018 blogikirjoituksen päiväkirjaosuudessa. Jos minulla ei olisi ollut tablet-laitetta, ristikko olisi jäänyt minulta kokonaan ratkomatta.

Jättiristikoille pitää ensin kuitenkin luoda sopivan kuvapohja. Kuvapohjaan saisi vasemman ja oikean sivun kuvat yhdistettyä suhteellisen helposti ainakin likipitäen saumattomasti.

Koska parhaaseen mahdolliseen laatuun pyrittäessä kaikki mahdolliset tavat ovat hieman vaivalloisia, lopetin IS Extra -palvelun käytön. Tallensin ison joukon PDF-tiedostoja, joita on tullut kyllä käytettyä. Vaikka vaiheita on useita, ruutinilla homma sujuu sangen nopeasti. Vaikka en hankkisikaan uutta laitetta, saatan jossakin vaiheessa uudistaa tilauksen.

Vinkki: viikonvaihdelehdissä siirry suoraan juoksevassa numeroinnissa sivulle 95 korvaamalla osoiterivillä siinä näkyvän numeron. Ristikot ovat ruokaohjeiden jälkeen melko lopussa ja vähintään no 95 paikkeilla. 19.3.2016 lähtien palvelussa on viikonloppuliite, mistä Kovis ja muut viikonlopun ristikot löytyvät. Käytettävyysongelmat ovat harmi, sillä ristikot itsessään ovat monipuolisia ja ristikkotarjontaa voi rinnastaa  Pelikaani-ristikoihin (Lähinnä Punaiseen Pelikaaniin ja Passeli Pelikaaniin).

Riittävän hyvällä näytöllä kuvaruutukaappauksella Kovis-ristikon saisi ratkottavakseen 1-2 minuutissa siitä kun ristikon sisältävälle sivulle on päästy. Kyseessä on nopein tapa saada IS Extra -palvelusta ristikko ratkottavaksi, vaikka klo 4.01 lauantai-aamuna (digilehti on saamani tiedon mukaan aikaisintaan käytettävissä klo 4.00).

Kuvaruutukaappauskuvan rajaaminen tekee käytöstä miellyttävämpää. Kuvaa ei kuitenkaan ole välttämätöntä rajata, jos käyttää ibisPaint X ohjelmaa, jota pidän parhaana ristikon ratkontaan soveltuvana ohjelmana. Sen saa sekä Android- että iPad-laitteille. Tein blogisivustolle piirrosohjelmalle ohjesivun, jossa on myös YouTube-video (video löytyy blogisivuston toiselta sivulta, jossa on esillä kaikki sivustolle tekemäni videot).

Kaikkein parhaimmillakin tablet-laitteilla jättiristikoiden käsittely ratkottavaksi on todennäköisesti työlästä. Edes niillä ei kahden sivun jättiristikoista välttämättä selviä vaivattomasti, sillä kaksi sivua pitää yhdistää kuvankäsittelyohjelmalla yhdeksi ristikoksi, mikäli tavoitteena on kiitettävän laatuinen lopputulos. Erittäin hyvällä laitteella saattaisi saada kahden sivun jättiristikosta yhdellä kuvakaappauksella tyydyttävän tasoisen ristikon. Sen sijaan ratkonta piirrosohjelmalla kyllä sujuu melko vaivattomasti. iPad & Apple Pencil -yhdistelmällä pystyy periaatteessa ratkomaan jättiristikon niin, että se näkyy koko ajan näytöllä (ruudun koko on tällöin 0,4×0,4cm). Pieni isontaminen tekee ratkonnasta kuitenkin helpompaa ja ratkoin ristikon niin, että näin siitä kerralla yleensä 80-90%.

Koska jättiristikkoa ei kannata tulostaa ja digiratkontakin on melko vaivalloista, jos haluaa osallistua jättiristikon osalta palkintokisaan eikä omista kalleimman hintaluokan laitetta, paljon helpompi ratkaisu on käydä ostamassa paperilehti, omistaa sitten miten kalliin laitteiston tahansa. Ei ratkonta niinkään ole kovin mukavaa, sillä lehti pitäisi levittää pöydälle ja ratkoa pöydän ääressä – tabletilla olohuoneen sohvalla ratkonta hoituu minusta miellyttävämmin.

Siirsin ratkontaan soveltuvien tablet-laitteiden käsittelyn omalle sivulleen, joka löytyy blogisivustolta.

___________________

Ongelmat, jotka kaipaavat ratkaisua/lisäselvitystä:

  • Toivon, että joku ottaisi iPad 9,7 nähden korkeampiresoluutioisen näytön omaavalla laitteella IS Extra -digipalvelusta vapun seudun Pehmis ja Vappuristikko -ristikoista niin hyvälaatuisen kuvaruutukopion kuin mahdollista ja lähettäisi kuvaruutukaappauskuvat s-postilla minulle. Tarjoan luotettavalle henkilölle mahdollisuuden alisivun tekoon omista kokemuksistaan.

___________________

Sivuun liittyvät keskustelut:

IS Extra-palveluun liittyvät testit 1 (tulostus)

Paluu sivulle ArtikkelitRistikkoartikkelit (lähtösivu) | IS-Extra pääartikkeli

Tulostus www-sivujen kuvakaappauksesta

Yritin saada halpislaitteellani riittävän laadukkaita kuvaruutukaappauksia tulostusta varten.  Asensin Android Firefoxiin Window 10 -version tyylisen kuvakaappauksen, mutta en saanut kumpaakaan testaamaani lisäohjelmaa (Handy Screenshot ja  Nimbus Screen Capture) toimimaan. Vaikka olisin saanutkin ne toimimaan, niissä olisi kuitenkin sama ongelma lisäosien kanssa kuin Windowsin Firefoxissa ja Vivaldissa.

Kokeilin Androidilla Dolphin-selainta. Normaaleilla www-sivuilla sillä saa kuvakaappauksen, joka on suurempi kuin kuvaruudun koko. Valitettavasti toiminto ei toimi tilanteissa, joissa sivut on toteutettu erikoisohjelmilla. Jos yrittää kaapata koko sivun, tulee vain käyttökelvoton kuva, joka joutaa suoraan roskakoriin (PDF-dokumentteja Dolphin ei edes avaa). Dolphin ei siis ole ratkaisu kuvakaappausongelmiin.

Kuvakaappausta voi yrittää tavanomaisena kuvakaappauksena. Toimivuus kaikilla kokeilemillani Android-selaimilla oli melko huono. Vaikka kuvakaappaus olisi ollut teoriassa mahdollista, kunnollisen kuvakaappauksen luominen ei kaikista ristikoista onnistunut. Kuvia ei saanut Android-tabletillani suurennettua sopivaan kokoon eikä sivua saanut liikuteltua sopivaan kohtaan parhaan mahdollisen kuvakaappauksen saamiseksi.

Sain Android-laitteellani pääsiäisen Kovis-ristikosta (Kovis = vaikea ristikko) juuri ja juuri ratkottavissa olevan ristikon, jolle voisi antaa arvosanan 5/10. Samaa luokkaa olivat muistakin tehtävistä otetut kuvakaappaukset, Tavis (Tavis = tavuristikko) oli laadultaan käyttökelpoisin.  Laite ei sovellu IS Extra -palvelun kautta saatavien kuvaristikoiden hankkimiseen tulostettavaksi kuvakaappauksia käyttäen, vaikka ristikoista voisi juuri ja juuri yleensä saada selvän.

Pöytäkoneella tilanne ei ollut paljon parempi. Laatu pitäisi olla samaa tasoa kuin mitä edustavat viimeisimmät netissä olevat ilmaiset Ristikon anatomia -sivujen kautta saadut IS-kovikset, jotka ovat kuvakooltaan 1500×1186. Tavoitekoko jäi käytännössä kauaksi tuosta.

Täyskokoiselta ruudulta kuvakaappaus Kovis-ristikosta olisi selvästi parempi ja kuvakaappauksen kautta saatava ristikko vaikutti käyttökelpoiselta, mutta tavanomaista kuvakaappausta ei saa suoraan tiedostoksi, koska painike, jolla saisi rajaavan kuvakaappauksen, ei ole käytettävissä. En Firefoxin tukisivuilta enkä näppäimistöpikavalikoiden listasta löytänyt ohjetta, jolla rajaavan kuvakaappauksen saisi toimimaan jollakin näppäinkomennolla. Rajaus pitäisi tehdä jossakin muussa ohjelmassa, mikä luo ylimääräistä työtä, vaikka lopputulos olisi hieman parempi. Kuvaruutukaappausten osalta pöytäkoneellani tilanne Kovis-ristikoiden kohdalla ei silti olisi kiitettävällä tasolla.

Sivun IS Extra -ristikoiden ratkonta tulostettuna tai suoraan mobiililaitteella ratkottuna Testit Windows ja Firefoxilla pöytäkoneella saaduista rajatuista kuvakaappauksesta pääsiäisen 2018 ristikoista (4-10), jossa tulostus on tehty piirrosohjelmalla:

  • Kryptis – 10 – erittäin hyvä ratkoa digiversiona tabletti vaakasuuntaan laitettuna (Kryptis = krypto)
  • Tavis – 10 – erittäin hyvä ratkoa
  • Ristis – 10 – erittäin hyvä ratkoa (Ristis= ns. höyryristikko, jossa vihjeet ovat piilosanojen tapaan listattuna erikseen); toisen tyyppinen asettelu toimisi paremmin ns. höyryristikoilla
  • Piilis – 10 – erittäin hyvä ratkoa (Piilis= piilosana); toisen tyyppinen asettelu toimisi paremmin piiliksillä
  • Kääntis – 10 – erittäin hyvä ratkoa (Kääntis = ns. sisään ja ulos -tehtävä, jossa sanat menevät toisiaan kohti alusta loppuun ja lopusta alkuun päin)
  • Kovis – 6 – ristikko on siedettävästi ratkottavissa, mutta kuva jää hieman pieneksi ja epätarkaksi, sillä kuva kannattaa leikata niin, että alapuolelle jää selvästi tilaa; isonnettuna kuva näyttää erittäin rumalta ja laatutaso putoaa välttäväksi
  • Mantan valinta viikonvaihteeksi – 5 – kuva jää selkeästi epätarkaksi, mutta ristikko on tulostettuna ratkottavissa; kuva kannattaa leikata niin, että alapuolelle jää hieman tilaa, sillä isonnettuna kuva näyttää erittäin rumalta
  • Pehmis – 4 – käyttökelvoton, sillä vihjeistä ei saa selvää (Pehmis = helppo ristikko)
  • Pääsiäisristikko – 4 – käyttökelvoton, sillä vihjeistä ei saa selvää

iPad 9,7:n avulla kaikista ristikoista saisi kiitettävästi tai ainakin välttävästi ratkottavan ristikon. Tarkempi analyysi on piirrosohjelmalla ratkomisen yhteydessä.

Paluu sivulle ArtikkelitRistikkoartikkelit (lähtösivu) | IS-Extra pääartikkeli

IS Extra-palveluun liittyvät testit 2 (ratkonta piirrosohjelmalla)

Paluu sivulle ArtikkelitRistikkoartikkelit (lähtösivu) | IS-Extra pääartikkeli

Ratkaiseminen piirrosohjelmalla

Piirrosohjelmalle voi kerätä kuvia Windows 10 -tietokoneen kautta. Testit Windows pöytäkoneella Firefoxin avulla saaduista rajatuista kuvakaappauksista pääsiäisen 2018 ristikoista (4-10):

  • Kryptis – 10 – erittäin hyvä ratkoa digiversiona tabletti vaakasuuntaan laitettuna
  • Tavis – 10 – erittäin hyvä ratkoa digiversiona tabletti vaakasuuntaan laitettuna
  • Piilis – 8 1/2 – sangen hyvä ratkoa digiversiona tabletti vaakasuuntaan laitettuna; toisen tyyppinen asettelu toimisi paremmin piiliksillä
  • Ristis – 8 1/2 – sangen hyvä ratkoa digiversiona tabletti vaakasuuntaan laitettuna; toisen tyyppinen asettelu toimisi paremmin ns. höyryristikoilla
  • Kääntis – 8 – muuten kiva ratkoa, mutta tabletilla ei ole yleisesti ottaen niin kiva ratkoa kääntiksiä kuin paperiversiosta
  • Kovis – 6  – muuten kiva ratkoa, mutta kuva jää jonkin verran epätarkaksi (koskee myös Vivadi-selainta)
  • Mantan valinta viikonvaihteeksi – 5 – muuten olisi kiva ratkoa, mutta kuva jää selkeästi epätarkaksi
  • Pehmis – 4 – ristikko ei ole ratkottavissa tabletilla, sillä vihjeistä ei saa selvää
  • Pääsiäisristikko – 4 – ristikko ei ole ratkottavissa tabletilla, sillä vihjeistä ei saa selvää

Testi iPad 9,7:illa:

  • Kovis – 10.
  • Pehmis – 8 1/2
  • Vappuristikko – 8 1/2 (kahden eri kuvakaappauskuvan yhdistämisenä) – kuvan joutui tuomaan isompaan pohjaan, johon piti tuoda erikseen vasen ja oikea puoli.  Ennen molempien kuvien tuomista kuvapohjaan oikeanpuolen kuva pitää ensin tuoda erikseen, se pitää leikata ja tallentaa leikattuna. Tämän jälkeen tuodaan vasen puoli isoon kuvapohjaan ja sijoitetaan kuvapohjan vasempaan reunaan (kuvapohjassa kannattaa olla hieman ylimääräistä). Sitten tuodaan leikattu oikea puoli ja kohdistetaan se vasemman puolen kuvan kanssa. Huomasin, että ibisPain X:llä kuvat täytyy tuoda sellaiseen pohjaan, että kuvia ei joudu näytöllä lainkaan suurentamaan tai pienentämään. Vähäinenkin kuvan sormin näytöllä suurentaminen tai pienentäminen laskee kuvan laatua.  Jotta lopputulos voi olla täysin saumaton, tuotavat kuvat pitää olla otettu täsmälleen samalla lailla zoomatusta näytöltä. Lopputulos ei ole parempi kuin halvalla tablet-laitteella PDF-dokumentteja apuna käyttäen yhteen kasattu ristikko, mutta ristikon voi luoda kahdesta kuvakaappauksesta.  Prosessi on vaivalloinen ja vaatii erittäin suurta huolellisuutta, jos haluaa maksimaalisen hyvän lopputuloksen. ibisPain X:n sijaan kuvan voi avata iPadissa Autosdesk Sketchbook -ohjelmassa, jossa voi vapaasti kuvaa skaalata sormin laadun heikkenemättä.
  • Vappuristikko – 6 – yhtenä kuvakaappauksena välttävästi ratkottavissa.

Pöytäkoneellani kuvakaappausten ottoon Vivaldi sopii paremmin kuin Firefox, koska Vivaldissa on zoomaamiseen liukusäädin, joka ilmoittaa suurennussuhteen. Näin kaikki kuvat saa suurennettu samalla tavalla. Sain Pääsiäisristikosta sittenkin kuvalaadultaan lähes kiitettävän, n. 8 1/2 tasoisen kuvan seuraavin menetelmin (palasista kasaamalla voisi laitteillani Pehmis-ristikoista ehkä saada 9-tasoisen kuvan):

  1. Loin Vivaldi selaimella vasemmasta ja oikeasta sivusta kolmipalaiset kuvakaappaukset.
  2. Yhdistin vasemman ja oikean puolet kuvapalat  IrfanView -ohjelmalla (sain ohjelman käyttöön ehdotuksen eräässä keskustelussa).
  3. Loin piirrosohjelmaan n. 2700×1900 pikselin suuruisen kuvapohjan.
  4. Toin kuvapohjaan ensin vasemman sivun yhdistelykuvan ja laitoin sen maksimaalisen suureksi ja yhdistin pohjan kanssa.
  5. Toin kuvapohjaan sitten oikean puolen sivun yhdistelmäkuvan ja laitoin sen maksimaalisen suureksi ja yhdistin pohjan kanssa.

Oikeasti ratkottava ristikosta ei tullut, sillä ruutujen kohdistukset olivat pahasti pielessä. Jälkikäsittelyä jäi vielä paljon.  Kuvaan tuli ylimääräistä. Laskin, että lähes kiitettävän tai 9-tasoisen lopputuloksen saamiseksi pitäisi pystyä ottamaan n. 2450×1750 pikselin suuruinen yhtenäinen kuvakaappaus. Vivaldi + IrfanView -ohjelmilla lähes saumattoman kuvan luomisessa olisi opettelua tosi paljon, prosessi on erittäin vaivalloinen.

Paluu sivulle ArtikkelitRistikkoartikkelit (lähtösivu) | IS-Extra pääartikkeli

Laajempi foorumiohjelmien ominaisuusvertailu

Tämä on teknisluonteisen vertailu Sanariksen foorumin, oman foorumini ja XenForoa käyttävien foorumien välillä (esim. Matkapuhelinfoorumi ja Afterdawn käyttävät XenForoa).

Ominaisuusvertailu Sanaris   Foorumisivustoni   XenForo-sivusto  
Kirjautuminen:
Sivustolle kirjautuminen on säädettävissä ei (ei vaadi kirjautumista)   on 1 on 1
Kirjautuminen sosiaalisten medioiden avulla ei   on 1 on 1
Robottisuojaus tavanomaisessa kirjautumisessa     on (moderni Captchan vastine) 1 on (vanhantyylinen Captcha) 1
Apusivut:
Ohjesivut ovat aina käytettävissä on 1 on 1 on 1
Vakoilutoiminto ei   ei   on 1
Chat ei   on 1 on 1
Foorumisosastot:
Hälytykset ei   ei     1
Kaikki foorumiosastot ovat aina näkyvillä kyllä 1 kyllä 1 ei  
Viesteistä on luettelossa perustiedot on 1 on 1   1
Säikeiden esittämisjärjestystä voi muuttaa kyllä (viimeksi aloitetut tai muokatut) 1 ei   kyllä (kahdeksan eri vaihtoehtoa) 1
Säikeitä voi kiinnittää ei   kyllä (jopa niin että säie näkyy kaikilla osastoilla) 1 kyllä 1
Viesteille on hakutoiminto on (sivun yläosassa) 1 on 1 on 1
Lataa sivu uudestaan (***) on 1 on 1 ei  
Uuden säikeen aloitus sivun yläosassa 1 sivun alaosassa, mutta uuden säikeen luominen vie suoraan lomakkeeseen 1 erillinen lomake uudella sivulla 1
Säikeiden ja kommenttien lisääminen:
Uuden aiheen aloittaja voi korjata otsikkoa jälkikäteen ei   kyllä (annetun aikarajan puitteissa) 1 ei 1
Uuden aiheen luoja voi luoda äänestyksen ei   ei   kyllä 1
Uuteen aiheeseen saa avainasanat (tägit) ei   kyllä 1 kyllä 1
Uuteen aiheeseen saa s-postitiedotepyynnön ei   kyllä 1 kyllä 1
Uuteen aiheeseen saa toiminnon ”Seuraa tätä viestiketjua” ei   ei   kyllä 1
Kommenttia voi muokata kommenttiaan jälkikäteen ei   kyllä (annetun aikarajan puitteissa; muokkaus avautuu uudelle sivulle) 1 kyllä (muokkaus avautuu pop-up-ikkunaan tai uudelle sivulle) 1
Käytettävissä on koodieditori ei   kyllä 1 kyllä 1
Käytettävissä on visuaalinen editori ei   kyllä   kyllä 1
Kommenttiin voi lisätä hakutoimintoa auttavia avainsanoja ei   kyllä 1 ei  
Kommentoija voi poistaa säikeensä ei   ei (koskee peruskäyttäjää, mutta jos pyytää laajempia käyttöoikeuksia, niin voi tehdä)   ?  
Kommentoija voi poistaa kommenttinsa ei   ei (koskee peruskäyttäjää, mutta jos pyytää laajempia käyttöoikeuksia, niin voi tehdä)   ?  
Robottisuojaus yksittäisellä kommentilla on (vanhan ajan Captcha, jossa satunnaisesti tarkistuskuva) 1 on (Captcha) 1 ei 1
Toisiin kommentteihin voi helposti linkittää ei   kyllä 1 kyllä 1
Toisen kommenttia voi lainata aputoiminnon avulla ei   kyllä   kyllä 1
Viesteistä on perustiedot on 1 on 1 on 1
Käyttäjästä on kommentin yhteydessä statistiikkaa ja muuta tietoa ei   ei   on 1
Linkki säikeen loppuun on 1 on 1 on (****)  
Linkki säikeen alkuun on 1 on 1 on (****)  
Ilmoitus uudesta kommentista sivua lataamatta kyllä 1 ei   ei  
Paluulinkki aktiivisena olevaan aihealueeseen aiheen alussa (*) on (erillislinkki) 1 ei (käytössä on kuitenkin polkuvalikko, joka hoitaa saman asian)   ei (käytössä on kuitenkin polkuvalikko, joka hoitaa saman asian)  
Paluulinkki aktiivisena olevaan aihealueeseen aiheen lopussa (**) on (erillislinkki) 1 on (polkuvalikko + foorumilistaus) 1 on (polkuvalikko) 1
Kommentteihin voi pyytää kommenttikohtaisesti saamaan s-postilla tiedon, jos kommenttia on kommentoitu ei   kyllä 1 ei (profiilissa voi määrittää yleiset säännöt)  
S-postitiedotteiden käyttöä voi monipuolisesti säädellä ei   ei   kyllä 1
Käyttäjäprofiiliin voi antaa perustiedot ei   kyllä 1 kyllä 1
Käyttäjäprofiiliin laajat määritykset ei   ei   kyllä 1
Kommentoijilla on avatar ja se on vaihdettavissa ei   kyllä 1 kyllä 1
Sivulla on sosiaalisen median linkit ei   kyllä 1 kyllä 1
Kommentteihin saa allekirjoituksen ei   kyllä   kyllä 1
Sisäkkäiset kommentit ovat mahdollisia ei   kyllä 1 ei  
Kommenteille on tykkäyspainike ei   on 1 on 1
Kommentin voi merkitä kirjanmerkiksi ei   ei   kyllä 1
Kommentista voi raportoida ei   kyllä 1 kyllä 1
Kommenttiin voi lisätä liitteen ei   kyllä   kyllä 1
Kommenttiin voi lisätä linkin kyllä (mutta linkkiä ei voi muotoilla) 1 kyllä (linkki onmuotoiltavissa) 1 kyllä (linkki onmuotoiltavissa) 1
Kommenttiin voi lisätä kuvia ei   kyllä 1 kyllä 1
Käyttäjä voi saada hälytyksiä ei   ei   kyllä 1
Automaattinen spam-suojaus ei (satunnaiset spam-viestit menneet läpi)   kyllä 1 kyllä (todennäköisesti) 1
Voi merkitä säikeen ratkaistuksi ei   kyllä 1 ?  
Tykkää-merkintä mahdollinen ei   kyllä 1 kyllä 1
Seuraa/lopeta seuraaminen ei   kyllä 1 kyllä 1
Yksityisviestit            
Voi lähettää yksityisviestejä ei   kyllä 1 kyllä 1
Yhteispisteet:   13   40   45

(*) Sanariksen foorumilla oleva paluulinkki sivun aihealueeseen ei mielestäni tuo juuri mitään lisäarvoa, koska polkuvalikkokin on käytettävissä ja se hoitaa saman tehtävän. Olen silti antanut tästä ylimääräisen pisteen.

(**)Sivun lopussa on syytä olla paluulinkki aihealueeseen joko erillislinkkinä tai polkuvalikossa. Sen puuttuminen olisi selvä haittatekijä. Sivun lopussa oleva polkuvalikko tuo lisäarvoa verrattuna pelkkään paluulinkkiin, sillä palkuvalikolla voi hypätä muillekin sivuille kuin vain haluttuun aihealueeseen. Ylimääräinen foorumilistaus sivun lopussa olisi ehkä ansainnut lisäpisteen, sillä siitä on peruskännykän käyttäjille lisäarvoa (heillä ei ole kiinteää navigointia sivun alussa).

(***) sivun uudelleenlataamispainike on kännyselaimissa hyödyllinen, sillä selaimen painike on valikon kautta hankalasti käytettävissä.

(****) on lisätty myöhemmin – ehkä sivustosta vastaavan oma koodaus, koska sitä ei eräistä muista samaa alustaa käyttävistä löydyt.

Huom. Monet bbPress-toiminnot vaativat lisäosan asentamiset, kuten esim. graafinen editori, sitaattien käyttö, yksityisviestit ja liitteiden lisäys. Olen myös itse lisännyt joitakin apulinkkejä.

Sivulle Ilmaiset foorumiohjelmistot.

Sivuun liittyvät keskustelut foorumisivustolla:

Voit kommentoida sivua foorumilla osastolla Muut aiheet tai 4.1. WordPress & bbPress. Tyyliltään epäasiallisista huomatan, siirrän moderointiosastoon tai poistan kokonaan (keskustelusäännöt).