Sanaristikkokritiikkiä (9/2018)

Blogia kirjoittamassa

Sivun sisältö:

Sivun loppuun (jos haluat tarkastella vain saatuja kommentteja, käytä tätä linkkiä).

Yleistä

Tästä blogikirjoituksesta tuli varsin temaattinen ja suurin osa kirjoituksesta olisi ehkä kuulunut artikkeleihin. Artikkelinomainen osuus blogikirjoituksesta on tarkoistus kuitenkin olla rennomalla ja subjektiivisemmalla otteella luotu kuin asia-artikkeli. Laitoin päiväkirjaosuuden omaksi sivukseen, koska tästä sivusta tulisi muuten liian pitkä. Jouduin pakkottavista syistä luomaan toisen päiväkirjaosuuden 9/2018 blogikirjoitukselle (ensimmäisen päiväkirjaosuuden avaaminen kaatoi tablet-sovelluksen ja sen päivitys ei aina tietokoneellakaan onnistunut).

Ratkon useimmiten Sanariksen ristikoita. Minusta ne ovat laadullisesti sangen hyviä ja laadinnallisia virheitä on vähän. Enemmän minua kiusaa kuvituksen ongelmat.

Helsingin Sanomien ristikoita en ratko kuin erittäin satunnaisesti – lähinnä silloin kun vaimon sisko tuo Hesarin mukanaan. Paperinkeräyksestä en Hesareita varta vasten ristikoiden takia pengo, mutta satunnaisesti otan sieltä Hesarin, jossa on ristikoita.

Kun meille tuli ET-lehti, ratkoin sen ristikoita. ET-lehden ristikot olivat sangen hyviä, joskin vaikeustasoltaan korkeintaan keskivaikeita. Niistä ei mikään erityisellä tavalla sen paremmin myönteisessä kuin kielteisessäkään mielessä jäänyt mieleen.

Muutaman Iisakin Ristikot -lehden olen ratkonut ja olin niihin melko tyytyväinen. Iisakin Ristikkko Klassikko 3:n ristikot olivat kuitenkin keskimäärin helpompia kuin kuin olin olettanut.

Kuvitusongelmat ja niihin suhtautuminen

Kuvitukseen liittyvissä seikoissa on kaksi asiaa, jotka saattavat erityisellä tavalla ärsyttää.

Ensinnäkin en pidä harhaanjohtavista tai liian yksityiskohtaisista vihjekuvista, joiden yksityiskohdista ei saa selvää.

Heli Kärkkäisen kuvitus on yleensä hienoa ja moitteetonta, mutta ei ole mitenkään harvinaista, että käyttää kuvituksessa liian yksityiskohtaisia kuvia. Jos yksityiskohdilla ei ole ratkaisun kannalta merkitystä, asia ei ole olennainen. Joskus yksityiskohdilla on merkitystä ja silloin on ikävää, jos yksityiskohtia ei erota.

Pahin esimerkki on Heli Kärkkäisen kuvittama 16.9.2017 IS Kovis -ristikko (https://www.sanaristikot.net/anatomia/IS170916/IS170916.jpg). Luin ristikkoon liittyneen keskustelun. Keskustelussa kävi ilmi, että paperilla ei erottanut, että sivun oikealla reunalla pojan nostamassa palikassa on A-kirjain. Digikuvasta sen erotti. Vasemmassa reunassa monet paperilehteä ratkoneet eivät erottaneet, että vartija on nukahtanut. Digiratkonnassa kuvan sai suurentaa maksimiinsa, että nukahtamisen huomasi.

Heli Kärkkäisen kuvituksessa on hieman sarjatuotannon makua, koska samoja piirroksia käytetään eri ristikoissa. Ei niin, etteikö kuvia voisi kierrättää, mutta jos kuva on alun perin tehty isommalle alalle kuin sitä toisessa yhteydessä käytetään, saattaa tulla ongelmia. Isoon tilaan tehty kuva ei aina toimi pienennettynä vaan kuva pitäisi yksinkertaistaa ja luoda uusi versio alkuperäiskuvasta.

IS:n kovisristikoiden ratkonta piirrosohjelmalla (foorumisivustolla) on kyllä huomattavasti parantanut ristikonratkonnan miellyttävyyttä. Vaikka suurentamallakaan kuva ei aina ole ollut kovin selvä, mitään tulkintaongelmia ei uudemmanpuoleissa digiratkonnoissa ole tullut vastaan. Ei ainakaan tarvitse turvautua suurennuslasiin, kuten tein joskus Punaisen Pelikaanissa erityisesti Harto Hakosen ristikoiden kanssa – laadinnallisesti ne olivat aina tosi kivoja ratkoa. Tosin vain kerran kävi niin, että epäselvä yksityiskohta oli ratkaisusanan suhteen olennainen. Sain kuvasta tolkkua vasta kirkkaassa auringonpaisteessa suurennuslasin kanssa (sisävalaistuksessa en riittävästi erottanut kuvan yksityiskohtia).

Joskus kuvittajilla on kuvia, jotka eivät kuvaa sitä, mitä niiden tulisi kuvata. Kuva voi olla moniselitteinen. Kuvakulma voi olla tahallisen harhaanjohtava, mutta kuvan pitäisi kuitenkin esittää sitä, mitä vihjeen perusteella kuvan pitäisi esittää. Vihjekuvat, jotka eivät esitä sitä, mitä niiden tulisi esittää, ovat kuitenkin harvinaisia.

Ovat Sanariksen ristikot sentään ristikon kuvien selkeyden suhteen ihan omassa luokassaan verrattuna Helsingin Sanomien Aulis Lehdon laatimiin ristikoihin. Joskus olisi saanut kuukaudeksi ilmaiseksi digilehden, mutta se ei innostanut. Epäselvät kuvat ja runsas Googlen tarve tekevät ristikoista vehemmän houkuttelevia. Ristikoiden laatutaso tosin vaihteli niissäkin ristikoissa, joita olen ratkonut. Joskus kaikki kuvat olivat melko kelvollisia, mutta toisinaan joistakin kuvista ei millään saanut tolkkua.

Ratkomissani Iisakin Ristikot -lehdissä en kuvien selkeysongelmiin törmännyt. Mustavalkoisuus tosin hieman latisti yleiskuvaa.

Toinen itseäni suuresti ärsyttävä asia ja siksi mieleen jäävä asia on vihjeiden epäselvä asettelu. On epämiellyttävää ratkoa ristikkoa, jossa on kovin hämärää, minne minkäkin vihjeen ratkaisusana tulee sijoittaa.

Yleensä epäselvät vihjeiden asettelut eivät tuota suuria ongelmia. Tavallisesti niistä selviää ja ne vain hidastavat ristikon ratkontaa. Näin kävi esim. P.A. Mannisen 9333. IS Viikonloppu 15.-16.7.2017 kohdalla. Ristikko sai kritiikkiä yläosan vihjeiden sijoittelusta, jonka myös minä koin erittäin sekavana.

IS Kovis 1.4.2017 (laatija Jari Keränen, kuvitus Heli Kärkkäinen) turvauduin keskustelujen apuun selvittääkseni pääkuvan alla olevat vihjeet. Ongelma oli se, että vihje ”jalan allakin” oli sijoitettu yhtä ruutua ylemmälle tasolle kuin mihin ratkaisusana meni. Sama kohta tuotti käydyssä keskustelussa (https://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?id=9221) muillekin samasta syystä ongelmia. Itse asiassa minulle kävi kuten nimimerkille Tarja.

Nimimerkki Hannu kehui vihjeiden sijoittelua, koska kuvittaja oli saanut ratkojien päät sekaisin. Ristikon akatemian ohjeissa kuitenkin nimen omaisesti ohjeistetaan, että ristikon ratkontaa ei saisi vaikeuttaa vihjeiden sijoittelulla.

Ratkomisen vaikeus ei saa johtua vihjeiden tietoisen hämäävästä sijoittelusta.”

Sivulla annetaan runsaasti esimerkkejä, miten vihjeet tulisi sijoitella. Kuten P. A. Mannisen ristikkokuvitus, myös Heli Kärkkäisen kuvitus rikkoo selkeästi annettuja ohjeita. Tosin Helin K:n kuvittamassa ristikossa yhdestä vihjeestä tuli ratkaisusana kahteen kohtaan. Tämä on tietenkin ihan okei, mutta jos tällaisia vihjeitä on, olisi erityisellä tavalla kiinnitettävä huomiota vihjeiden sijoitteluun.

Vihjeiden tahallinen epäselvä sijoittelu kuuluisi jo menneeseen aikaan. Juha Hyvönen kuvaa asiaa kotisivuillaan tällä tavoin:

Nämä kuvaristikot on laadittu ja piirretty keväällä 1981. Vihjeet on paikoin sijoiteltu epäloogisesti, mutta se oli vielä 1980-luvun alussa varsin yleistä.

Noihin kahteen asiaan ei tunnuta koskaan kiinnitettävän kunnolla huomiota. Erityisesti Heli Kärkkäinen ei tunnu yhtään muuttavan tapojansa saamastaan kritiikistä huolimatta. Vähämmässä määrin muillakin kuvittajilla on samaa ongelmaa. Masentavin piirre Sanariksen tuotannossa. Kun väestö ikääntyy, yhä suuremmalla joukolla on vaikeuksia saada selkoa Heli Kärkkäisen kuvituksesta. Ratkojilla on myös oikeus saada ristikoita, joissa vihjeet on sijoiteltu asiallisesti. Helin tai muiden kuvittajien toimintaa ei minun enää kannata kommentoida millään tavalla, vaikka puutteita tulee olemaan niin kauan kuin Sanaris ylipäätänsä ristikoita julkaisee. En usko, että kuvittajat ottavat ikinä kriittisiä kommentteja riittävän tosissaan. Olen totaalisen pettynyt kuvittajien asenteeseen!

Kovisristikoiden laadintavirheet & huonosti laaditut kovisvihjeet ja niihin suhtautuminen

Jossakin määrin myös vihjeiden laadintakysymyksistä voisi keskustella enemmän, sillä laadinnassa on joskus pieniä ongelmia. Sanarisitikot.net -keskusteluista puuttuu mielestäni asiallista kritiikkiä. Tämä kävi ilmi siitä, että kun eräällä sivulla
yritin saada kommentin muutamiin omiin ristikkopulmiini linkittämällä omiin ristikkokysymyksiini. Kukaan ei vastannut.

Kysyin Twitterissä, josta sain useita vastauksia nimimerkiltä ”silp puri” omia ristikkokysymyksiäni käsittelevällä sivulla (tällä sivulla käsitellyt kohdat poistin em. sivulta).

Jälkikirjoitus 25.11.2018. Omia ristikkokysymyksiäni käsittelevä sivu on poistettu.

Tarpeellisen kritiikin puute näkyi siinä, että nimimerkki ”silp puri” piti virheellisenä Erkki Vuokilan ja Teemu Pallosen kahta virhettä IS Kovis -ristikoissa. Ristikoihin liittyvissä keskusteluissa kukaan ei ollut niihin puuttunut.

 

1/3 > POLJIN (Teemu Pallonen, IS Kovis).

Nimimerkin ”silp puri” kommentti:

1/3 > poljin, laatijan ajatusvirhe polkimista kaasu, jarru, kytkin
samanlainen ajatusvirhe olisi 1/3 > ankka, vaikka viisikirjaimiset vaihtoehdot ovat leenu, liinu ja tiinu”

Oma kommenttini silppurin kommentiin:

”1/3 kohdalla en olisi ikinä hoksannut laatijan ajatusvirhettä, sillä se oli niin ennalta odottamatonta. Loogisesti oikein poljinvihje olisi esim. 1/3 > KYTKIN.

Kytkimestä tulee mieleen toinen, edellistä pienempi ajatusvirhe. KESKIMMÄINEN > KYTKIN (Toni Pitkälä, IS Kovis). Laatijat saisivat olla tarkempia noiden polkimien kanssa!”

Mainittakoon, että Toni Pitkälä itse tunnusti virheensä ristikon anatomiassa.

”MALTALLA” > PÖTY (Erkki Vuokila, IS Kovis).

Oma kommenttini:

”Tehtävässä on myös minun mielestäni laadintavirhe tai vähintäänkin laadinnallinen epätarkkuus. ”MALTALLA” > PÖTY. VALETTA = PÖTY, mutta Maltan pääkaupunki on VALLETTA eikä VALETTA. Ajatusketju MALTALLA > VALETTA > PÖTY on ensimmäiseltä osaltaan epätosi. Ehkä vihje muodossa ”MA(L)TALLA” olisi kelvollinen. Tällöin ajatuskulun ensimmäisessä osassa sulussa oleva L-kirjain huomioitaisiin. Toisessa ajatuskulussa ajatuskulun keskisanasta otettaisiin toinen L-kirjain pois, jolloin jäljelle jäänyt sana olisi sopiva toiseen ajatuskulkuun. MA(L)TALLA > VA(L)LETTA > PÖTY eli MALTALLA > VALLETTA ja VALETTA > PÖTY.”

Nimimerkin ”silp puri” kommentti omaan näkemykseeni:

”pöty (valetta) on laatijan virhe, vaikka maltalaiset lausuvat nimen suunnilleen valett’”

Tuollaisiin pitäisi keskusteluissa Erkki Vuokilan itse aktiivisesti puuttua ja rehellisesti tunnustaa virheiksi. Myös muut laatijat saisivat enemmän kommentoida ristikoissaan tekemiä mokia. Vaikka 1/3 jotkut keksivät laatijan ajatusvirheestä huolimatta, mistä on kyse, vihjeiden logiikka pitäisi mielestäni perustua loogisesti oikein laadittuihin vihjeisiin. On kohtuutonta laatijalta edellyttää, että ratkoja olettaa, että vihjeessä voi olla ajatusvirhe. Tahallista ajatusvirhettä en pidä hyväksyttävänä.

 

Yritin itse tuoda tarpeellista keskustelua sivustolle. Epäonnistuin siinä seuraavista syistä:

  1. Esitin asiani huonosti, mikä loukkasi joskus laatijoita. Tarkoituksena ei ollut loukata vaan tuoda vain esille puutteita, jotta niistä päästäisiin eroon.
  2. Minulla ei riittänyt kovisvihjeisiin kompetenssi vaan kritisoin paljon myös oikein laadittuja vihjeitä. Luettuani nimimerkin ”silp puri” kommentit, huomaan, ettei minulla riitä vieläkään kompetenssi ja minun on olisi oltava äärimmäisen varovainen sisällöllisessä kritiikissä.
  3. Minulla on huonohko kielikorva, en osaa aina taivuttaa sanoja oikein. Tämä on yksi syy, miksi joskus kritisoin vihjettä aiheettomasti.
  4. Asenne rakentavaan kritiikkiin on sivustolla toisinaan huono. Liian moni sortuu ohittamaan virheet/puolustamaan virheellisiä tai huonosti laadittuja vihjeitä.

Viimeksi mainittu asenne muistuttaa Donald Trumpin kannattajien käytöstä – ”omien” laatijoiden virheitä tai huonosti muotoiltuja vihjeitä katsotaan läpi sormien kuten Trumpin kannattajille lähes mikä tahansa ”oikea tieto” menee täydestä.

Laatijoiden on hyvä saada palautetta vihjeistä, jotka tuntuvat hyviltä, mutta myös vihjeistä, jotka eivät tuntuneet ratkojista hyviltä.

 

Esimerkkinä puolustelusta käynee Toni Pitkälän ristikon vihjeestä käyty keskustelu (9278. IS Viikonloppu 27.-28.5.2017) ja sen vihje:

TÄMÄN VASTAKOHTA KOVIN!? > ALEN

Jotkut (eritoten ristikoiden laatijat) puolustivat ”henkeen ja vereen” vihjettä, mitä jotkut toiset taas pitivät huonona. Ajatus > synonyymi/selkeä assosiaatio > jatkopäätelmä -ajatuskulku on ihan OK, mitä tässä kyllä haettiinkin KOVIN > YLEN > ALEN.  Laatijan selitys on:

” (Alen-sukunimen vastakohta voisi olla ylen eli kovin)

Se ei mielestäni toimi. Sukunimelle Alen ei kunnolla mielestäni voi ajatella vastakohtaa Ylen, jos sukunimiä ei heitetä vitsiksi, ikäänkuin tosielämässä olisi jollakin sukunimenä Ylen ja etunimenä Anna. Täten sanaleikki sanan eri merkityksillä tällä tavoin tulkittuna ei mielestäni toimi.

Tai täytyy kehitellä lisäselitys. Sen jotkut ratkojat/laatijat tekivätkin (pitää vaihtaa kirjaimen E tilalle I, jolloin saadaan vastakkuus ALIN >< YLIN). Mutta jos tuossa välissä pitää vielä jotain muunnoksia tehdä, ajatuskulku menee liian monimutkaiseksi.

ALEN muuna kuin erisnimenä liittyy joko olueeseen tai alennusmyyntiin. Itse asiassa jälkimmäinen näkökulma on esitettykin:

Ei kyse ole siitä, että alen-sana olisi ylen-sanan – kovin, perin, erittäin – vastakohta vaan siitä, että sanan ale (alennus) vastakohta on yle (ylennys). Genetiivimuodon ”alen” antonyymin homonyymin synonyymi on sitten tuo ”kovin”.”

Näin vihje loogisesti jollakin tavalla toimii, joskin ”yle” on aika teoreettinen, keinotekoisen oloinen sanan ”ale” merkityksessä ”alennusmyynti” vastakohtana, koska sanaa ”yle” ei tässä merkityksessä koskaan käytetä. En pidä siis tätäkään selitystä kovin onnistuneena. Genetiivimuodon käyttö tekee asiasta vaikeahkon, mutta ristikon vaikeustaso huomioiden, hyväksyttävän asian.

Tulkinta on ainakin eri, mitä laatija itse esitti. Em. kommentin esittäjä tuskin viittasi musiikkiterminologiaan. Musiikkitermeistä en ole koskaan kuullut käytettävän ”ale” tai ”yle” lyhenteinä sanoista ”alennus” ja ”ylennys”, joten musiikkisanasto ei mielestäni toimi.

Vihjeeseen voi siis kehittää jonkinmoisen selityksen, joten suoranaista laadintavirhettä ei ole. Koska vihjeestä voidaan esittää useita enemmän tai vähemmän ontuvia selityksiä ja jotkin selitykset menevät mielestäni vähän liian vaikeiksi, en pidä vihjettä onnistuneena. Liian moniselitteiseksi ja epätyydyttäviä selityksiä omaavaksi Toni Pitkälän ja toisten laatijoiden olisi vihje pitänyt tunnustaa ja näistä syistä epäonnistuneeksi (otin esille kohdan myös omiin ristikkokysymyksiini, joten sielläkin asiaa voi kommentoida).

Minusta ketjutetut ajatuskulut pitäisi toimi täysin moitteetta. Pelkkä fiilis ei riitä vaan mielestäni vihjeiden tulee loogisesti toimia. Ongelmana tosin on se, että vaikeimmissa ristikoissa harhautettakin pitäisi olla, mutta ei niin paljon, että selitykset laukeavat käsiin.

Hyvänä esimerkkinä vihjeestä, jossa on ketjutettu ajatuskulku voitanee pitää seuraavaa (esimerkki löytyy myös sivulta Sanaleikit ja jaotelmat):

”PUNASILMÄISTÄ KALAA” > SÄRKEÄ > PIRSTOA (Antti Skyttä, IS Kovis).

Yleisellä tasolla minusta tällaisten ketjutettujen ajatuskulkujen toimivuuteen pitäisi erityisellä tavalla kiinnittää huomiota.

Keskustelusivustolla aina silloin tällöin vieraillut ja eri nimimerkkiä käyttävä toisen firman laatija, joka mielestäni oli ja on omassa kritiikissään kritiikin puutteesta oikeassa! Tosin mielestäni kirjoittajalta itseltään puuttuu joissakin asioissa kompetenssia ja hän esittää asiansa huonosti. En myöskään ole monessakaan asiassa samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa.

Laatijat hyötyisivät keskustelusivuston kommenteista enemmän, jos sivustolla olisi enemmän rakentavaa kritiikkiä. Ei niin, etteikö tarpeellinen kritiikki puuttuisi kokonaan, mutta sitä on mielestäni vain liian vähän.

Itse en sisällöllisiin seikkoihin voi vaikuttaa (saatan niistä toki joskus s-postilla huomauttaa). Toivoisin, että Juha Hyvösen kaltaiset ansiokkaat ristikoiden laatijat tai kokeneet ratkojat puuttuisivat vihjeiden sisältökysymyksiin nykyistä jonkin verran enemmän. Sen sijaan että he puolustaisivat huonosti laadittuja vihjeitä viimeiseen asti tai ohittaisivat ne, olisivat rehellisempiä.

Piilosanatehtävillä eli piiliksillä on tietyt säännöt. Niissä on satunnaisesti pieniä virheitä, nykyisin tosin paljon vähemmän kuin aiemmin. Niistä on tullut kritisoitua oikeutetusti ja epäoikeutetusti niin paljon, että niistä en halua sen enempää kertoa. Hieman tarkkuutta vihjeiden tarkistukseen niissäkin kaipaisin.

Faktatietovihjeet ja niiden ongelmat

Myös vaikeasti löydettävät faktatiedot ovat ongelmallisia. Ainakin ne ovat sellaisia henkilöille, jotka eivät käytä tai jotka eivät ole tottuneet käyttämään nettiapuja. Lyhytkin sana voi olla hankala, kuten Joonas Anttilan Punaisen Pelikaanin eräässä ristikossa TIIVISTEOSA > HIOS (tuossa I oli piilokirjain). Oli vaikea tarkistaa netinkään avulla, oliko ratkaisu oikein. Joku kyllä muisti, mistä oli kyse ja joku esitti kuvan hiostiivisteestä.

Faktavihjeiden ratkaisusanat saisivat olla kohtuullisella vaivannäöllä tarkistettavissa. Tosin juuri tuossa tapauksessa minulla oli huonoa hakukoneen käyttöä. Miksi en Googlella löytänyt, johtui siitä, että etsin hakusanoilla ”tiivisteosa hios”. Olisi pitänyt etsiä ”tiiviste hios”. Hakukoneiden käytössä minulla olisi paljonkin petrattavaa.

En nyt kuitenkaan erityisesti pidä siitä, että pitää hirveästi etsiä faktatietoa netistä. IS Kovis -ristikoissa minusta vähän liikaa faktatiedon etsimisiä/tarkistamisia tulee vastaan Erkki Vuokilan ristikoissa. Samasta syystä vähän huono fiilis jäi Suomen Kuvalehden nro 35 ristikosta, vaikka ristikko oli yleisesti oikein kiva ratkoa (pääkuvalauseet olivat hauskoja ja hyviä). Googlattavia faktavihjeitä on IS Koviksissa ollut joskus häiritsevämmin kuin niissä muutamissa Hesarin ristikoissa, joita olen ratkonut (kokemusta niistä minulla on tosin melko vähän). Faktavihjeiden ratkaisusanat ovat olleet kuitenkin hyviä eivätkä ole jättäneet ratkojaa epävarmaksi.

Erityisesti TV-sarjavihjeistä en pidä (Salkkarit jne.) eikä mielestäni niitä ole hyvä käyttää, koska eivät kaikki ole kiinnostuneita ristikoissa viitatuista TV-sarjoista. Kirjallisuusvihjeissä myönnän oman yleissivistyksen puutteeni.

On faktatiedon etsiminen joskus ihan hauskaakin. Kun löytää jonkun gastronomia-vihjeen ratkaisusanan (niitä on ollut Joonas Antilalla useinkin), tulee huvittunut olo – ai että tämän nimisiäkin ruokalajeja on olemassa. Monia asioita myös oppii ristikoiden kautta.

Väkilukuun liittyvät tilastolliset vihjeet ovat sikäli hankalia, että niissä pitäisi tietää, mistä etsiä uusin tieto ja ihan vahingossa voi turvautua vanhaan tietoon. Jos haluaa jälkikäteen ratkoa ristikoita, vanha tilastotieto voi aiheuttaa ongelmia, kun tilanne onkin muuttunut. Muuttunut tieto on pariin otteeseen haitannut ratkontaa, joten ongelma ei ole suuri eikä ongelmia ole ollut viimevuosien ristikoissa. Tilastollisia rajatapauksia laatijat saisivat kuitenkin välttää. Aralia lukuun ottamatta maantietoon liittyvät tilastovihjeet muuttuvat harvoin ja Aralinkin kohdalla se, miten suuri se joskus oli, pitää paikkaansa vieläkin.

Eräs faktatiedon alalaji, josta en pidä, on kännäilysanasto, jota erityisesti Antti Skyttä viljelee IS Kovis -ristikoissa. Suhtautuminen alkoholin käyttöön on muuttumassa, mikä saisi näkyä ristikoissakin.

Erityisen huonoina faktavihjeinä pidän vihjeitä, joissa ratkojalle jää tunne, että ratkonnassa on virhe, vaikka kaikki risteävät on ratkojan mielestä oikein. Minulle kuten eräille muillekin jäi tästä vihjeestä tällainen tunne:

 

MALMISEOS > LIMMA (Toni Pitkälä, IS Kovis – tehtävä on ollut esillä tässä kirjoituksessa jo aiemmin).

Erkki Vuokila puolusteli vihjettä seuraavasti (korjasin kommentin kirjoitusvirheet):

LIMMA ei vihjeensä takia ole mitenkään hesarimainen juttu, Toni on ohittanut tiukan paikan laadinnassa vihjeellä, jossa ei tarvita kuukkelia tai muita apuvälineitä.”

Vihje on teknisesti ihan OK, mutta ratkoja odottaa saavansa ratkaisusanaksi LAMMI eikä LIMMA, mistä aiheutuu ikävä hämmennys. Ratkoja menee kuitenkin Googlelle ja tutkii, mitä Limma voisi tarkoittaa. Se, että ratkoja löytää oudon sukunimen tai jotain muuta outoa ihmetyttää siksi, että tällaisiin ratkaisuihin ei yleensä Sanariksen ristikoissa mennä (monet kertovat, että vastaavanlaisia Googlella etsittäviä/tarkastettavia ratkaisusanoja on paljon Hesarissa). Lopputuloksena on Plääh-elämys. Todennäköisesti laatijalla oli deadline eikä hän ehtinyt muuttaa ristikkoa niin, että ratkaisusanaksi olisi tullut LAMMI.

Vuokilan turha laatijan puolustaminen vain sain aikaan sen, että tämä huono ratkaisusana jäi pysyvästi mieleen. Onneksi en ole vastaaviin Sanariksen ristikoissa muualla törmännyt enkä koskaan enää soisikaan törmääväni.

Mistä koskaan en ole pitänyt, on ”Nykäsestä” eli Nykysuomen Sanakirjasta haettavat vanhentuneet sanat tai sanan merkitykset. Ostin Nykäsen jossakin vaiheessa antikvariaatista, koska ristikoissa oli jonkin verran sanastoa tai sanojen merkityksiä, jota en netin apuneuvoilla löytänyt. Yllättävän moni on ostanut Nykäsen vain ristikoiden takia, mutta mielestäni laatijoilta on ihan kohtuutonta olettaa, että ratkojalta löytyy kirjahyllystä Nykänen. Ilokseni vain Nykäsestä löytyvien sanojen tai sanojen käyttö on uudemmissa ristikoissa hävinnyt ainakin IS Koviksista ja Suomen Kuvalehden ristikoista. Mitä vanhoihin ilmaisuihin tulee, olisin iloinen, että laatijat tyytyisivät vain niihin vanhahkoihin ilmauksiin, joita löytyy Kielitoimiston sanakirjasta.

Faktatiedoissa on satunnaisesti virheitä, mutta ei niin suuria, että niitä kannattaisi muistella tai uusimpiakaan ruotia. Joskus kyse on siitä, että tilanne on muuttunut ja laatijan omat tiedot ovat vanhentuneet. Tarkastajatkaan eivät ole hoksanneet tarkistaa tietoa. Hieman tarkkuutta faktantarkistuksessa ei olisi pahitteeksi.

Tälle blogikirjoitukselle on päiväkirjaosuus ja sen jatkosivu. Myös niissä on kritiikkiä.

___________________

Sivuun liittyvät keskustelut foorumisivustolla:

____________________

Voit kommentoida sivua foorumilla säikeessä Omia tarinoitani (ilmoita blogikirjoituksen nimi kommentoidessasi). Voit luoda blogikirjoitukselle tarinaosiossa haluessasi myös oman säikeen. Tyyliltään epäasiallisista huomatan, siirrän moderointiosastoon tai poistan kokonaan (keskustelusäännöt).

4 kommenttia aiheesta “Sanaristikkokritiikkiä (9/2018)”

  1. Hieno kirjoitus! Tässä on syy miksi sinua ei enää haluta Sanariksen keskustelupalstalle mellastamaan. Mutta kuten sanottua, hienoa, että voit kieriskellä omassa erinomaisuudessasi täällä omalla sivustollasi.

  2. Kyse ei ole mistään omassa erinomaisuudesta kieriskelystä vaan siitä, että ongelmakohdat pitäisi pystyä käsittelemään perinpohjaisesti. Asioiden perinpohjaista ruotimista kaikki eivät sulata.

    Enhän minä enää jaksaisi kaikkea kritisoimisen arvoista Sanariksen sivustolla kommentoida. Olennaisimmat asiat on tiedossa.

    Tiedän, etteivät jotkut haluasi huomioida asiallista kritiikkiäni, miksi minun ei enää koskaan kannata mitään kritiikkiä esittää keskustelusivuston kautta.

    Uusista kritisoimisen arvoisista voin antaa palautteen Sanariksen palautelomakkeen tai sähköpostin avulla. Ja voinhan osasta kertoa tällä sivustollakin. Kritiikkiä sisältävistä kohdista voin kysyä sivulla Omia ristikkokysymyksiäni.
    ___________________

    Harmittaa, ettei voi kysyä vanhoista ristikoista mitään erästä säiettä käyttäen. Sivulla Omia ristikkokysymyksiäni olen saanut vastauksia esittämiini avoimiin kysymyksiin. Niistä kiitän kaikkia vastanneita.
    ___________________

    Harmittaaa myös se, että joku linkittää sivuilleni, Sanaris poistaa linkitykset. Haluaisin aidosti auttaa aloittelevia kovisratkojia pääsemään eteenpäin, mutta Sanariksen pyrkimys pitää minut täydellisessä pimennossa, haittaa tässä asiassa tosi paljon.

  3. ”Sukunimelle Alen ei kunnolla mielestäni voi ajatella vastakohtaa Ylen, jos sukunimiä ei heitetä vitsiksi, ikäänkuin tosielämässä olisi jollakin sukunimenä Ylen ja etunimenä Anna. Täten sanaleikki sanan eri merkityksillä tällä tavoin tulkittuna ei mielestäni toimi.”

    sukunimen Alen vastakohdan voi nimenomaan ajatella olevan Ylen, ja juuri sen vuoksi sanaleikki toimii.

    1. Tuo edellyttää sitä, asia heitetään vitsiksi. Olen vähän tosikko, mistä syystä tuo ei minulle oikein toimi.

      Minusta Alen ei tarkoita sukunimenä yhtään mitään vaan on puhdas erisnimi. Jos joku ei tarkoita mitään, ei sille voi laittaa vastakohtaakaan.

      Jos sitten etsitään sisällöllistä vastakohtaa sanalle ”alen” normaaleista sanan käyttötarkoituksista, ei ole olemassa toimivaa vastakohtaparia alen >< ylen.

      Kun arvioin tosikkomaisempia vaihtoehtoja, ne tökkivät enemmän tai vähemmän kuten tuon esille sivulla Sanaristikkokritiikkiä (9/2018). Noihin olisi voinut lisätä myös sen, että jos kovin = erittäin (kovin paljon = erittäin paljon), alen ei tarkoita tässäkään mielessä vastakkaisuutta. Kukaan ei sano ”alen paljon” tarkoittaen, että ei ollenkaan paljon. Se ei ole vastakohta niissä määrittelyissä joissa Kielitoimiston sanakirja esittää sanalle ”ylen”.

      Jos asioita ei ota ihan tosissaan, onhan Pitkälän itsensä esittämä näkökulma (jota nimimerkki ”silp puri” kovasti puolustaa) monin verroin hauskempi kuin tosikkomaiset vaihtoehdot. Ehkä minunkin pitäisi suhtautua vihjeisiin vähemmän tosikkomaisesti.
      ___________________

      Jos nyt kuitenkin hyväksyttäisiin mielipide-erot. Toivon, että nimim. ”silp puri” ei yritä väkisin käännyttää minua puolelleen ja hän ymmärtäisi myös minun näkökulmani. Ymmärrän kyllä nimimerkin ”silp puri” näkökulman.

      Ristikkokeskusteluissa on monesti käynyt niin, että itse kukin yrittää käännyttää toisen omalle puolelleen ja siitä tulee jankkaamista, joka ei meinaa loppua koskaan – kokemusta on. Syy on usein molemmin puolinen.

      Olen kyllä oppinut arvostamaan ristikonlaatijoiden huumoria, etenkin pääkuvalausehuumoria. Samoin arvostan piilislaatijoiden humoristista sanojen käyttöä. En ole aivan niin tosikko kuin joskus aiemmin.

Kommentointi on suljettu.